Nyyh, 13 v on ihan palasina :(

Lapsella on kilpaharrastus, josta tykkää ihan itse tosi paljon. Me vanhemmat emme siis tuupi häntä sinne yhtään.



Nyt on koko syksy harjoiteltu todella tiiviisti ja viikonloppuna piti olla kauden pääkilpailu, jota varten on treenattu ja tähdätty. No, kuinkas ollakaan seura UNOHTI ilmoittaa juuri meidän lapsen kilpailuun mukaan, ja mitään ei ole tehtävissä. Lapsi on aivan palasina ja muuttui suurin piirtein mykäksi sen jälkeen kun sai sanottua "Voi hitto". Näen että hän kärsii ja on vakava. Ei naurata mikään.



Seura tai valmentaja ei ole esittänyt edes pahoitteluja. Inhimillinen erehdys vaan. Olen itsekin ihan tuskainen tästä tilanteesa ja harmittaa niin vietävästi lapsen puolesta. Miten rohkaisen ja kerään palaset taas kasaan ?



Ja onko teillä samanlaisia kokemuksia esim. lätkäpettymyksistä lapsellanne ?



Lohduttaisi kuulla...