Yli-innokkaat farmaseutit ärsyttävät
Apteekkien yli-innokas palvelu ärsyttää suunnattomasti. Noudin tänään uuden reseptilääkkeen ja lääkkeen oikeellisuuden varmistamiseksi farmaseutti oli minulle mitään puhumatta lukenut apteekkijärjestelmästä aiemman lääkehistoriani. Tämä paljastui, kun hän pohti, että onkohan lääkäri kirjoittanut reseptin oikein, kun anostusta oli aiemmin käyttämästäni lääkkeestä nostettu. Ihmetystä herättää ensinnäkin se, että farmaseutilla ylipäätään on oikeus lukea lääkehistoriaani. Mitä se hänelle kuuluu? Lääkehistorian perusteella potilaskertomusta tuntematta ei ole mahdollista päätellä, onko uusi lääkeresepti oikein kirjoitettu. Lisäksi asiakkaan taustaa ja terveydentilaa tuntematta on lähes vaarallista jakaa lääketieteellisiä neuvoja lääkkeeseen liittyvistä sairauksista ja lääkkeiden käytöstä niihin. Tämä on hyvin yleistä apteekeissa nykyään. Terveyteen liittyvät asiat ovat aina yksilöllisiä ja vääristä sekä tilanteeseen soveltumattomattomista neuvoista voi olla ikäviäkin seurauksia.
Terveydenhuollossa yleensä potilaalla on mahdollista niin halutessaan rajata potilastietojen lukuoikeuksia eri hoitoyksiköiden välillä. Tämä ilmeisesti ei koske apteekkeja, mikä hämmästyttää suuresti. Onko muilla asiasta tarkempaa tietoa tai vastaavia kokemuksia? Onko jotain, mitä asian hyväksi voisi tehdä?
Kommentit (267)
Lääkehinnoittelu on Suomessa tarkoin säädeltyä, samoin kuin koko lääkejakeluketju. Apteekkien toimintaa ohjaa lääkelaki ja toimintaa valvoo Fimea (entinen lääkelaitos). Tarkoin valvotulla lääkejakelulla on etunsa: väärennettyjen lääkkeiden pääsy lailliseen jakeluketjuun on vaikeampaa, apteekkeja on myös syrjäisillä seuduilla, riski lääkkeiden väärinkäytölle on pienempi samoin kuin riski niiden joutumiselle katukauppaan. Apteekkihenkilöstön koulutuksesta on myös säädetty lailla. Apteekkihenkilöstö on velvollinen antamaan lääkeneuvontaa, mikä palvelee potilasturvallisuutta ja isommassa mittakaavassa kansanterveyttä.
Mutta apteekin arkeen. Reseptintoimitustyö on henkilöstölle äärimmäisen rutiininomaista hommaa, joka toistuu uudelleen ja uudelleen päivästä toiseen. Yksittäisen ihmisen lääkitys jää hyvin harvoin mieleen. Apteekissa näkee sairaita ihmisiä, vanhuksia, lapsia ja ihan kaikenlaista tallaajaa. Ihmisillä on erilaisia sairauksia ja elämäntilanteita ja niihin käytetään erilaisia lääkkeitä. Olkaa rauhassa, apteekkilainen ei ajattele sinusta tai lääkityksestäsi hyvin todennäköisesti yhtään mitään ihmeellistä. Mielenkiinnon, nimenomaan ammatillisen mielenkiinnon, herättää tilanne, jossa on riski sille, että sinun turvallisuutesi vaarantuu: yhteisvaikutuksen tai esim. väärän annostuksen riski. Lääkäreille sattuu yllättävän paljon virheitä reseptinkirjoituksessa. Suuri osa näistä huomataan apteekissa ja korjataan ennenkuin virheeliset ohjeet tai lääke päätyy asiakkaalle. Tiedän, että lääkärit suhtautuvat useimmiten kiitollisuudella tähän apteekin tekemään työhön.
Mistähän muuten johtuu, että jos apteekissa farmaseutilta pyydän ibuprofeenia sisältävää särkylääkettä, käteeni ilmestyy Burana. Miksi minulle ei vielä kertaakaan ole tarjottu vastaavana tuotteena Ibumaxia? Burana 400 mg 30 tablettia maksaa 9,98 euroa ja Ibumax 400 mg 30 tabl maksaa 3,98 euroa. Burana on huomattavasti kalliimpaa! Testailen tätä aina silloin tällöin apteekissa asioidessani!
Hyvin harvoin tarjotaan kalliimpaa ja yleensä silloin siihen on myös varsin hyvä syy.
Ja teille jotka kuvittelette, että ruokakauppias ei laittais lääkkeiden hintaan ylimääräisiä maksuja niin olette kyllä pikkuisen naiveja. Kyllä se ruokakauppias haluaa tehdä voittoa siinä kuin apteekkarikin. Joten ei sitä buranapakettia sais yhtään sen havemmalla ruokakaupasta.
Suomessa lääkkeiden hinnoittelu perustuu lääketehtaiden tukkuhintoihin. Nämä tukkuhinnat ovat Suomessa alemmat useisiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Kun lääkkeitä myydään apteekeissa, tulee hintoihin mukaan mm. apteekkimaksu, joka korottaa hintoja jopa niin, että lääkkeet ovat Suomessa Länsi-Euroopan maita kalliimpia. Siirrettäessä lääkkeiden myyntiä mm. ruokakauppoihin, saadaan niistä poistettua näitä ylimääräisiä maksuja ja hintoja alas.
Lääkkeiden ostaminen ruokakaupasta on ilman muuta kuluttajan vastuulla. Eiköhän kuluttajat tänä päivänä ole sen verran valistuneita, että osaavat ottaa särkylääkepurkin ihan yhtä hyvin kaupan hyllyltä kuin apteekin hyllyltä.
Mistähän muuten johtuu, että jos apteekissa farmaseutilta pyydän ibuprofeenia sisältävää särkylääkettä, käteeni ilmestyy Burana. Miksi minulle ei vielä kertaakaan ole tarjottu vastaavana tuotteena Ibumaxia? Burana 400 mg 30 tablettia maksaa 9,98 euroa ja Ibumax 400 mg 30 tabl maksaa 3,98 euroa. Burana on huomattavasti kalliimpaa! Testailen tätä aina silloin tällöin apteekissa asioidessani!
on kovassa nousussa. Voi vaan kuvitella mihin johtais se jos niitä sais ostaa ruokakaupasta. Niitä napittais kuin kurkkupastilleja, ajatuksella että koska niitä myydään taviskaupassa niin ei ne nyt niin vaarallisia ole. Onhan se toki kuluttajan oma vastuu, mutta lasku lankeaa yhteiskunnalle kun särkylääkkeiden liikakäyttäjä saa muita, pahempia vaivoja ja joutuu sairaalahoitoon.
Minua ärsyttää se, että on tuo sähköinen resepti. En halua mihinkään reseptitietokantaan tietojani ja se on laillista myös kieltää. Eli laki antaa potilaalle oikeuden pyytää paperiresepti ja pyytää, ettei tietoja laiteta sähköiseen tietokantaan.
En vaan viitsi tästä vääntää lääkäreille, kun siinä inttäessä menee liikaa aikaa.
kohta loppuu inttämisesi, sillä tulossa on mahdollisuus tehdä itse näitä kieltoja netin kautta. Liittyy eReseptiin.
On muuten ihan turhaa urputtaa, kun sinulla on kaikki mahdollisuudet poistaa ärsytyksen aiheesi. Tarttiskohan tuosta inttää? Epäilen.
Minä ostan lääkkeeni mieluummin ammattitaitoiselta ihmiseltä kuin keltä tahansa P-kaupan Pirkolta. Lisäksi olen ihan eri mieltä siitä, että ihmiset jo osaisivat itse huolehtia lääkityksestään (ehkä av:n neuvoja lukemalla). Väki vanhenee ja käyttää yhä enemmän lääkkeitä. Tosi hyvä, että kokonaislääkitys näkyy.
Ei kait Suomesta mitään holhousvaltiota olla tekemässä? Eiköhän suuri osa suomalaisista osaa hoitaa omat asiansa ja pyytää asiantuntija-apua silloin, kun sitä tarvitsevat? Itse mieluiten ostaisin särky- ym. lääkkeet ruokakaupasta samalla, kun siellä muutenkin asioin. Jos tarvitsen neuvoja lääkkeiden käytössä, osaan kyllä näissä tapauksissa kävellä apteekkiin ja kysyä apua. Ja nimenomaan PYYTÄÄ apua.
Apteekeissa varmasti on hyvä palvelu ja asiantunteva henkilökunta. Ongelmana heillä tuntuu olevan aika usein tilannetajun puute ja oman itsen korostaminen sillä, että neuvoja jaetaan joka välissä silloinkin, kun helposti voisi päätellä, että niitä ei nyt tarvita.
niin vitamiinit ja lisäravinteet ja varmaan
kaikki ruoka ja juomakin pitäisi myydä apteekeissa
resepteillä.
Jenkeissä puhuvat ihan vapaasti että joku lääkäri näkee edessään lastensa koulutuksen maksaja, potilaan, sairaan haiman, tai joku harva ihmisen.
elintarvikekauppoihin, ja niiden hinnoittelu on vapaata niin kaupoissa ja apteekeissakin. Onko niiden hinta sitten laskenut? Mistä saat halvimmalla nikotiinikorvauslääkkeet? Vastaus: hinnat eivät ole laskenee. Halvimmat nikotiinikorvauslääkkeet saa edelleen apteekeista, sillä kaupat eivät ole ottaneet valikoimiinsa isoja pakkauksia, joissa hinta per yksikkö on kaikkein halvin. Nikotiinikorvauslääkkeiden vapauttamista kauppamyyntiin edelsi kaupan keskusjärjestöjen kova markkinointi, että hinnat romahtavat 30-40 %. Näin ei käynyt, vaan halvimmalla saat edelleen lääkkeen apteekista plus saat siihen vielä ammattitaitoisen opastuksen, miten tuotetta käytetään.
On jokseekin naiivia kuvitella, että Suomessa, jossa elintarvikkeiden hinnat ovat n. 20 % kalliimmat kuin muualla Euroopassa, myisi lääkkeitä reilusti halvemmalla. Suomalainen kaupan duopoli ei tuli ikinä laskemaan minkään myymänsä tuotteen hintaa, ellei jostain ylemmältä taholta puututa tähän hinnoitteluun. Vaikka lääkkeet vapautettaisiin kauppoihin, niiden hinnat eivät laskisi.
Yksityislääkärien kesken ei juurikaan esiinny kilpailua, vaan lääkärien keskinäinen kollegiaalisuus pitää huolta siitä, että hinnat ovat samanlaisia. Näin ollen todellista kilpailua ei ole. Ja ei liene sattumaa, että Kela-korvaus on aina täsmälleen yksityisen lääkäriaseman toimistokulujen verran.
vaikka lääkkeiden hinnat säilyisivätkin samanhintaisina ruokakaupassa ja apteekeissa. Eiköhön kuitenkin esim. särkylääke ole huomattavasti helpompaa ostaa ruokakaupasta ruokaostosten yhteydessä kuin etsiä sitä varten apteekki? Tämä olisi huomattavasti kuluttajaystävällisempää.
En tiedä, mikä on nikotiinivalmisteiden menekki, mutta uskoisin menekin olevan huomattavasti alhaisempaa, kuin esim. särkylääkkeillä. Jos käsikauppalääkkeitä saisi vapaasti myydä ruokakaupoissa ja myös hinnoitella ne niin alas, kuin kauppias pystyisi ja haluaisi, saataisiin ensimmäistä kertaa Suomessa aikaan todellinen markkinatilanne lääkemyynnissä. Onko kenelläkään tietoa, miten on käynyt esim. Ruotsissa, jossa osa käsikauppalääkkeistä on vapautettu elintarvikekaupuissa myytäväksi jo vuonna 2009?
Heti on yli-innokas täti kiekumassa. Kun sanoo, ettei tarvitse apua, niin jää jankkaamaan, että jos kuitenkin kun monesti ihmiset ei tiedä lääkkeistä.
Siinä vaiheessa pää tyhjenee lopullisesti ja lähtee kotiin. Kotona huomaa, että ne magnesium jäi sitten ostamatta kun ajatus katkesi sen yli-innokkaan tädin vuoksi.
Kai minä näytän jakkupuvussani niin lääkkeiden väärinkäyttäjältä ja rikolliselta.
Minäkin olen vaihtanut apteekkia tämän takia.
ylitärkeät tädit!
Olen jopa vaihtanut apteekkia, koska tavallisten vitamiinipillerien ostosta tuli sellaista vääntämistä kuin olisin ollut pahempiakin myrkkyjä hankkimassa....
olisin kysynyt yhtä neuvoa ja kymmenen farmaseuttia olisko ollut opiskelijaa seiso tumput suorassaan,juoruilleen keskenään. Onneksi lähiapteekissani ei ole sellaista palvelua kun pieni apteekki. Mutta on ne farmaseutit tarkkoja esim lapsen lääkityksessä huomasi virheen ja laski ne uudelleen,muuten olisi tullut liian paljon ja jäänyt hävikkiä.
Kyllä niistä on apua mutta tumput suorassa seisomistqa en ymmärrä enkä liian ahdistelevaa palvelua että melkein tullaan iholle kun tsekkailee tuotteita. Monesti oon kyllä vaivannut niitä kun saavat liikuntaa siitä kun vähän kertoo mitä hakee.
http://www.rinnakkaislääkkeet.fi/ajankohtaista/2011/3/32/itsehoitolaakk…
Ruotsissa ei ole edes kaupan kaksinvaltaa eli käytännössä kilpailematon tilanne elintarvikkeiden kuluttajamyynnissä.
Suomessa on Pohjoismaiden tihein apteekkiverkosto, lisäksi lääkkeitä saa tilata netistä, joten ei pitäisi olla vaikeaa noutaa lääkkeet apteekista. Monelta pikkupaikkakunnalta on kadonneet kaikki muut palvelut, paitsi apteekki. Koska se parjattu lääkelaki näin määrää.
Varsinkin sellaiset kaikkitietävät ja yli-innokaat asiakkaankarkoittajat.
Olen tosi yllättynyt, että ne pölöt saa lukea lääkehistoriaa. Enpä olisi uskonut siitä ammattikunnasta tuollaista. Itse kun pidän heitä ihan tavallisina kassatyttöinä, jotka sattuvat vain myymään lääkkeitä.
näkyy asiakkaan lääketiedot. Kuuluu yleissivistykseen.
Varsinkin sellaiset kaikkitietävät ja yli-innokaat asiakkaankarkoittajat. Olen tosi yllättynyt, että ne pölöt saa lukea lääkehistoriaa. Enpä olisi uskonut siitä ammattikunnasta tuollaista. Itse kun pidän heitä ihan tavallisina kassatyttöinä, jotka sattuvat vain myymään lääkkeitä.
näkyy asiakkaan lääketiedot. Kuuluu yleissivistykseen.
Ihmetystä tässä herättää se, että jos haen reseptillä antibioottikuurin, niin millä ihmeen oikeudella farmaseutti voi katsella lääkehistoriaani viisi vuotta taaksepäin? Sillä ei varmaan ole mitään tekemistä ostamani antibiootin kanssa! Ongelma on erityisen suuri pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki ovat tuttuja. Minkähänlaisen vaitiolositoumuksen farmaseutit kirjoittavat ja kuka valvoo, että sitä noudatetaan?
Ihmetystä tässä herättää se, että jos haen reseptillä antibioottikuurin, niin millä ihmeen oikeudella farmaseutti voi katsella lääkehistoriaani viisi vuotta taaksepäin? Sillä ei varmaan ole mitään tekemistä ostamani antibiootin kanssa! Ongelma on erityisen suuri pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki ovat tuttuja. Minkähänlaisen vaitiolositoumuksen farmaseutit kirjoittavat ja kuka valvoo, että sitä noudatetaan?
Eli kun menet ostamaan sitä antibioottisi, niin ei ole farmaseutilla mitään syytä katsoa lääkehistoriaasi. Eikä suoraan sanottuna aikaakaan. Yllättävän usein ihmiset ovat itse täysin ulkona siitä, mitä on määrätty ja milloin, ja silloin sen voi tarkistaa apteekin rekisteristä. Pikkupaikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa, tämä ei päde ainoastaan apteekkiin, vaan muihinkin palveluihin. Muuta isommalle paikkakunnalle, jos halua olla anonyymi. Mitään vaitiolositoumusta ei kukaan terveydenhuollon ammattilainen allekirjoita, sillä terveydenhuollon lait edellyttävät työntekijöiltä vaitiolovelvollisuutta. Valvira valvoo vaitiolovelvollisuuden noudattamista. Yleissivistystä tämäkin.
näkyy asiakkaan lääketiedot. Kuuluu yleissivistykseen.
Ihmetystä tässä herättää se, että jos haen reseptillä antibioottikuurin, niin millä ihmeen oikeudella farmaseutti voi katsella lääkehistoriaani viisi vuotta taaksepäin? Sillä ei varmaan ole mitään tekemistä ostamani antibiootin kanssa! Ongelma on erityisen suuri pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki ovat tuttuja. Minkähänlaisen vaitiolositoumuksen farmaseutit kirjoittavat ja kuka valvoo, että sitä noudatetaan?
Farmaseutti on terveydenhuollon ammattihenkilö, jota koskee vaitiolovelvollisuus. Suomessa apteekit ovat osa terveydenhoitoketjua.
Aina valitetaan, että mistään ei saa palvelua.
Sitten kun jossain kysytään, että voinko auttaa ja tarjotaan sitä palvelua, niin jo on herne nenässä.
joilla varmasti on aikaa sekä myös mielenkiintoa katsella naapuruston vanhoja lääketietoja. Silloin kun eivät toisaalla ole kiusaamassa asiakkaita ylipursuavilla neuvoillaan.
Ja Valvirallako on käytännössä mahdollisuus tätä valvoa? Jos näin, niin saanko tarkistusmielessä Valvirasta tiedot siitä, kuka viimeisen viiden vuoden aikana on käynyt lääkehistoriaani katsomassa? Pitäisikin käydä tarkistamassa!
Suomessa lääkkeiden hinnoittelu perustuu lääketehtaiden tukkuhintoihin. Nämä tukkuhinnat ovat Suomessa alemmat useisiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Kun lääkkeitä myydään apteekeissa, tulee hintoihin mukaan mm. apteekkimaksu, joka korottaa hintoja jopa niin, että lääkkeet ovat Suomessa Länsi-Euroopan maita kalliimpia. Siirrettäessä lääkkeiden myyntiä mm. ruokakauppoihin, saadaan niistä poistettua näitä ylimääräisiä maksuja ja hintoja alas.
Lääkkeiden ostaminen ruokakaupasta on ilman muuta kuluttajan vastuulla. Eiköhän kuluttajat tänä päivänä ole sen verran valistuneita, että osaavat ottaa särkylääkepurkin ihan yhtä hyvin kaupan hyllyltä kuin apteekin hyllyltä.
Mistähän muuten johtuu, että jos apteekissa farmaseutilta pyydän ibuprofeenia sisältävää särkylääkettä, käteeni ilmestyy Burana. Miksi minulle ei vielä kertaakaan ole tarjottu vastaavana tuotteena Ibumaxia? Burana 400 mg 30 tablettia maksaa 9,98 euroa ja Ibumax 400 mg 30 tabl maksaa 3,98 euroa. Burana on huomattavasti kalliimpaa! Testailen tätä aina silloin tällöin apteekissa asioidessani!