Ärsyttää ihmisten moukkamaisuus kassajonossa niin pirusti!
Tänään kaupan kassajonossa nuori poika oli edelläni. Hän laittoi pari ostostaan kassahihnalle ja jäi seisoa tönöttämään siihen eteen etten päässyt laittamaan omia ostoksiani hihnalle. Vasta sitten siirtyi, kun tuli hänen vuoronsa maksaa. Ja eikä ollut ensimmäinen joka näin teki. Mikä siinä on niin hankalaa omien ostoksien jälkeen laittaa seuraavalle asiakkaalle kapula väliin ja siirtyä syrjään?? Niin ja lidl pitkät kassa oli vielä kyseessä. Plaah saimpa purettua ärsytystä.
Kommentit (113)
että SANOO. Yksi päivä tällä viikolla yksi nainen tunki ködi venyneenä roskaa takaani roskiin, ei sit ylettynyt, se putosi maahan ja joutui nostamaan. Sanoin kovaan ääneen että olisin kyllä voinut hyvin väistää jos olisit pyytänyt. Se ihan vaikeana oli että "eiiii tarvi" tjsp. Siis naurettavaa.
Jos pyytää toista ystävällisesti väistämään ja sitten kiittää kun toinen on väistänyt niin mikä siinä pelottaa?
En käy Lidlissä eikä mua ole tuupittu perseeseen kärryillä. Pyrin kyllä huomioimaan aina muut mutta varmastikaan en osaa kaikkien ajatuksia lukea tai nähdä jos joku takanani yrittää ylettyä vaikka roskikseen.
pikkuasiasta? Relatkaa vähän!
Jos nyt ärsyyntymisiä listataan kaupassa, niin ne on ne juoksijat jonoon. Pahimmillaan itsellä on kaksi tavaraa kädessä ja toisella kärryt täynnä, niin pakko oikein juoksujalkaa tunkea edelle jonoon.
Kassa voi korvata asiakkaalle väärin laskutetut tuotteet käteisellä ja siinähän ostosten ollessa vielä pakkaamatta näkee helpoiten kuinka monta broileripakettia asiakkaalla oli. En usko asiakaspalvelun kovin ilahtuvan, jos tulen purkamaan koko ostoskassiani sinne ja esittelemään ostettujen pakettien määrää. Siinä on aika vaikea näyttää toteen, että en vienyt toista pakettia jo autoon.
En lue kuittia maksupäätteellä, muta siinä pakkauspuolella luen. Turha valittaa väärin laskutetuista tuotteista, jos ei itse valvo omia etujaan. Ei ole kerta eikä kaksi, kun joku tuote on vahingossa laskutettunkahteen kertaan.
Itseäni ei juuri ärsytä, vaan enemmän huvittaa seurata suomalaisten sarvikuonojen edesottamuksia.
Vaikkapa nyt sitä, kun bussissa ikkunapaikalla istuva ei voi mitenkään avata suutaan ja mainita olevansa jäämässä pois, jotta antaisin hänelle tietä. Kassia rapistellaan, käsineitä puetaan teatraalisesti, yskitään ja kröhitään, mutta sanaakaan ei voida sanoa. Lopulta ohitseni rynnistetään aggressiivisesti mulkoillen ja tullaan av:lle avautumaan asiasta otsikolla "Tänään bussissa nähtyä"..
Sama näissä kassajonojutuissa. Jopa silloin kun suomalainen onnistuu sentään jotakin ääneen sanomaan, kommentti on yleensä passiivis-aggressiivinen ja vihjaileva sen sijaan että sanottaisiin suoraan, mistä kiikastaa. Kun käyn mieheni kanssa kaupassa, toinen meistä saattaa mennä valmiiksi jonottamaan toisen vielä kerätessä viimeisiä ostoksia. Tästä sitten viimeksi takanamme ollut henkilö suivaantui tullessani mieheni rinnalle jonoon hänen eteensä.
Jos tämä daami olisi saanut muodostettua jonkinlaisen ymmärrettävän virkkeen, esim.: "Anteeksi, mutta on ärsyttävää, että tulet siihen eteeni, kun olen kiireinen ja yritin valita jonon josta pääsisin eteenpäin mahdollisimman nopeasti", olisimme mielihyvin päästäneet hänet edellemme. Mutta kun suusta tuli pelkkä tuohtunut "Ai jaha?", mulkoilujen ja tuskallisen huokailun saattelemana, minkä jälkeen henkilö porhalsi toisen jonon hännille, annoimme olla.
Ei voi kuin ihmetellä, miten aikuiset ihmiset eivät saa suutaan auki! On tosin sanottava että toisenlaisiakin tapauksia alkaa jo olla, ainakin Helsingin keskustan alueella. Sellainen piristää kummankin päivää, kun havaitsee kerrankin kohdanneensa toisen _ihmisen_ niiden villieläinten sijaan, joiden keskellä sitä yleensä joutuu tarpomaan.
Odottelen rauhassa että edellinen saa maksunsa hoidettua ja koodinsa näpyteltyä rauhassa (tässävaiheessa jo huokaillaan ja sanotaan että anteeksi voitko mennä eteenpäin,no en voi kun edellinen maksaa)
Seuraavaksi käännän kärryn niin että istuinosa on minun lähellä ja jätän kärryt taakseni. Arvatkaa mikä ilme sillä seuraavalla on; ei noin saa tehdä, kärryt työnnetään ensin että pääsen henkkittämään niskaasi ja katsomaan kukkarosi sisältöä.
Keshitin tämän jo 80 luvulla kun eräs äiti ryntäsi ohitseni kassalla kun olin maksamassa ja nappasi pudottamani setelit maasta ja laittoi taskuunsa sekä juoksi lapsineen ulos. Olin todella vähävarainen silloin. Ostokseni jäivät maksamatta kassalle.
Itseäni ei juuri ärsytä, vaan enemmän huvittaa seurata suomalaisten sarvikuonojen edesottamuksia.
Vaikkapa nyt sitä, kun bussissa ikkunapaikalla istuva ei voi mitenkään avata suutaan ja mainita olevansa jäämässä pois, jotta antaisin hänelle tietä. Kassia rapistellaan, käsineitä puetaan teatraalisesti, yskitään ja kröhitään, mutta sanaakaan ei voida sanoa. Lopulta ohitseni rynnistetään aggressiivisesti mulkoillen ja tullaan av:lle avautumaan asiasta otsikolla "Tänään bussissa nähtyä"..
Sama näissä kassajonojutuissa. Jopa silloin kun suomalainen onnistuu sentään jotakin ääneen sanomaan, kommentti on yleensä passiivis-aggressiivinen ja vihjaileva sen sijaan että sanottaisiin suoraan, mistä kiikastaa. Kun käyn mieheni kanssa kaupassa, toinen meistä saattaa mennä valmiiksi jonottamaan toisen vielä kerätessä viimeisiä ostoksia. Tästä sitten viimeksi takanamme ollut henkilö suivaantui tullessani mieheni rinnalle jonoon hänen eteensä.
Jos tämä daami olisi saanut muodostettua jonkinlaisen ymmärrettävän virkkeen, esim.: "Anteeksi, mutta on ärsyttävää, että tulet siihen eteeni, kun olen kiireinen ja yritin valita jonon josta pääsisin eteenpäin mahdollisimman nopeasti", olisimme mielihyvin päästäneet hänet edellemme. Mutta kun suusta tuli pelkkä tuohtunut "Ai jaha?", mulkoilujen ja tuskallisen huokailun saattelemana, minkä jälkeen henkilö porhalsi toisen jonon hännille, annoimme olla.
Ei voi kuin ihmetellä, miten aikuiset ihmiset eivät saa suutaan auki! On tosin sanottava että toisenlaisiakin tapauksia alkaa jo olla, ainakin Helsingin keskustan alueella. Sellainen piristää kummankin päivää, kun havaitsee kerrankin kohdanneensa toisen _ihmisen_ niiden villieläinten sijaan, joiden keskellä sitä yleensä joutuu tarpomaan.
Kun mistään ei voi sanoa suoraan sille, joka sattuu mielestäsi toimimaan väärin, vaan hiljaa kärsitään ja nostellaan verenpainetta ja mäkätetään sitten kotona ja nettipalstoilla.
Jos joku pökkii kärryillä kintuille, niin käänny ympäri ja sano, että "kuulehan, ei tämä jono kulje yhtään sen nopeammin, vaikka kuinka siellä tönit"
Jos joku työntää omat ostoksensa sinun ostoksiesi sekaan, niin käänny ympäri ja sano "haloo, satuitko huomaamaan että olen jonossa ennen sinua".
Jos joku jää munimaan kassalla, voit jälleen avata suusi ja sanoa "huhuu, täällä on muitakin asiakkaita, saisko vähän vauhtia tähän touhuun".
Jos joku änkeää siihen kassalle, kun itse pakkaat tavaroita, voit taaskin kokeilla äänijänteitäsi ja sanoa "meinasitko maksaa munkin ostokset vai saisinko vähän yksityisyyttä."
Olen asunut poissa Suomesta vuoden ja tämä suomalaisten "häveliäisyys" tai ehkä ajatusmalli, ettei haluta kiinnittää huomota itseensä, vaikka joku toinen käyttäytyy huonosti on ihan käsittämätöntä. Kun ongelmat ratkeaisi niin helposti, että sen kun avaa suunsa ja kertoo mikä se pulma on.
Täällä (etelä-Euroopassa) aluksi ärsytti se, että kaikki ovat niin kärkkäitä huutelemaan ääneen heti jos joku ei suju justiinsa oman mielen mukaan, mutta kunhan tähän tottui, niin elämä kyllä on helpompa kun voi olla varma, että kaikki sanotaan suoraan eikä jäädä takanapäin kyräilemään.
Mulle on itselleni käynyt niin, että eräs täti kovin kiireissään oli just änkemässä kassalle kun itse pakkasin päädyssä tavaroita. Jotenkin tämä täti ilmeisesti automaattisesti ojensi oman pankkikorttinsa kun kassa löi viimeisen tavaran kassaan ja siis maksoi minun ostokseni! En itse tajunnut ollenkaan, ja täti oli just kuittia allekirjoittamassa kun itse vasta tulin lompakko ojossa maksamaan... Minusta oli vähän outoa, että kassa vaan nosti kädet pystyy, että häntä ei kiinnosta, joku on ostokset maksanut ja se riittää hänelle. Minulla sitten sattui olemaan käteistä ja maksoin sitten käteisellä tuolle tädille, mutta vähän kyllä nauratti. Olisi ehkä pitänyt vaan napata kassi ja huikata "kiitti"!
"te suomalaiset", äkkiä sitä ulkomaalaistutaan :))
vaikka itse en ole vielä maksanut. Yhdeltä tädiltä kysyinkin "Maksatko sinä vai minä?" sen verran ketutti mokoma tönöttäjä.
"te suomalaiset", äkkiä sitä ulkomaalaistutaan :))
Valkkaan kansalaisuuden ihan oman mielen mukaan. "Me italialaiset, kun on kyse jalkapallosta", "Me suomalaiset, kun on kyse jääkiekosta", "Me suomalaiset, kun on kyse rehtiydestä, tasa-arvosta tai jämäkkyydestä", "Me italialaiset, kun on kyse iloisuudesta, sosiaalisuudesta tai ruuasta". Kaksoiskansalaisuuden etuja! :)
Mut ilmeisesti olen oikeassa sitten siinä, että *meillä* suomalaisilla olisi vähän opeteltavaa siinä, että saisi suun auki, kun joku rupeaa ärsyttämään.
Tai esimerkiksi just toi bussista vierustoverin vierestä lähteminen, ei ole niin kovin vaikeaa sanoa "anteeksi, jäisin pois", mutta kun pitää just tömistää jalkoja, köhiä, vetää pipoa ja hanskoja käteen suureleisesti ja sit ehkä jäädään tuijottamaan kuin sitruunan syöneenä siihen viereen, että miksei toi tajua väistää. Sitten jos ennakoit toisen merkkejä, niin puolet tapauksista on sitten niitä, jotka varmuuden vuoksi pukeutuvat jo kolme pysäkkiä etukäteen ja vaivaantuvat siitä, kun kysyt, että oisitko pois jäämässä.
No, olisithan sinäkin voinut tarjota menemistä eteenne. Suu vaan auki.
Moukat saavat minulta ansaitsemaansa kohtelua, ts. tyydyn lähinnä huvittuneena seuraamaan heidän vitutuskäyränsä usein itseaiheutettua kohoamista. Jos minulle puhuu sivistyneesti ja asiallisesti, saa palkinnon, joka tuossa kuvaamassani tilanteessa olisi ollut eteeni pääseminen jonossa.
t. 74
No, olisithan sinäkin voinut tarjota menemistä eteenne. Suu vaan auki.
Moukat saavat minulta ansaitsemaansa kohtelua, ts. tyydyn lähinnä huvittuneena seuraamaan heidän vitutuskäyränsä usein itseaiheutettua kohoamista. Jos minulle puhuu sivistyneesti ja asiallisesti, saa palkinnon, joka tuossa kuvaamassani tilanteessa olisi ollut eteeni pääseminen jonossa.t. 74
Ja tietenkin avaan itsekin suuni, jos minua kassajonossa (tai missä nyt vain) jokin asia käy ärsyttämään. Tuossa tilanteessa ongelma ei ollut minulla, joten minulla ei ollut myöskään syytä ottaa asiaa puheeksi.
t. Sama
ongelmat kassalla ratkeaisivat kun ihmiset ihan reippaasti sanoisivat ääneen Anteeksi voitko siirtyä/antaa kapulan/ voitko olla puskematta kärryillä/ jne.
Ja kaikki nämä ongelmat kassalla ratkeaisivat kun ihmiset ihan reippaasti sanoisivat ääneen Anteeksi voitko siirtyä/antaa kapulan/ voitko olla puskematta kärryillä/ jne.
Ja lisäksi tajuaisivat, että kenenkään elämä ei ole parista minuutista kiinni, jos joku nyt vähän hitaammin siinä kassalla asioikin.
Ja kaikki nämä ongelmat kassalla ratkeaisivat kun ihmiset ihan reippaasti sanoisivat ääneen Anteeksi voitko siirtyä/antaa kapulan/ voitko olla puskematta kärryillä/ jne.
Ja lisäksi tajuaisivat, että kenenkään elämä ei ole parista minuutista kiinni, jos joku nyt vähän hitaammin siinä kassalla asioikin.
Koska suomalaiseen kulttuuriin kuuluu sanaton viestintä (erityisesti tuhahtelu ja kiukkuinen mulkoilu toisen selän takana) ja muutenkin miksi minun pitäisi vaivautua, kun se toinen törttöilee. Puhuminen on yliarvostettua etelä-eurooppalaista hapatusta, ennenkin on pärjätty kahdella sanalla: murahduksella (miehet) ja tuhahduksella (naiset). Eikä erityisesti voi julkisesti sanoa, että "anteeksi", kun silloinhan kaikki luulisivat, että syy oli minun.
suomalaiseen kulttuuriin kuuluu sanaton viestintä (erityisesti tuhahtelu ja kiukkuinen mulkoilu toisen selän takana) ja muutenkin miksi minun pitäisi vaivautua, kun se toinen törttöilee. Puhuminen on yliarvostettua etelä-eurooppalaista hapatusta, ennenkin on pärjätty kahdella sanalla: murahduksella (miehet) ja tuhahduksella (naiset). Eikä erityisesti voi julkisesti sanoa, että "anteeksi", kun silloinhan kaikki luulisivat, että syy oli minun.
Etenkin tuo "miksi minun pitäisi vaivautua, kun se toinen törttöilee" on osoitus ihan naurettavasta metsäläisyydestä. Noin ajatteleva ei ole vielä tajunnut, että tapoja ja mielipiteitä on monia, eikä se toinen välttämättä ajattele samoin kuin itse. Todennäköisimmin hän ajattelee aivan samoin, eli että kun "se toinen" törttöilee niin vastuu suun avaamisesta on hänellä.
Ainoa toimiva sääntö tähän on, että se avaa suunsa, jota jokin häiritsee.
Ja joo, tuo anteeksi pyytämisen pihtaaminen on myöskin supernoloa!
kun ei osaa nuorta poikaa opettaa.
C'moon. Nuori poika ei varmaan ole niin tottunut kaupassakävijä, että osaisi kaiken jo täydellisesti. Hänelle voi kauniisti sanoa, että "hei, menetkö kiltti hiukan eteenpäin, ja panet sen kapulan väliin, niin saan alkaa minäkin jo panna ostoksiani hihnalle!"
Miten tuo voi AIKUISELLE NAISELLE ON NOIN VAIKEAA?
Että pitää kiehua sapessaan siellä ja tulla tänne aaveelle valittamaan ihan arkisesta pikku asiasta.
Etenkin tuo "miksi minun pitäisi vaivautua, kun se toinen törttöilee" on osoitus ihan naurettavasta metsäläisyydestä.
ja se, että "en ainakaan minä ole se, joka on ensimmäisenä ystävällinen," mutta vittuilun aloittaminen kyllä sujuu vaivattomasti.
Kyllä se kuitti on pakko lukea kassan läheisyydessä.
Kassa voi korvata asiakkaalle väärin laskutetut tuotteet käteisellä ja siinähän ostosten ollessa vielä pakkaamatta näkee helpoiten kuinka monta broileripakettia asiakkaalla oli. En usko asiakaspalvelun kovin ilahtuvan, jos tulen purkamaan koko ostoskassiani sinne ja esittelemään ostettujen pakettien määrää. Siinä on aika vaikea näyttää toteen, että en vienyt toista pakettia jo autoon.En lue kuittia maksupäätteellä, muta siinä pakkauspuolella luen. Turha valittaa väärin laskutetuista tuotteista, jos ei itse valvo omia etujaan. Ei ole kerta eikä kaksi, kun joku tuote on vahingossa laskutettunkahteen kertaan.
kuitti pitää lukea kassan läheisyydessä. Se ei kuitenkaan tarkoita että tökötät paikoillasi ja luet kuitin h i t a a s t i läpi heti kun sen käsiisi saat. Yksinkertaisesti otat kuitin vastaan, siirryt pakkaamaan (jos et vielä ole pakannut) ja sen jälkeen parin metrin päässä luet sen kuitin. Mutta ei ole pakko jäädä siihen maksupäätteen kohdalle kuittia lukemaan.
Toinen mikä minua (myös kaupassa töissä) ärsyttää on ne asiakkaat jotka laittaa alimmaiseksi pitkän tavaran ja sen päälle kaikki pikkusälä. Esim. lasten pulkka alimmaiseksi ja sen päälle muut. Aiheuttaa sen että etuhihna (mihin asiakas lastaa tavarat) pysähtyy ja joudun koko ajan käsillä painamaan takahihnan (mihin kassamyyjä laittaa tavarat) nappia jotta takahihna liikkuu. Kun ensin voisi laittaa pikkutavarat hihnalle ja niiden päälle kevyen pulkan. Tai vaihtoehtoisesti, pitää pulkan kärryssä ja nostaa sen sitten kassamyyjälle näytille että nappaas tästäkin hinta.
On myös uskomattoman käsittämätöntä että ihmiset ei edelleenkään tiedä että me kassamyyjät ei tosiaan näpytellä niitä hintoja itse koneelle vaan ne luetaan siitä viivakoodista (EAN-koodista).
tv. toinen kassamyyjä (joka kyllä avautuu joka kerta kun joku pöljäilee totaalisesti kassalla)
Olenkin miettinyt niitä lappuja, missä aina pyydetään olemaan laittamatta rahoja hihnalle, että onko se yleinenkin ongelma...