Yli-innokkaat farmaseutit ärsyttävät

[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 19:54"]

Siis jos kieltäsin kirjallisesti tietojen antamisen niin ette saisi niitä katsoa. SE olisi hyvä järjestelmä. Ei niin päin että te joudutte kysymään luvan - vaan nimenomaan niin että minun pitää se itse kieltää. Tällöin arvon kassatädeille ei tulisi lisää vaivaa.

Yleisesti se, että kuka tahansa farmaseutti voi tutkia lääkehistoriani on mielestäni ongelma. Edelleenkään sairaalassa tämä ei ole mahdollista (tai ainakin siitä jää kiinni jos potilas niin haluaa). Kyse ei myöskään ollut ettet näkisi sitä lääkettä jota olet antamassa vaan ettet näkisi koko lääkehistoriaani.

Miksi tätä samaa asiaa pitää koko ajan vääntää rautalangasta? Ja aina joku kommentoi väärin ymmärtäneenä ja asiaa tarkoituksella liioitellen ja väärin kääntäen.

[/quote]

No reseptilääkkeiden suhteen mielestäni on vaan hyvä jos farmaseutit tarkistavat ja miettivät asioita, toisinaan kun lääkärit eivät sitä tee (määräävät esim. yhteisvaikutuksiltaan vaarallisia lääkkeitä päällekkäin ym..)

Mutta jos ostan jotain käsikauppatavaraa apteekista, niin ärsyttää että tuotehyllyjä katsellessa joku henkilökunnasta (jota on pienessä apteekissa kuljeksimassa ympäriinsä ainakin viisi) tulee heti kysymään mitä etsin ja tarvitsenko apua. Kyllä minä rohkenen kysyä jos neuvoja tarvitsen, ärsyttää se tyrkyttäminen, pysyisivät loitommalla.

[quote author="Vierailija" time="19.11.2012 klo 16:48"]

Lääkevinkin sain: Joskus kannattaa päänsärkyyn koittaa yhtaikaa 1000g parasetamolia ja 1000g aspiriinia. Tämä helppaa kuulemma nopeasti. Luulen, että jos otan kilon molempia lääkkeitä, mulla on suurempiakin ongelmia kuin päänsärky...

[/quote]

:D Vanha viesti, mutta hulvattoman hauska!

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta reseptilääkkeitä haettaessa onko ihan pakko kailottaa täysillä lääkkeen käyttöohjeet niin, että koko apteekki kuulee. "ROUVA NYT HIEROO TÄTÄ SALVAA SYYLIINSÄ KOLMESTI PÄIVÄSSÄ" jne. eipä jää kenellekään epäselväksi, mitä kukin sairastaa.

Ainakin apteekin myyjät pitäisi kouluttaa hieman hienovaraisemmaksi. Jos heille "terveydenhoitoalalla olevina ihmisinä" on aivan luonnollista puhua asiasta kun asiasta niin heidän pitäisi muistaa että monet asiakkat voivat olla ujoja omien vaivojen suhteen varsinkin jos ovat jollain tavalla intiimejä. Kerran kun kysyin erästä tuotetta niin eikö myyjä siihen kailottamaan että "ai xxxx vaivaan" Ei olisi tarvinnyt kysyä. Jos kerran kysyin tuotetta nimeltä niin kai nyt tiesin mitä olin ostamassa. Tai ainakin voisi puhua mahd. hiljaa niin että asiat ei kuulu toisille.

Huomasin tämän mielenkiintoisen aiheen ja viestiketjun vasta nyt. Olen täysin samaa mieltä siitä, että jokaisella tulisi olla oikeus kieltää apteekeilta oman lääkehistoriansa katselu!

Viestiketjua lukiessani huomasin, että farmaseutit hyvin mielellään pitävät kiinni oikeudestaan lukea asiakkadensa lääketietoja myös lääkehistorian osalta. En kuitenkaan onnistunut löytämään vastausta siihen, miksi näin pitäisi olla? Miksi ei haluta kehittää järjestelmää sellaiseksi, että poistetaan tarve saada tietoa mistään muusta lääkkeestä kuin siitä, mitä asiakas on kulloinkin ostamassa?

Lääkkeitä kirjoitetaan hyvin eri tarkoituksiin. Jos esim. mielenterveyslääkkeitä käyttävä henkilö noutaa silmätippoja, tieto mielenterveyslääkityksestä on apteekille täysin turha. Jos näillä lääkkeillä sattuisi olemaan yhteisvaikutus, tämä saataisiin helposti esiin atk-teknisesti ilman, että puretaan auki tietoa muusta lääkityksestä. Ja jos yhteisvaikutus ilmenee, apteekki ei voi tilannetta kortaja. Tämän tekee lääkäri, jolla on hoitosuhde potilaaseen ja joka täten tuntee koko lääkityksen. Ja ottaa myös vastuun oikean lääkityksen määräämisestä.

Toimin itse terveydenhuoltoalalla ja pidän erityisen tärkeänä sitä, että kaikki henkilökohtaiset tiedot voidaan rajata vain niiden tahojen käyttöön, jotka kukin katsoo tarpeelliseksi. Tietoa tallentuu koko ajan enevässä määrin, ja jotta se pysyy hallinnassa, on äärimmäisen tärkeää, että tietoa kontrolloidaan hyvin.

Apteekkien oikeus katsoa vapaasti jokaisen reseptilääkkeitä noutavan henkilön lääkehistoriaa tulee varmasti suurena yllätyksenä monelle lukijalle. Tämä on mielestäni hyvä osoitus siitä, miten apteekkien sähköinen järjestelmä on vuosien saatossa itseohjautuvasti kehittynyt niin, että tietosuojaan ei ole huomattu/osattu kiinnittää tarpeeksi huomiota. Nyt ongelma tulisi korjata pikaisesti!

Haluan vielä lisäksi todeta, että itselläni ei ole mitään lääkitystä. Farmaseutit tuntuvat mieltävän kaikki, jotka haluavat tietosuojaa henkilökohtaisten lääkeidensä vapaaseen katseluun, mielenterveyspotilaiksi.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:51"]

Huomasin tämän mielenkiintoisen aiheen ja viestiketjun vasta nyt. Olen täysin samaa mieltä siitä, että jokaisella tulisi olla oikeus kieltää apteekeilta oman lääkehistoriansa katselu!

Viestiketjua lukiessani huomasin, että farmaseutit hyvin mielellään pitävät kiinni oikeudestaan lukea asiakkadensa lääketietoja myös lääkehistorian osalta. En kuitenkaan onnistunut löytämään vastausta siihen, miksi näin pitäisi olla? Miksi ei haluta kehittää järjestelmää sellaiseksi, että poistetaan tarve saada tietoa mistään muusta lääkkeestä kuin siitä, mitä asiakas on kulloinkin ostamassa?

Lääkkeitä kirjoitetaan hyvin eri tarkoituksiin. Jos esim. mielenterveyslääkkeitä käyttävä henkilö noutaa silmätippoja, tieto mielenterveyslääkityksestä on apteekille täysin turha. Jos näillä lääkkeillä sattuisi olemaan yhteisvaikutus, tämä saataisiin helposti esiin atk-teknisesti ilman, että puretaan auki tietoa muusta lääkityksestä. Ja jos yhteisvaikutus ilmenee, apteekki ei voi tilannetta kortaja. Tämän tekee lääkäri, jolla on hoitosuhde potilaaseen ja joka täten tuntee koko lääkityksen. Ja ottaa myös vastuun oikean lääkityksen määräämisestä.

Toimin itse terveydenhuoltoalalla ja pidän erityisen tärkeänä sitä, että kaikki henkilökohtaiset tiedot voidaan rajata vain niiden tahojen käyttöön, jotka kukin katsoo tarpeelliseksi. Tietoa tallentuu koko ajan enevässä määrin, ja jotta se pysyy hallinnassa, on äärimmäisen tärkeää, että tietoa kontrolloidaan hyvin.

Apteekkien oikeus katsoa vapaasti jokaisen reseptilääkkeitä noutavan henkilön lääkehistoriaa tulee varmasti suurena yllätyksenä monelle lukijalle. Tämä on mielestäni hyvä osoitus siitä, miten apteekkien sähköinen järjestelmä on vuosien saatossa itseohjautuvasti kehittynyt niin, että tietosuojaan ei ole huomattu/osattu kiinnittää tarpeeksi huomiota. Nyt ongelma tulisi korjata pikaisesti!

Haluan vielä lisäksi todeta, että itselläni ei ole mitään lääkitystä. Farmaseutit tuntuvat mieltävän kaikki, jotka haluavat tietosuojaa henkilökohtaisten lääkeidensä vapaaseen katseluun, mielenterveyspotilaiksi.

[/quote]

Asia on selitetty jo moneen kertaan. Lääkehistoriaa pääsee katsomaan lääketurvallisuuden takia. Joskus kun voi ollakin niin, että ne silmätipat eivät sovikaan yhteen mielialalääkkeiden kanssa. Kun se lääkeaine imeytyy myös silmästä systeemiseen verenkiertoon. Lääkärillä ei suinkaan ole tietoa kaikista potilaan käyttämistä lääkkeistä. Yleensä aloite yhteisvaikutusten korjaamiseen tulee nimenomaan apteekista, jossa asiakas yleensä asioi säännöllisesti ja jossa on siis kaikki potilaan lääkitystiedot käytettävissä. Sen sijaan asiakkaalla saattaa olla useita eri lääkäreiden määräämiä reseptejä, eikä lääkärit ole edes tietoisia toistensa määräämistä lääkkeistä. On käyty terveyskeskuksessa, päivystyksessä, useilla yksityisillä lääkäreillä, jne. Lisäksi näitä lääkitystietoja tarvitaan, jotta apteekki voi laskuttaa Kelalta kela-korvaukset takaisin. Kai tiesit, että kela-korvatuista lääkkeistä myös Kelan virkailijat näkevät lääkityksesi? Voit toki kieltäytyä Kela-korvauksista, jolloin Kela ei saa lääkitystietojasi.

Lainsäätäjä on jo miettinyt tämän asian sinulle valmiiksi. Lääkitystiedot on katsottu tarpeellisiksi farmaseuteille ja proviisoreille lääkitysturvallisuuden takia. En muista lukeneeni yhtään tapausta, jossa lääkitystietoja olisi käytetty väärin, toisin kuin esim. sairaanhoitajat, jotka lukevat jatkuvasti julkkisten ja tuttavien lääkitystietoja. Ero tulee varmaankin koulutuksesta, sillä farmaseutit koulutetaan yliopistossa ja sairaanhoitajan amk:ssa.

Heikkoa tietosuojaa ei ole se, että farmaseutit näkevät lääkityshistorian, vaan se, että joku ulkopuolinen näkisi ne. Tällaista ei ole tietääkseni koskaan tapahtunut, joten siinä mielessä apteekkien tietosuoja on parempi kuin sairaaloiden. Lisäksi e-reseptin myötä voi itse tarkistaa, ketkä ovat katselleet reseptin tietoja.

Asia nimenomaan on selitetty moneen kertaan, mutta jostain syystä farmaseutit eivät ongelmaa ymmärrä. Lääketurvallisuuden kannalta lääkeiden haitallinen yhteisvaikutus voidaan estää niin, että atk-järjestelmä ilmoittaa yhteisvaikutuksesta asiakkaan yrittäessä ostaa apteekista lääkettä, johon joku jo käytössä oleva lääke vaikuttaa. Ja jos ilmoitus yhteisvaikutuksesta järjestelmästä saadaan, palautuu lääkemääräyksen tarkistus lääkkeen määränneelle lääkärille. Farmaseuttihan ei pysty lääkitystä korjaamaan eikä näin ollen tarvitse tietoa lääkehistoriasta.

e-reseptiaikana järjestelmää voidaan kehittää myös niin, että lääkärin e-reseptiä kirjoittaessa järjestelmä hälyttää muiden jo olemassa olevien lääkkeiden haitallisesta yhteisvaikutuksesta, jos tällainen tilanne on. Tällöin lääkäri pystyy korjaamaan lääkityksen heti ja apteekeilla ei ole mitään tarvetta tarkastella lääkehistoriaa. Samoin lääkettä määrätessään tulisi lääkärin tarkistaa potilaan koko lääkerepertuaari ja määritellä sen tarkoituksenmukaisuus. Tätäkään ei farmaseutti pysty tekemään, vaikka hänellä on oikeus katsella asiakkaan lääkehistoriaa. 

 En tiedä, miksi farmaseutin on niin vaikea ymmärtää tätä asiaa. Ehkä taustalla on pelko oman toimenkuvan yksipuolistumisesta, jos lääkeisiin liittyvät tarkastukset tehtäisiin lääkäreiden vastaanotoilla, missä ne mielestäni oikeasti kuuluisikin tehdä! Kuluttajana haluan rajata henkilökohtaisten tietojeni käytön vain sinne, missä niitä tietoja todella tarvitaan.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 16:39"]

Asia nimenomaan on selitetty moneen kertaan, mutta jostain syystä farmaseutit eivät ongelmaa ymmärrä. Lääketurvallisuuden kannalta lääkeiden haitallinen yhteisvaikutus voidaan estää niin, että atk-järjestelmä ilmoittaa yhteisvaikutuksesta asiakkaan yrittäessä ostaa apteekista lääkettä, johon joku jo käytössä oleva lääke vaikuttaa. Ja jos ilmoitus yhteisvaikutuksesta järjestelmästä saadaan, palautuu lääkemääräyksen tarkistus lääkkeen määränneelle lääkärille. Farmaseuttihan ei pysty lääkitystä korjaamaan eikä näin ollen tarvitse tietoa lääkehistoriasta.

e-reseptiaikana järjestelmää voidaan kehittää myös niin, että lääkärin e-reseptiä kirjoittaessa järjestelmä hälyttää muiden jo olemassa olevien lääkkeiden haitallisesta yhteisvaikutuksesta, jos tällainen tilanne on. Tällöin lääkäri pystyy korjaamaan lääkityksen heti ja apteekeilla ei ole mitään tarvetta tarkastella lääkehistoriaa. Samoin lääkettä määrätessään tulisi lääkärin tarkistaa potilaan koko lääkerepertuaari ja määritellä sen tarkoituksenmukaisuus. Tätäkään ei farmaseutti pysty tekemään, vaikka hänellä on oikeus katsella asiakkaan lääkehistoriaa. 

 En tiedä, miksi farmaseutin on niin vaikea ymmärtää tätä asiaa. Ehkä taustalla on pelko oman toimenkuvan yksipuolistumisesta, jos lääkeisiin liittyvät tarkastukset tehtäisiin lääkäreiden vastaanotoilla, missä ne mielestäni oikeasti kuuluisikin tehdä! Kuluttajana haluan rajata henkilökohtaisten tietojeni käytön vain sinne, missä niitä tietoja todella tarvitaan.

[/quote]

En tosiaan ymmärrä, mikä ongelma siinä on, että apteekkilaiset näkevät asiakkaan lääkehistorian, vaikken ole edes apteekissa töissä. Onhan vaikka tk:ssa ihan perussairaanhoitajilla pääsy potilaiden sairaustietoihin ja he voivat katsella niitä, vaikkei vanhoilla tiedoilla olisi mitään tekemistä potilaan uuden vaivan kanssa. Sen takia terveydenhuollon ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus. Sen säilyttäminen on itsestäänselvää, sillä jos sen rikkoo, menettää oikeuden toimia ammatissa. Kaikenlaiset sairaudet ja lääkitykset ovat varmaan apteekkilaisille jokapäiväistä kauraa ja yhtä jännää kuin siwan kassalle keppanan myynti. Jos pitää tuskailla sitä, että mitähän joku apteekin täti tai setä ajattelee kun haen tällaista lääkettä, niin olisko ehkä tarvetta korjata omaa asennetta ja todeta, että elämässä on asiat aika hyvin jos tämä on suurin huolenaihe.

Lisäksi luulen, että tuollaisen tietojärjestelmän rakentaminen, johon olisi syötettynä kaikkien lääkkeiden kaikki mahdolliset yhteisvaikutukset kaikkien lääkeaineiden kanssa, olisi mahdotonta toteuttaa aukottomasti.

Olen itse kiitollinen siitä, että apteekki tarkastaa esim. lääkkeen annostelun oikeellisuuden ennen sen toimittamista. Kertaalleen lääkäri oli määrännyt lapselleni aikuisen annoksen antibioottia. Farmaseutti huomasi asian, soitti lääkärille ja annos korjattiin. Lääkärit tekevät uskomattoman paljon virheitä!

Olipas mielenkiintoinen ketju pompannut esiin. 

Mun mielestä taas kuvatun kaltainen farmaseuttien yli-innokkuus on aivan ok. Usein se on kyllä farmaseutti, joka ne lääkkeet ja niiden interaktiot tietää lääkäriä paremmin ja kyllä mä ainakin itse luotan mieluummin farmaseutin sanaan lääkettä hakiessa. Joskus käynyt nämä perinteiset eli olen saanut antibiootteja lääkäriltä, varmistellut pariin otteeseen, että sopivat varmasti e-pillereiden kanssa ehkäisytehoa heikentämättä. "Kyllä, tottakai." Sitten menen apteekin luukulle ja varmistan vielä farmaseutilta ja eihän se nyt sitten sopinutkaan yhteen. Lääkärikin on vain ihminen, jolla lääketietous saattaa rajoittua Pharmaca Fennicaan.

Se on ihan hyvä, että tällaista "yli-innokkuutta" löytyy oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Eikä se minua nyt niin liikuta, että katsooko se siinä tiskillä lääkehistoriaani :)

Kannattaa sitten olla tarkkana siinä mitä tilaat. Ettei vaan tule vahingossa tehtyä lääke -tai huumausainerikosta.

mies meni apteekkiin ostamaan voidetta kuiville kantapäilleen & päätti samalla hakea reseptilääkkeeni adhd:n hoitoon ( mainittakoon, että mies oli ennenkin hakenut kys. lääkettä ilman ongelmia). nytpä nuori tyttönen alkoikin kitistä, ettei voi myydä tätä lääkettä miehelleni & kun mies ihmeissään, että " onhan tämä ennenkin onnistunut" niin eikös neiti farmaseutti kailota johonkin takahuoneeseen " VOINKO MÄÄ MYYDÄ TÄTÄ HUUMETTA TOLLE UKOLLE, KUN EI SEN RESEPTI?!"

siis ei helv.. olisin kyllä tehnyt valituksen miehen asemassa ! ehdotinkin sitä, muttei suostunut. HUUMETTA ?

Asiakkaan asioiden kailottaminen on erittäin epäammattimaista. Olisikohan kyseessä ollut oppilas? Valmiin farmaseutin ei tarvitse tuollaisia asioita keltään kysellä. Ja adhd lääkkeet tosiaan luokitellaan huumausaineiksi.

Olenkohan jo aikaisemmin kirjoittanut tämän kokemuksen tähän ketjuun. Olin apteekissa hakemassa vaginatulehdukseen reseptitöntä lääkettä. Huomasin, että miesfarmaseutti lähestyi ja menin siitä ihan muulle hyllylle ja käänsin selän tälle farmaseutille. Hän kuitenkin kävi utelemaan, mitä haluaisin. Sanoin, että kiitos, selviän kyllä ihan itse. Mies ei hellittänyt, vaan jatkoi tinkomista. En viitsinyt valehdellakaan jotain muuta mitä olin ostamassa, koska sitten olisin saanut vuolaan selityksen jostain mitä en ollut hakemassa. Ärtymykseni nousi ja sanoin sitten että vaginatulehdukseen pitäisi saada lääkettä. Mies johdatti minut oikealle hyllylle ja alkoi esitelmän, nosteli erilaisia paketteja nähtävilleni. Ei siinä mitään, voihan mieskin tuollaisia hyvin esitellä, mutta varmasti kyseinen farmaseutti tajusi, että joskus avun tarjoaminen ei ole ihan paikallaan. 

Minä kyllä haluan että reseptilääkkeitä ostaessani farmaseutti tarkistaa, sekä lääkkeen käyttötarkoituksen soveltuvuuden, annostuksen järkevyyden ja mahdolliset yhteensopivuustiedot muiden lääkkeitteni kanssa! Aina olen saanut muutenkin hyvää palvelua farmaseuteilta ja juuri siinä määrin kuin olen kaivannutkin, kysymys "onko lääke entuudestaan tuttu?" vie tosiaan pitkälle.

Viime kerran kun kävin apteekissa, menin sinne ostaakseni Neo-Amiseptia epilaattorin pinsettien putsaukseen. Koska enhän halua saada juuri revittyihin karvatuppiini mitään ikävää tulehdusta! Yli-innokas apteekin myyjä (ei farmaseutti) tuli kyselemään minkälaiseen käyttötarkoitukseen desinfiointiainetta haluan. Ihan järkevä kysymys sekin, toki hän olisi voinut suositella juurikin sitä Neo-Amiseptia siihen, tai jotakin vastaavaa mutta halvempaa. En vaan kehdannut alkaa keskustella tämän komean nuoren miehen kanssa karvojen poistosta, joten vastasin ympäripyöreästi "vähän kaikkeen" ja epäilemättä hän jäi siihen uskoon, että juon sen pullollisen :o) Jep jep.

Kerran myös eräs apteekkimies piti päivystystä "intiimihyllyn" kohdalla. En halunnut siinä hyllyllä puhua julkisesti vaginaongelmistani, joten menin toiseen apteekkiin jossa kyseinen hyllyväli oli vapaa työntekijöistä. Tämä kyllä kertoo lähinnä minusta itsestäni.

Lääkkeeksi rekisteröidyt tuotteet ovat oikeasti kaikkialla samanhintaisia. Niiden hinnat vaan voivat vaidella jopa kuukausittain, lääkefirmoilla on jatkuvaa kilpailua. Tästä johtuen lääke voi olla toisella ostokerralla edullisempaa apteekista riippumatta.
Tämä kyseinen farmaseutti on toiminut ihan väärin. Hänen olisi pitänyt kysyä, millainen tilanne asiakkaalla on ja mitä lääkäri on sanonut eikä alkaa epäilemään lääkärin tekemää virhettä. Tilannetajua vaaditaan.

Täytyy sanoa näin opiskelevan farmasistin näkökulmasta, että olette te kyllä aika veikeitä ja kekseliäitä ihmisiä.

kokemus lähiapteekista; hain vuorojonolapulla lääkkeen, jonka farma laittoi valmiiksi pussiin ja antoi sen lätkän joka maksetaan kassalla. ostin tämän lisäksi myös buranaa. seuraavalla kerralla, kun menin hakemaan reseptillä lääkettä, farmaseutti sanoi että olen viime kerralla jättänyt lääkkeen maksamatta. olin ihan ihmeissäni, mutta farmaseutti ei osannut tehdä mitään ja antoi tarvitsemani lääkkeen. tästä seuraava kerta sama juttu, farmaseutti tiskillä ihmettelee merkintöö että olet poistunut apteekista maksamatta lääkettä.selitin tietenkin tilanteen, että ostin ~3e maksavan reseptilääkkeen+ buranan jonka maksiin kortilla. korttimaksu näkyi heidän tiedoissaan kyllä. farma sitten poisti tuon maksamatta ulos-merkinnän. en tiedä missä vaiheessa moka oli sattunut maksamisen kanssa mutta aika hemmetin noloa se oli istua syytettynä maksamattoman lääkkeen kanssa ulos kävelystä :( apteekki vaihtoon+kuitit Aina tallessa!!!

Lääkehinnoittelu sinänsä on ihan oma lukunsa. Ei varmaan ole sattumaa, että esim. käsikauppalääkkeenä myytävä 30 kappaleen Burana 400 mg maksaa 9,98 euroa (0,33 €/kpl) ja reseptillä myytävä 100 kappaletta Burana 400 mg maksaa 9,66 euroa (0,0966 €/kpl). Käsikauppalääke on hinnoiteltu niin, että se kilpailee omassa sarjassaan muiden valmistajien kanssa ja reseptilääke vastaavasti omassa sarjassaan.



Kuluttajana täysin käsittämätöntä ymmärtää moista hinnoittelua saman lääkkeen kohdalla.

Yhtä käsittämätöntä on ymmärtää sitä, miksi en voi ostaa Buranaani (tai käytännössä jotain vastaavaa huomattavasti halvempaa ibuprofeenivalmistetta) elintarvikeliikkeestä? Kuten joku kirjoittaja jo aiemmin mainitsikin, ei käsikauppalääkkeiden myynti apteekeista tuo niihin mitään lisäarvoa. Niissä tilanteissa, että kaipaa lisätietoa, voi toki asioida myös apteekeissa. Käsikauppalääkkeiden vapautus elintarvikemyymälöihin tasan varmasti alentaisi lääkkeiden hintoja kilpailun lisääntyessä.



Lisäksi vielä pari kommenttia aiempaan kirjoitukseen, jossa tuotiin keskusteluun apteekkareiden yleistä luuloa matalammat tulot mm. tekstillä: ”Apteekkarit sentään maksavat tuloistaan kunnolla veroja henkilöverotuksen mukaisesti. Kannattaa myös tutustua siihen, mitä tarkoittaa henkilöyritys. Siitä verokalenterin summasta nimittäin maksetaan palkat, sivukulut, ostot, vuokrat, vakuutukset, jne.”

Käytännössä tilanne ei ole ihan näin. Periaatteessa apteekit toimivat toiminimimuodossa. Näin toimiessaan heillä on normaali kirjanpitolain mukainen kirjanpito, ja se, mikä jää viivan alle kun tuloista vähennetään kaikki toiminnasta aiheutuneet kulut (mm. kirjoittajan mainitsemat palkat, sivukulut, ostot, vuokrat, vakuutukset) on apteekkarin verokalenterissa näkyvä verotettava tulo. Tästä tulosta ei siis enää makseta apteekin kuluja, niin kuin kirjoittaja antaa ymmärtää. Lisäksi asiaa mutkistaa se, että toiminimen ohelle useat apteekkarit perustavat osakeyhtiön. Osakeyhtiön kautta sitten hoidetaan kaikkien oheistuotteiden myynti (mm. vitamiinit, sidetarvikkeet ymv), mutta ei kuluja. Näin saadaan siirrettyä tulosta apteekkarin omistaman osakeyhtiön nimiin.



Aiemmin mainittiin yksityisten lääkäreiden käärivän suuria summia itselleen potilaiden hoidosta. Tämä on varsin totta ja myös mielestäni väärin. Lääkäreiden tapauksessa kuitenkin kuka tahansa lääkäri voi kilpailla näillä markkinoilla ja potilailla on varsin kattava vallinnan vapaus. Apteekkien osalta tilanne on toinen. Koska apteekkisäännöstelystä johtuen alalla kilpailevat vain yksittäiset harvat apteekit keskenään, ei todellista kilpailua oikeasti synny. Tilanne olisi aivan toinen, jos edes käsikauppalääkkeiden myynti saataisiin vapautettua elintarvikeliikkeisiin.

tulee ajatus, että käsikauppalääkkeet olisivat ruokakaupassa myytynä selvästi halvempia kuin apteekissa myytyinä. Sekä apteekissa että ruokakaupoissa myydään kondomeja. Ovatko ruokakaupassa myytävät kondomit selvästi edullisempia kuin apteekissa myytävät?



Ruokakaupoissa työskentelee paljon porukkaa, jolla ei ole koulutusta. On mahdollista, että vaihtuva henkilökunta ei tiedä, ettei saa antaa neuvoja lääkkeiden suhteen. Esimerkiksi asiakas kysyy "no kumpi särkylääke susta on parempi", myyjä vastaa oman kokemuksensa perusteella. On mielestäni vähän eri asia, että tietämätön myyjä kommentoi lääkkeitä omalla kokemuksellaan kuin että kommentoi vaikka kysymystä mikä pyykinpesuaine on hyvä. Mikä on ruokakaupan vastuu, jos tulee huteja?