Lue keskustelun säännöt.
Raivostuttaa niin hirveästi viime yön jäljiltä (miehen takia)
20.11.2012 |
Meillä pari lasta ja toinen kipeänä, toinen ollut ja vielä köhii yöllä. Sanoin miehelle että huolehdi sä että isommalla on asiat hyvin tai siis kuuntele jos heräilee tai tarvii apua. Nukuin itse pienemmän (kipeän kanssa) kun tiesin että häntä pitää hoidella, antaa lääkettä kun kuume taas kohoaa yli 39 ja katsoa että kunnossa. Mies nukkui sohvalla. Eli lähellä isompaa lasta. No. Mies KUORSASI kovaa sohvalla, kävin vähän väliä tyrkkimässä että käänny kyljellesi, ole hiljaa. Sen lisäksi pientä piti huolehtia. Aamuyöstä isompi yski ja köhi, nousi sängyssään istumaan ja itkeskelemään. Mies (lähellä lasta) vaan kuorsasi kovaa, minä sitten isompaa lohduttelemaan.
Mulle tuli noin kymmenen herätystä viime yönä, eniten miehen kuorsauksen takia. En uskalla laittaa korvatulppia koska mieshän ei lapsia huolehdia, muuten en sitten minäkään kuulisi jos hätä.. Suututtaa ja raivostuttaa niin hemmetisti!!! Mies heräsi virkeänä aamulla, lähti töihin ja sieltä urheilemaan, minä olen aivan nukuksissa ja hoitelen nyt sitten lapsia päivän, lähinnä kyllä vaan itkettäis tää väsymys....
Kommentit (58)
että tämän mittaluokan asia "raivostuttaa niin hirveästi". Kertoo siitä, ettei kohdallanne ole juurikaan isompia ongelmia, ellei tämä raivostuminen ole oire jostain ihan muusta...
Oli sitten kyse evoluutiosta tai biologiasta niin jälleen kerran poikkeus vahvistaa säännön. Meidän perheessä mies on aina herännyt herkemmin lasten ääniin - on jopa herättänyt minua aikoinaan imettämään itkevää lasta. Nukun siis sikeästi, kuulossa ei ole vikaa :)
Meillä ei kuitenkaan ole missään vaiheessa muodostunut ongelmaa asiasta. Mikäli mies on herännyt esimerkiksi lasten sairastaessa useampaan kertaan yössä, hän on toisella tai kolmannella kerralla tökännyt minut hereille: "Sun vuoro", ja jatkanut itse unia.
Tässä tapauksessa mietsen putkiaivojärjestlemästä on kiistatonta hyötyä - toimii mieluummin kuin raivostuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet kotiäiti, niin tuo nyt vaan on sinun työtäsi. - - Olisiko töissäkäyvän miehesi pitänyt mielestäsi valvoa koko yö?
Kotiäitinä oleminenkin on TYÖTÄ, kuten itse sanoit. Eikö näin ollen myös äidin tule saada riittävästi lepoa, jotta hänkin jaksaa hoitaa työnsä?
Onko kahden pienen ihmisen hengestä vastaaminen niin vähäpätöistä työtä, että sen tekemiseen ei tarvita riittävää virkeystilaa?
AP:lle kaikki sympatiat täältä!
Jos sen herättää vaikka lämmittämään sairaalle lapselle yöllä juomista niin se melkein kaatuu portaissa. Ja kun se ei edes herää lapsen tarpeisiin. Hoidan sitten ite, kun ei voi vuorotella.
Ja tuskin voi kuorsaamisellekaan mitään. Turha tuollaisesta on raivota.
Meillä miehellä uniapnea, ei tod.herää yöllä mihinkään ja kuorsaa niin helvetin kovaa että kuuluu seinien ja ovien läpi koko asuntoon.
Itse olen mieheni valinnut. Öisin voi sen miehen herättää että hei, nyt oli sun vuoro hoitaa lapsia, mees hoitamaan. ja laitat sitten ne tulpat ja jatkat unia.
Minä olen superherkkäuninen, mies nukkuu taas kun tukki. Ei ole hyvä yhdistelmä mutta jos minä hoidan yöt, mies hoitaa päivällä(vkonloput) tai illalla töistä tultuaan enempi että minä otan silloin pikkupäikkärit.
Ihanaa että teillä on tuollaiset miehet, jotka teidän herätellessä sitten menevät vuorollansa lapsia hoitamaan eivät ala äksyilemään teille. Kuten sanoin, minä olen saanut aikamoisia kuulla jos olen miestä törkkinyt että hänen vuoronsa mennä. Raivostuu, että mene kuule ihan yksinäs kun kerran olet hereilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa että teillä on tuollaiset miehet, jotka teidän herätellessä sitten menevät vuorollansa lapsia hoitamaan eivät ala äksyilemään teille. Kuten sanoin, minä olen saanut aikamoisia kuulla jos olen miestä törkkinyt että hänen vuoronsa mennä. Raivostuu, että mene kuule ihan yksinäs kun kerran olet hereilläkin.
sikeämmästä unesta tuon uniapnean takia. Mutta siinäpähän äksyilee, menee silti hoitamaan tilanteen ja osaa pyytää kyllä anteeksi, jos ei itse niin viimeistään sitten kun asiasta keskustellaan että hommahan ei tasan toimi noin.
yhteiset lapset, hoidetaan yhdessä.
Se vastaaja jonka miehellä uniapnea.
Jos olet kotiäiti, niin tuo nyt vaan on sinun työtäsi. - - Olisiko töissäkäyvän miehesi pitänyt mielestäsi valvoa koko yö?
Kotiäitinä oleminenkin on TYÖTÄ, kuten itse sanoit. Eikö näin ollen myös äidin tule saada riittävästi lepoa, jotta hänkin jaksaa hoitaa työnsä?
Onko kahden pienen ihmisen hengestä vastaaminen niin vähäpätöistä työtä, että sen tekemiseen ei tarvita riittävää virkeystilaa?
AP:lle kaikki sympatiat täältä!
Ei normaalityössäkään pidetä lepohetkiä silloin kun hommat ovat kesken vaan sitten kun ja jos tilanne sen sallii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa että teillä on tuollaiset miehet, jotka teidän herätellessä sitten menevät vuorollansa lapsia hoitamaan eivät ala äksyilemään teille. Kuten sanoin, minä olen saanut aikamoisia kuulla jos olen miestä törkkinyt että hänen vuoronsa mennä. Raivostuu, että mene kuule ihan yksinäs kun kerran olet hereilläkin.
Tämä laittaakin koko aloitusviestin uuteen valoon. Potki se äijä hereille ja tee selväksi että teet kahdeksan tunnin (koti)työpäivää ja ylityöt tulee jakaa demokraattisesti!
Ihanaa että teillä on tuollaiset miehet, jotka teidän herätellessä sitten menevät vuorollansa lapsia hoitamaan eivät ala äksyilemään teille. Kuten sanoin, minä olen saanut aikamoisia kuulla jos olen miestä törkkinyt että hänen vuoronsa mennä. Raivostuu, että mene kuule ihan yksinäs kun kerran olet hereilläkin.
sikeämmästä unesta tuon uniapnean takia. Mutta siinäpähän äksyilee, menee silti hoitamaan tilanteen ja osaa pyytää kyllä anteeksi, jos ei itse niin viimeistään sitten kun asiasta keskustellaan että hommahan ei tasan toimi noin.
yhteiset lapset, hoidetaan yhdessä.
Se vastaaja jonka miehellä uniapnea.
Myönnän kyllä itsekin kiukuttelevani ja äksyileväni väsyneenä. Se on normaalia. Luultavasti ap kiukuttelet mies, joten myös miehelläsi on oikeus kiukutella väsyneenä. Ei siihen kuole kumpikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen sairaistui, ja vauva heräsi sen yskimiseen koko ajan, niin sitten meni valvoessa viime yön.
Miehen komensin itsekin sohvalle kuorsaamaan, että saataisiin minimoitua se meteli makuuhuoneessa. Esikoinen itkeskeli myös, kun ei voinut nukkua yskältään ja pakko ottaa se vieren.
Mutta koska itse olen kotona hoitmassa lapsia, ei tullut mieleenikään vaatia, että mies heräisi hoitamaan yöllä/aamulla lapsia! Eihän siinä ole mitään järkeä, että meitä olisi sitten kaksi yliväsynyttä, ja toinen joutuisi vielä tekemään haastavaa työtä väsyneenä (vaaratilanteita aiheuttaisi tuo väsyminen hänen työssään, mikä vaatii tarkkuutta).
Kotiäidin elämä on vaan välillä raskasta ja väsyttävää, mutta onneksi on sitten taas niitä helppoja päiviä, ja voihan sitä nukkua päiväunia aina kun lapsetkin nukkuvat! Tätä mahdollisuutta ei ole työssäkäyvällä.
tänään jo seiskalta nukkumaan, niin saat nukuttua illan ja alkuyön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis minä olen koti-isä ja olen siis kaikki päivät kotona. Vaimo käy töissä ansaitsemassa elannon meille. Vähän mua ottaa pattiin, kun se välillä kuorsaa yöllä. Käyn vähän väliä sitä tyrkkimässä heti hereille, kun se kuorsaa. Mutta se vaan kuorsaa keskellä yötä heti nukahtamisen jälkeen, vaikka olen kieltänyt kuorsaamasta!
Siis miten se kehtaa? Olen ehdottanut, että veisi kurkkunsa laserilla leikattavaksi tai poltettavaksi. Olen kuullut legendaa siitä, että joku on saanut sellaisesta apua kuorsaamiseen.
Kun tyrkin sitä keskellä yötä hereille se ei kysy "mitä kulta?", vaan on vielä kaien lisäksi huonolla tuulella, koska seuraavana päivänä on työpäivä. Noh, tänäänkin se meni aamulla töihin ja minä jäin kotiin, vaikka olin valvonut yöllä enemmän... ämmä.
Ihanaa että teillä on tuollaiset miehet, jotka teidän herätellessä sitten menevät vuorollansa lapsia hoitamaan eivät ala äksyilemään teille. Kuten sanoin, minä olen saanut aikamoisia kuulla jos olen miestä törkkinyt että hänen vuoronsa mennä. Raivostuu, että mene kuule ihan yksinäs kun kerran olet hereilläkin.
sikeämmästä unesta tuon uniapnean takia. Mutta siinäpähän äksyilee, menee silti hoitamaan tilanteen ja osaa pyytää kyllä anteeksi, jos ei itse niin viimeistään sitten kun asiasta keskustellaan että hommahan ei tasan toimi noin.
yhteiset lapset, hoidetaan yhdessä.
Se vastaaja jonka miehellä uniapnea.
Myönnän kyllä itsekin kiukuttelevani ja äksyileväni väsyneenä. Se on normaalia. Luultavasti ap kiukuttelet mies, joten myös miehelläsi on oikeus kiukutella väsyneenä. Ei siihen kuole kumpikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis minä olen koti-isä ja olen siis kaikki päivät kotona. Vaimo käy töissä ansaitsemassa elannon meille. Vähän mua ottaa pattiin, kun se välillä kuorsaa yöllä. Käyn vähän väliä sitä tyrkkimässä heti hereille, kun se kuorsaa. Mutta se vaan kuorsaa keskellä yötä heti nukahtamisen jälkeen, vaikka olen kieltänyt kuorsaamasta!
Siis miten se kehtaa? Olen ehdottanut, että veisi kurkkunsa laserilla leikattavaksi tai poltettavaksi. Olen kuullut legendaa siitä, että joku on saanut sellaisesta apua kuorsaamiseen.
Kun tyrkin sitä keskellä yötä hereille se ei kysy "mitä kulta?", vaan on vielä kaien lisäksi huonolla tuulella, koska seuraavana päivänä on työpäivä. Noh, tänäänkin se meni aamulla töihin ja minä jäin kotiin, vaikka olin valvonut yöllä enemmän... ämmä.
Kuorsaus on valinta? No paskat ole.
Ja tuskin voi kuorsaamisellekaan mitään. Turha tuollaisesta on raivota.
Tällaisia mielipiteitä heitellään ihan vaan provoilun vuoksi. :(
Mun mieheni kuorsaa erittäin äänekkäästi ja tiedän, että toisen osapuolen tästä syystä päiviä/viikkoja kestävä univaje ajaa ihmisen uupumuksen ja raivon partaalle. Tilanne on niin ahdistava, että jotkut eivät näe siitä muuta poispääsyä, kuin avioero. 3, koitapa valvoa joskus vaikka vaan 4-5 yötä putkeen niin pääset fiiliksiin.
Hammaslääkärin mittatilaustyönä tekemä auttaa
Kuorsaamiselle ja sikeälle unelle on vaikea tehdä mitään. Meillä on lapset 1, 2 ja 6 -vuotiaat. Pienimmät nukkuvat samassa makuuhuoneessa meidän vanhempien kanssa, esikoisella on oma huone, kun unirytmi on kuitenkin jo niin erilainen kuin sisaruksilla. Työssä käyvää isää ei ollenkaan haittaa nukkua pienten kanssa samassa huoneessa, kun tuo jössikkä tuskin heräisi atomipommiinkaan. Juuri pari yötä sitten esikoinen heräsi viereisessä huoneessa painajaiseen ja huusi itkun kanssa vanhempia apuun. Parisenkymmentä minuuttia häntä nukutettuani tulin takaisin ja löysin kuopuksen naureskelemasta pinnarista isän kuorsatessa edelleen kuin moottorisaha. Ei häntä voi tuosta unenlahjastaan syyttää, kateellinen siitä vain välillä olen.:D Kai se äidille kehittyy muutenkin luonnostaan herkempi refleksi heräämiseen. Mene ja tiedä. Kovasti mies on pahoillaan jos huomaa mun olevan päivällä väsynyt, mutta en minä pahakseni pistä. Normiarkea. Pari vuotta ja aletaan taas nukkua hyvin.^^ Kyllä sitä vielä jaksaa.