Mitä mieltä, minun iltameno vs miehen iltameno
Eli siis kuinka te toimisitte?
Minulla ja kavereilla ollut n.vuoden puhe "tyttöjen illasta" ja päivämäärä sovittu. Miehet ehtivät tuon innoittamana viettämään oikein koko vknlopun jo aikoja sitten.
Nyt kuitenkin tuon "tyttöjen illan" päivämäärä lähestyy ja tämä siis minun ainoa vknloppu meno n.2vuoteen. Eilen mies ilmoitti saaneensa liput erääseen tapahtumaan juuri tuona päivänä,että voi voi...
Mies ehdotti että pyytäisi jonkun hoitamaan lapsia jotta voisimme mennä molemmat,joku siis olisi lähes koko päivän lasten kanssa ja laittaisi heidät myös nukkumaan.
Tähän asti kukaan muu kuin minä tai mies ei ole lapsia suostunut hoitamaan joten olisin varmasti todella jännittynyt ja mun rentouttava ilta voisi olla aikamoista sressaamista :(
Kun kuitenkin miettisin miten siellä kotona menee..
Tottakai ymmärrän että joskus hyvä uskaltaa jättää lapset hoitoon mutta täytyykö sen olla juuri nyt? Kun ekaa kertaa itse pääsisin jonnekin.
Asia olisi toinen jos mies menoiltaan tulisi edes nukutukseen mukaan mutta ei,lapsetkin olisivat ekaa kertaa hoitajan kanssa joten luonnollisesti jännitän miten se nukkumaan meno onnistuu..
Anteeksi pitkä sepostus mutta mitä tässä voi tehdä,menenkö omiin menoihini silläkin seurauksella etten osaa nauttia ollenkaan ja tuijotan vaan puhelinta vai olenko "ilkeä ämmä" ja sanon miehelle että hän on jo monta iltaa saanut että tämä on minun?
Lapset ovat pieniä,vauva ja taapero.
Kommentit (102)
Sitä että ehdin noita hoito asioita ehkä stressata myöhemminkin, painotan että tää eka vknloppu meno. Kaikki eivät sressaa mutta useimmat tuntemani pienten lasten äidit ovat kyllä jännittyneitä viedessään lasta ekaa kertaa esim.päiväkotiin tai ylipäätänsä että joku muu hoitaa sun pienokaista ensimmäisiä kertoja. ap
ilmankin että lapsia voi hoitaa myös joku muu kuin äiti/isä.
Eivät kaikki,kirjoitin...
ap
ikävä tilanne, ymmärrän hyvin ettei halua jättää vauvaa ja taaperoa yhtäkkiä koko päiväksi vieraalle.
Kuitenkin tässä tapauksessa kallistuisin varmaan siihen, että molemmat menisivät omaan menoonsa. Kokonaisuuden kannalta parempi, uskoisin.
Ehkä se mahdollinen lapsenvahti voisi käydä teillä ennen tuota menopäivää, että lapset vähän tottuisivat?
Voin sanoa, että meillä mies ei ikinä olisi edes harkinnut tuota omaa menoa tuossa tilanteessa. Eli siinä jotain perspektiiviä.
tietysti lähdet samaan aikaan kuin mies eli se hoitaja tulee ajoissa, että saat rauhassa valmistautua! Mene jonkun tyttökaverin luo tai vaikka kaffilaan mutta kotiin et jää lasten kanssa nököttämään...jos hoitaja peruukin niin sitten olet kotona nalkissa jos päästät ukon lähtemään ensin!
Sinun menosi on nyt 1. ja miehen meno sijalla 2.
Minä ja kaverini (mies) oltiin varattu liput erään bändin keikalle, josta molemmat tykätään kovasti.
Kun keikkapäivä lähestyi, mies tajusi, että keikka on samana päivänä kuin vaimonsa jo aiemmin varattu tyttöjen ilta.
Ei puhettakaan, että mies olisi tehnyt mitään muuta kuin jäänyt kotiin lasten kanssa. Harmi minulle (joka lähdin keikalle yksin) ja harmi miehelle (keikka oli loistava), mutta perhe menee kavereiden ja oman viihtymisen edelle.
Tosin saatan vähän epäillä, että tuo "tyttöjen ilta" keksittiin siksi, ettei mies pääsisi minun kanssani iltaa viettämään. Vaimo on ehkä hiukan mustasukkainen eikä ikinä oikein hyväksynyt meidän ystävyyttä miehen kanssa... Mutta pointti on silti sama, että perhe menee kavereiden edelle.
ikävä tilanne, ymmärrän hyvin ettei halua jättää vauvaa ja taaperoa yhtäkkiä koko päiväksi vieraalle.
Kuitenkin tässä tapauksessa kallistuisin varmaan siihen, että molemmat menisivät omaan menoonsa. Kokonaisuuden kannalta parempi, uskoisin.
Ehkä se mahdollinen lapsenvahti voisi käydä teillä ennen tuota menopäivää, että lapset vähän tottuisivat?
Voin sanoa, että meillä mies ei ikinä olisi edes harkinnut tuota omaa menoa tuossa tilanteessa. Eli siinä jotain perspektiiviä.
Tässähän se syvin tulikin,olen aika pettynyt tuohon miehen tapaan "ajatella".
Miehellä usein peli tms. menoja ja tosiaan vietti tuon koko vknlopun jo kavereidensa kanssa.
Tää oli se yksi perhanan päivä kun mulla on jotain..Noh sattui saamaan ilmaislipun mutta silti.
ap
jos mies on kuitenkin avannut sen mahdollisuuden ettei menisi ("en sit mene jos kiellät") niin mitä jos nyt vielä sanoisit napakasti, että et halua vielä jättää lapsia hoitoon, etkä ekaa kertaa hoitoon noin pitkäksi aikaa, ja haluat silti mennä sovittuun menoosi. Että nyt on mielestäsi miehen vuoro joustaa perheen hyväksi. Ei mitään itkua, suostuttelua eikä vaatimista, vaan toteat vain näin. Voit mainita, että sinun iltasi menee pilalle, jos lapset ovat hoitajalla, ja että miehen kuuluisi välittää siitä. Jos mies ei edelleenkään jää kotiin niin voi voi. Mutta olet ainakin ilmaissut toiveesi suoraan.
ikävä tilanne, ymmärrän hyvin ettei halua jättää vauvaa ja taaperoa yhtäkkiä koko päiväksi vieraalle.
Kuitenkin tässä tapauksessa kallistuisin varmaan siihen, että molemmat menisivät omaan menoonsa. Kokonaisuuden kannalta parempi, uskoisin.
Ehkä se mahdollinen lapsenvahti voisi käydä teillä ennen tuota menopäivää, että lapset vähän tottuisivat?
Voin sanoa, että meillä mies ei ikinä olisi edes harkinnut tuota omaa menoa tuossa tilanteessa. Eli siinä jotain perspektiiviä.
Tässähän se syvin tulikin,olen aika pettynyt tuohon miehen tapaan "ajatella".
Miehellä usein peli tms. menoja ja tosiaan vietti tuon koko vknlopun jo kavereidensa kanssa.
Tää oli se yksi perhanan päivä kun mulla on jotain..Noh sattui saamaan ilmaislipun mutta silti.ap
mitenköhän on? Inhottava mies sinulla. Se ei vaan halua/jaksa/viitsi viettää iltaa vauvan ja taaperon kanssa.
voivaatia pitämään sovitusta kiinni ja hoitamaan omia lapsiaan. Ei, kun mies kerran on liput saanut niin pitäähän sitä mennä.
Oikeesti se ukko sais jäädä kotiin hoitamaan ne lapset ja päästää vaimon menolleen. Jos ukko muutenkin saa mennä kohtuu vapaasti ja vaimo hoitaa lapset niin silloin olis ukon homma hoitaa lapset niin ettei siitä ap:lle koidu turhaa stressiä.
Mutta tällä palstallahan ei saa koskaan vaatia miehiltä yhtään mitään, hommataan lapsille vaikka viikoksi vieras hoitaja jotta mies pääsee menoihinsa. Kun eihän sitä nyt voi vaatia että mies hoitaisi omia lapsiaan ja jättäis jonkun menon väliin. Olis se nyt ihan kamalaa.
Eikä se ukko niitä lippuja saanut vaan kävi ihan itse ostamassa jottei tarvis jäädä lasten kanssa kotiin.
voivaatia pitämään sovitusta kiinni ja hoitamaan omia lapsiaan. Ei, kun mies kerran on liput saanut niin pitäähän sitä mennä. Oikeesti se ukko sais jäädä kotiin hoitamaan ne lapset ja päästää vaimon menolleen. Jos ukko muutenkin saa mennä kohtuu vapaasti ja vaimo hoitaa lapset niin silloin olis ukon homma hoitaa lapset niin ettei siitä ap:lle koidu turhaa stressiä. Mutta tällä palstallahan ei saa koskaan vaatia miehiltä yhtään mitään, hommataan lapsille vaikka viikoksi vieras hoitaja jotta mies pääsee menoihinsa. Kun eihän sitä nyt voi vaatia että mies hoitaisi omia lapsiaan ja jättäis jonkun menon väliin. Olis se nyt ihan kamalaa. Eikä se ukko niitä lippuja saanut vaan kävi ihan itse ostamassa jottei tarvis jäädä lasten kanssa kotiin.
katsoo yhden illan joku muu kuin oma vanhempi? Miten te naiset saatte tällaisesta asiasta kehitettyä noin suuren ongelman?
se menee, joka on menon eka varannut / on menovuorossa. Eli sinä. Jos miehesi haluaa mennä samana iltana, niin on hänen vastuullaan hankkia lapsille luotettava hoitaja. Hän on myös se, jolle soitetaan, jos joku menee vikaan ja vanhempia tarvitaankin kotiin.
Piste.
Tässä on mun mielestä isompi ongelma kuin se, että miten yksi illanvietto ratkaistaan.
AP:n kannattaisi (tai olisi jo kannattanut) jakaa vastuuta lapsista jo alunperin paljon tasaisemmin. Näin yhdestä illanvietosta ei tulisi niin suurta ongelmaa. Vaikka äiti olisi kotona ja päävastuussa lapsista, niin isän pitää tarvittaessa osata hoitaa iltatoimet ym.
Ota nyt se hoitaja tähän hätään (mielestäni mies järjestää) ja hoitaja siis jo siksi aikaa kun alat valmistautumaan iltaan.
Jatkossa ehdotan, että lähdet iltaisin kauppaan, lenkille, kaverille jne. jotta miehellekin muodostuu rutiinit lastenhoidosta. Jos miehellä on menoja, saa niitä olla sinullakin yhtälailla. Ja samalla kasvaa luottamuksesi siihen, että lapsia voi hoitaa muutkin kuin sinä.
Ota rohkeasti aikaa itsellesi, ihan viikottain. Et pidemmän päälle jaksa eikä se anna hyvää esimerkkiä lapsillekaan.
se, jonka meno on varattu ensin, pääsee menemään!
Poikkeuksena tietysti joku todella todella tärkeä meno esim oman vanhemman hautajaiset.
En ikinä olisi palkannut vierasta lapsenvahtia itsekään tuon ikäisille.
Vaikka mies kuinka kiukuttelisi, niin älä myönny!
AP, tottakai sinä saat mennä sinne omaan menoosi rauhassa, ja stressaamatta. Ja jos mies on kerta ilmaislipun saanu, niin hyvin voi perua kun ei ole edes maksanut sitä.
Ja ymmärrän hyvin tuon sun stressin! Mullakin jännitti kans kauheasti ensimmäinen hoitokerta, tottakai ajattelin että en ole ainut joka lapsiani osaa hoitaa, mutta silti. Ja kaikilla kun ei ole sitä koko sukua samassa pikku kylässä asumassa jonka helmoihin voi aina vaan heittää lapset.
On sullakin oikeus vaatia joskus omaa tekemistä! Mua oikein ärsyttää sun puolesta tuo mies, tottakai sinä menet! :)
meillä ainakaan hoito ei ole onnistunut ennen kolmea ikävuotta. pph ei suostunut hoitamaan itkevää lasta, ei myöskään mummot yms. aina äsketty kahden tunnin sisällä takas kotin kun lapsi ei rauhoitu. Itse olen myös välillä ystävien lapsia hoitanut mutta ovat itkeneet aamu neljään ja sitä ennen koko päivän taukoamatta, ei ole kivaa kellekkään.
Kuullostaa vähän siltä, että äitiys on sinulle rajoittava vankila, jota miehesi sorto, alistaminen, epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo aitaavat.
Kuvaat itseäsi viattomana uhrina, ihan kuin olisit tahdoton olento vailla vastuuta, etkä itsenäinen toimiva aikuinen, joka itse tekee päätöksiä ja valintoja elämässään. Selität omaa asemaasi vain miehesi kautta ja ihan, kuin hän rajaisi sinut kodin muurien sisään.
Miksi vieläkin nykyäidit typistävät itsensä lapseksi. Eikö ole itsestään selvää, että nainen joutuu tekemään toisenlaisia valintoja elämässään kuin mies, jos hän haluaa toteuttaa tätä erityisominaisuutta eli äitiyttä.
Yksikertaisesti on kotiin jäävä vanhempi kumpi hyvänsä, hän on se pahin martyyri sitten jeesuksen vielä pitkään. Joten niele egosi ja hommatkaa lapsille se hoitaja.
Pyydät miestä varamaan hoitajan jollekin toiselle illalle testimielessä ja lähdette pariksi tunniksi yhdessä ulos. Tekisi varmasti hyvää teidän pari suhtelle ja samalla näkisitte toimiiko hoitaja homma vai ei.
"En tietenkään voi vaatia sua jäämään kotiin, mutta mua mietityttää, että ajatteletko nyt omaa parastasi vai lasten parasta, kun suunnittelet näin pitkää päivää hoitajan kanssa. Jos sun mielestä lapset pärjää ja pystyt olemaan hoitajan tavoitettavissa ja varaudut sitten tulemaan kotiin, jos tulee joku katastrofitilanne, niin hoida vaan hoitaja. Päätät ihan miten parhaaksi näet."
Eiköhän perheenisän olisi aika oppia tekemään vastuullisia päätöksiä ilman äidinkin apua.
Kuullostaa vähän siltä, että äitiys on sinulle rajoittava vankila, jota miehesi sorto, alistaminen, epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo aitaavat.
Kuvaat itseäsi viattomana uhrina, ihan kuin olisit tahdoton olento vailla vastuuta, etkä itsenäinen toimiva aikuinen, joka itse tekee päätöksiä ja valintoja elämässään. Selität omaa asemaasi vain miehesi kautta ja ihan, kuin hän rajaisi sinut kodin muurien sisään.
Miksi vieläkin nykyäidit typistävät itsensä lapseksi. Eikö ole itsestään selvää, että nainen joutuu tekemään toisenlaisia valintoja elämässään kuin mies, jos hän haluaa toteuttaa tätä erityisominaisuutta eli äitiyttä.
Yksikertaisesti on kotiin jäävä vanhempi kumpi hyvänsä, hän on se pahin martyyri sitten jeesuksen vielä pitkään. Joten niele egosi ja hommatkaa lapsille se hoitaja.
En itsekään ymmärrä miten tämä näin meni,olen suorapuheinen ja yleensä osannut paikkani maailmassa ottaa.
Tuossa joku mainitsi että enemmän vastuuta miehelle esim.iltarutiineissa ja ensin ajattelin että kyllähän tuo lapsia hoitaa mutta samaan hengenvetoon ymmärsin että tosiaan minähän olen useimmiten paikalla..
Käyn n.2-3viikon välein kahvilla kaverin kanssa joten jippii en ihan nyrkin ja hellan välissä heilu. Iltamenoja sen sijaan tai vknloppuja en ole pariin vuoteen viettänyt kuin kotona.
Jotenkin suoraan sanoen tekisi mieli jättää tämäkin väliin(sitä en kuitenkaan tee) tuon isähahmon mielenosoitusten vuoksi.
Sanotaan näin että usein maksan mielestäni kovaa hintaa jos edes suunnittelen lähtöä, aina on miehellä joku syy miksi parempi jos just nyt en menisi,esim. lapsella vuotaa vähän nenä tai huonosti nukuttu yö takana..
Kaiken tän vitutuksen keskellä kiva huomata että oon ihan lammaskin vielä.
ap
Kuullostaa vähän siltä, että äitiys on sinulle rajoittava vankila, jota miehesi sorto, alistaminen, epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo aitaavat. Kuvaat itseäsi viattomana uhrina, ihan kuin olisit tahdoton olento vailla vastuuta, etkä itsenäinen toimiva aikuinen, joka itse tekee päätöksiä ja valintoja elämässään. Selität omaa asemaasi vain miehesi kautta ja ihan, kuin hän rajaisi sinut kodin muurien sisään. Miksi vieläkin nykyäidit typistävät itsensä lapseksi. Eikö ole itsestään selvää, että nainen joutuu tekemään toisenlaisia valintoja elämässään kuin mies, jos hän haluaa toteuttaa tätä erityisominaisuutta eli äitiyttä. Yksikertaisesti on kotiin jäävä vanhempi kumpi hyvänsä, hän on se pahin martyyri sitten jeesuksen vielä pitkään. Joten niele egosi ja hommatkaa lapsille se hoitaja.
Äitihän on jo pahin martyyri sitten jeesuksen.
Minun mies ainakin nauraisi minulle päin naamaa, jos tälläisessä tilanteessa alkasin etusormi ojossa länkyttämään jotain tuubaa siitä, että kuinka se on nyt minun vuoroni mennä, kun on sovittu ja hän on aina menossa. Kuulostaa ihan pikkulapsen käytökseltä, jolta on otettu lelut ja karkit pois.
t. äiti, joka elää kahden aikuisen suhteessa
Kiitos,varmaan pitää alkaa sopeutua ajatukseen että hoitaja tulee,stressaa se sitten tai ei.
Ärsyttää vielä sekin että miehen meno alkaa ennen minua,eli olisin sitten täällä lasten kanssa ottamassa tuon hoitajan vastaan..
Minä kun kuvittelin haaveissani että otan pitkän suihkun ja laittaudun rauhassa mutta varmaan ehdin saada puklut tukkaan tuoksumaan ennen lähtöä.
ap