Onko kukaan muu jännittänyt autolla ajamista aluksi ihan törkeesti?

Toivottavasti pikkukaupungissa kuitenkin ajelisit.



Minä harjoittelin uudelleen ajamista pikkuteillä, joilla ei tullut autoja edes vastaan. Itkua tein välillä, kun hermostutti niin. Mutta kyllä se sitten aika nopeasti palautui.



Maantiellä ajamisesta huonolla kelillä en pidä vieläkään, vuosia jo aktiivisesti muuten ajaneena. Lumisateessa tekisi mieli pysähtyä yöpymään lähimmällä bensiksellä...

jossa oli tosi vaikea kytkin.. siis se "otti ylhäältä" (niin se kai sanotaan) eli käytännössä sammui multa risteyksiin ja joka paikkaan AINA. Sen kanssa oli hirveää lähteä kaupunkiin ajamaan, mutta kun oli pakko. Sitten lähdin yhtenä yönä, rullasin lähimmän ison kaupungin kadut ja joka jeesuksen liikennevalot sen seitsemän kertaa ja opettelin sen kytkimen. Näin se menee, tekemällä oppii, taas kerran.



Ajovarmuutta tosiaan saa vasta kun uskaltautuu rattiin USEIN. Eikä pelkää huonojakaan kelejä, miten voit ikinä oppia ajamaan pyryssä tai pimeällä, jos et ikinä uskalla lähteä.



Nykyään rakastan ajamista, en tykkää yhtään istua muualla kuin ratin takana.

ihan hirveästi kun aloitin autolla ajamisen kymmenen vuoden tauon jälkeen (olin siis viimeksi ajanut autokoulun autoilla). Kädet tärisi ja sydän hakkasi.



Siitä se on pikkuhiljaa lähtenyt. Vieläkään en pidä ajamisesta, mutta enää en mieti koko päivää että apua, illalla pitää lähteä ajamaan. Tavallaan olen vieläkin tosi arka kuski: liukkailla keleillä vältän ajamista ja keskustassa vien aina auton samaan parkkiin, josta pääsen sitten helposti peruuttamaan pois. En myöskään suostu lähtemään yksin lasten kanssa pitemmille matkoille. Tiedän että pitäisi vain rohkaistua. :-/

Inhoan kaupunkiajamista sen hektisyyden takia. Maantien päällä taas karmii koko ajan - ei tiedä milloin loikkaa hirvi puunrajasta, ei tiedä milloin tulee mäen takaa ohittava auto vastaan, ei tiedä milloin saa rattijuopon vastaansa.



Olen muuten huomannut että olen julmetun huono arvioimaan ajoneuvojen nopeuksia ja etäisyyksiä.



Missään ei oikein pääse testaamaan auton rajoja ja liikkuvuutta. Pitäis päästä jonnekin ajamaan 80-120km/h ja sitten harjoittelemaan väistöliikkeitä omassa rauhassa, sillä omalla autolla. Sellaista ei saa käsittääkseni tehdä maantiellä autojen seassa... Autokoulu tuntui osittain aika turhalta. Ajotunteja oli kyllä mutta voi jumalauta se opettaja ei pidä suutaan kiinni ajon aikana. Miten sellaisessa tilanteessa voi keskittyä?



Onko nykyajan autokouluissa simulaattoreita? Isoimmat Suomen kaupungit pitäisi mallintaa ajopeliin. Tiet, risteykset, liikennemerkit, katuosoitteet. Sitten heitetään peliin mukaan muuta liikennettä ja sattumanvaraisia tietyömaita sotkemaan rutiineja. Siinä ois työsarkaa jollekin, esimerkiksi Liikenneministeriön palkkaamalle pelifirmalle. Tuollainen "peli" pitäisi laskea vapaaseen levitykseen, mukaanlukien työkalut jotta teitä voidaan muutella niiden muuttuessa tosielämässä, vastaamaan todellisuutta. Jotenkin tuntuu että perusteknologian soveltaminen on idioottimaisen puutteellista Suomessa. Olen aika varma että aloittelevan kuskin itsetunto tien päällä paranisi jos hän saisi ajaa aluksi sellaisessa ympäristössä missä on turvallista mokata. Pelin pitäisi tietysti kytätä koko ajan virtuaalikuskin touhuja ja sakottaa virheistä. Tulisipahan siinä kai liikennemerkitkin tutuimmaksi. Autokoulun opettaja voisi olla vieressä ja tehdä huomautuksia virheiden seurauksista. "Tuostakin tempusta tulis sitten 500 euroa sakkoa tuolla ulkona tien päällä." Jumalauta humalatilakin voidaan simuloida näytöllä - tuplavisio, kieppuva kuva, vähän häivytysefektiä mukaan tuplavisioon. Aja siinä sitten niin ei tarvii tien päälle lähteä päissään. Toki tämä on aika harmaata aluetta, että pitäisikö ihmisen harjoitella humalassa ajoa. Harjoitus tekee mestarin mutta samalla kasvattaa itseluottamusta humalassa ajamisen saralla...



Lääh. Tulipas purkauduttua...

Kun sain kortin, niin aluksi mietin aina päässäni valmiiksi reitin, jota ajaisin. Arvioin mahdolliset vaarapaikat, mistä saisi parkkipaikan, jne. Se auttoi.



Kannattaa myös käydä kokeilemassa ajoa niin kaupungissa kuin maantielläkin silloin, kun liikennettä on vähän.