Lue keskustelun säännöt.
Siis kuinka kauan yksi imetyskerta kestää?
19.11.2012 |
Minulla ei ole mitään käsitystä. Luulin, että vauva hörppäisi maidot jossain 10-15 minuutissa.
Mutta nyt olen saanut vihiä, että se yksi imetyskerta voi kestää pitkäänkin. En kehdannut kysyä, kun tunsin itseni niin tyhmäksi kavereiden mammakeskustelun keskellä. :)
Kommentit (81)
Meidän lapsen imetyskerta saattoi kestää monta tuntia. Niin kauan, että ei siinä paljon ehtinyt väliä olla, kun jo taas piti uudelleen alkaa syöttämään. Oli pieni ja alussa piti syöttää, oliko se nyt kolmen vai neljän tunnin välein. Elämä oli siis pelkkää imetystä. Onneksi sitä sitten kesti vain kuukauden.
Joo, samoin. Aluksi kolmen tunnin välein, ja se väli laskettiin aina imetyksen ALOITUKSESTA.
Minun järjelläni päätellen olisi ollut syytä laskea ainakin imetyksen lopettamisesta seuraavan aloitukseen, mutta sitä logiikkaa nuoremmat synnärin lastenhoitajat eivät ymmärtäneet.
Jos imetys alkoi klo 00.00 ja päättyi klo 2.30, hoitajat herättelivät uudestaan syömään klo 3.00.
Eihän se uninen vauva jaksanut heti syödä, ja seuraavassa imetyksessä meni sitten taas melkein kolmetuntia. Tolkutonta touhua, mutta onneksi sitten tuli yövuoroon vähän vanhempi ja kokeneempi, joka salli vähän pitemmän unet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelin, että silloin, kun vauva ei syö tai hänen kanssaan ei muuten seurustella, hän on vaikka lattialla, omassa sängyssään, vaunuissa, tms. Ahdistaa ajatus siitä, että vauvan kanssa pitäisi olla jossain symbioosissa ja koko ajan siinä vauvassa kiinni.Jos olet tosissasi, on ehkä parempi ettet hanki lapsia. Tuo symbioosi on lapsen normaalin kehityksen kannalta välttämätöntä! Kuulostaa siltä kuin haluaisit kasvattaa jotain vihannesta kuten Romanian lastenkotilapset...
En mä mitään vihannesta halua kasvattaa. Ihan fiksun ja iloisen ihmisen. Mutta syntyykö se symbioosi luonnostaan? Niin, että kun on se lapsi siinä, niin äitikin sitten haluaa vain olla sen lapsen kanssa koko ajan?
Ei kai se lapsi siinä rikki mene, vaikka köllisi kopassaan samalla, kun äiti touhuaa muuta vieressä?
aamulla puol tuntia, päivällä 5-15 minuuttia.
Vauva tankkas tosiaan tuon 3-4 tuntia ja nukku sitten 10 tuntia putkeen 2kk iästä lähtien.
Meidän lapsen imetyskerta saattoi kestää monta tuntia. Niin kauan, että ei siinä paljon ehtinyt väliä olla, kun jo taas piti uudelleen alkaa syöttämään. Oli pieni ja alussa piti syöttää, oliko se nyt kolmen vai neljän tunnin välein. Elämä oli siis pelkkää imetystä. Onneksi sitä sitten kesti vain kuukauden.
Joo, samoin. Aluksi kolmen tunnin välein, ja se väli laskettiin aina imetyksen ALOITUKSESTA.
Minun järjelläni päätellen olisi ollut syytä laskea ainakin imetyksen lopettamisesta seuraavan aloitukseen, mutta sitä logiikkaa nuoremmat synnärin lastenhoitajat eivät ymmärtäneet.Jos imetys alkoi klo 00.00 ja päättyi klo 2.30, hoitajat herättelivät uudestaan syömään klo 3.00.
Eihän se uninen vauva jaksanut heti syödä, ja seuraavassa imetyksessä meni sitten taas melkein kolmetuntia. Tolkutonta touhua, mutta onneksi sitten tuli yövuoroon vähän vanhempi ja kokeneempi, joka salli vähän pitemmän unet.
Mä luulin, että synnärillä hoitajat hoitaa lapsen öisin ja syöttää. Näin ainakin äitini on kertonut.
maitonsa juuri siinä 10-15 minuutissa. Tiedän kyllä niitäkin jotka imettävät 2 tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin, että vauva syötetään ja sitten se nukkuu. Tai on itsekseen. Välillä toki leikitään, jutellaan, tms. Pakkohan vauvan on tällaiseen oppia.mutta vaurioituu henkisesti.
Siskoni oli vauvana omassa pinnasängyssään paljon. Ihan tyytyväisenä. Ja ihan henkisesti tasapainoiselta vaikuttaa.
Rintatulehduksen tarvitaan bakteereita, ei se ulkoilma sitä tee.
Itsekib imetin kevävauvaa päivittäin ulkona toukokuulta syyskuulle ja sen jälkeen silloin tällöin. Rintatulehdusta ei ollut koskaan.
mikä tarkoittaa sitä, että pikkuvauvan kans saa varautua 2h "putkeen", tosin saattaahan siinä ehtiä vaik välillä kävästä vessassa tai hoidella jonku isomman sisaruksen jutun, mutta voi sanoa, että 3 ekaa vkoa menee vauva rinnalla. Sitä myöten ku vauvan voimat kasvaa, lyhenee imetyspätkätkin..
Ite oon lukenu, neulonu, virkannu.. oon imettäny pikkuvauvaa myös kantoliinassa neuvolaan kävellessä... Mutta sitten on niitäkin, jotka ei saa imetystä onnistumaan kuin pitkällään ja se rajoittaa sitä, mitä voi samalla tehdä.. Ite oon hyödyntäny tyynyjä yms..
Minä sain rintatulehduksia keskellä kuuminta kesää kun erehdyin yrittämään imetystä ulkosalla. Onnekas sinä, jos siltä vältyit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...jos joku imetyskerran kestokin on kynnyskysymys. Ihan oikeesti, se lapsi tarvitsee muutenkin aikuisen läsnäoloa ihan koko ajan. Se on riippuvainen aikuisesta, eikä sitä voi jättää yksin oikeastaan ennen kouluikää. Älä hanki lasta, jos mietit, kauanko yksi imetyskerta vie sinun elämästäsi.
Varsinkin esikoislapsen kohdalla, mitä tärkeämpää tai parempaa tekemistä muka on kuin imettää pientä vauvaansa?
Muuttuuko sitä synnytyksen myötä sitten niin, että kokee sen imetyksen niin tärkeäksi? Voiko ajatusmaailma muuttua niin paljon? Kun omasta mielestä ajatus siitä, että pitäisi istua 30 minuuttia lutkutettavana on kauhistava. Eikö lasta voi kokea tärkeäksi, vaikkei haluaisikaan olla vauvassa kiinni ihan koko aikaa? Eihän lapsen isäkään ole. Ensi kertaa elämässäni toivoisin olevani mies. Haluaisin lapsen, mutta haluaisin mielummin olla isä kuin äiti. :(
kun lapsi syntyy, mutta kyllä hormonitoiminta kovasti auttaa tässäkin.
Sellaisen näkökohdan toisin omalta osaltani vielä peliin, että itse ainakin koin imetystuokiot parhaina hetkinä lasten vauva-aikoina. Molemmat olivat allergisia ja itkua riitti tuntikaupalla joka päivä. Syödessään vauva on tyytyväinen - ja ennen kaikkea hiljaa!
Että vauva itkisi, ellei ole jotain varsinaista hätää. Kurjaa sekin. Miten kauan symbioosin syntyminen kestää?
Oliko teillä muilla sitten jo odottaessa tai vauvaa hankkiessa kova hinku tällaiseen symbioosiin?
Luulin, että vauva syötetään ja sitten se nukkuu. Tai on itsekseen. Välillä toki leikitään, jutellaan, tms. Pakkohan vauvan on tällaiseen oppia.mutta vaurioituu henkisesti.
Ilmankos meistä on tällaisia tullutkin, kun meitä syötettiin aikanaan kellon tarkkuudella. Oli aika, oliskohan joskus 1960-luvun tienoilla, kun kaikki vauvalan vauvat kuljetettiin pitkässä kärryssä imetettäviksi tietyllä kellonlyömällä, ja samoin takaisin. Näin siitä riippumatta, milloin vauvalla oli nälkä.
Siihen aikaan ei todellakaan saanut syöttää vauvaa vaikka kuinka nälissään olisi huutanut, vaan piti odottaa tietyn tuntimäärän täyttymistä.
Siitäkö seurausta nämä suomalaisten valtavat itsemurhaluvut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tapaukessa yks imetyskerta kesti keskimäärin 1,5 tuntia. Sit ehkä 5min tako ja sama uusiks.
Imetys meni vituiks. Hae apua ajoissa! Mä en osannu ja imetys tyssäs ihan alkuun ja siitä jäi ikuinen huonoäiti-olo. :(
Luulin, että vauva syötetään ja sitten se nukkuu. Tai on itsekseen. Välillä toki leikitään, jutellaan, tms. Pakkohan vauvan on tällaiseen oppia.mutta vaurioituu henkisesti.
Ilmankos meistä on tällaisia tullutkin, kun meitä syötettiin aikanaan kellon tarkkuudella. Oli aika, oliskohan joskus 1960-luvun tienoilla, kun kaikki vauvalan vauvat kuljetettiin pitkässä kärryssä imetettäviksi tietyllä kellonlyömällä, ja samoin takaisin. Näin siitä riippumatta, milloin vauvalla oli nälkä.
Siihen aikaan ei todellakaan saanut syöttää vauvaa vaikka kuinka nälissään olisi huutanut, vaan piti odottaa tietyn tuntimäärän täyttymistä.Siitäkö seurausta nämä suomalaisten valtavat itsemurhaluvut?
Suomi ainakin takavuosina johti lasten itsemurhatilastoja. Vaikka nykyisin vauvoja syötetään koko ajan ja vaikka kellon ympäri. Eli onko sekään hyvästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nekin 3-5 tunnin välein.
Mulla oli kyllä tosi runsas maidontulo ja maito myös oli koostumukseltaan hyvin rasvaista (testattiin koska olin myös maidonluovuttaja).
Se seuraus tuossa oli että laihduin alipainoiseksi.
30 vuotta sitten synnärillä hoitajat hoiti vauvat ja toi ne sitten äidille syötettäväksi kolmen tunnin välein. Nykyään ne hoidetaan ihan itse, sitä kutsutaan vierihoidoksi.
Kuulostaa siltä, että sulla on vielä paljon opittavaa ennenkuin kannattaa miettiä vauvan hankkimista. Tai ei välttämättä, kyllä se elämä kato opettaa sitten :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin ei saisi ottaa edes puheeksi sitä, että vauvan kasvatus voi ahdistaa, väsyttää, tuntua ylitsepääsemättömältä, jne.
Asenne tuntuu olevan sellainen, että äidin on oltava superäiti ja iloisesti hoidettava äidin roolia, vaikka tilanne olisi kuinka raskas. Hampaat irvessäkään ei saa näyttää, että tämä on nyt ylitsepääsemätöntä. En jaksa. En pysty. En osaa. Kantti ei kestä.
Eikö saa olla heikko jos heikottaa?
Ihan kuin ei saisi ottaa edes puheeksi sitä, että vauvan kasvatus voi ahdistaa, väsyttää, tuntua ylitsepääsemättömältä, jne.
Asenne tuntuu olevan sellainen, että äidin on oltava superäiti ja iloisesti hoidettava äidin roolia, vaikka tilanne olisi kuinka raskas. Hampaat irvessäkään ei saa näyttää, että tämä on nyt ylitsepääsemätöntä. En jaksa. En pysty. En osaa. Kantti ei kestä.
Eikö saa olla heikko jos heikottaa?
ei ole vielä edes vauvaa, imetys ja symbioosi ahdistaa jo valmiiksi. Ihmettelee että pitääkö vauvan kanssa olla silloinki kun se ei syö. Kun se pikkusiskokin oli pinnasängyssään ihan tyytyväisenä pitkiä aikoja.
Meidän lapsen imetyskerta saattoi kestää monta tuntia. Niin kauan, että ei siinä paljon ehtinyt väliä olla, kun jo taas piti uudelleen alkaa syöttämään. Oli pieni ja alussa piti syöttää, oliko se nyt kolmen vai neljän tunnin välein. Elämä oli siis pelkkää imetystä. Onneksi sitä sitten kesti vain kuukauden.
Joo, samoin. Aluksi kolmen tunnin välein, ja se väli laskettiin aina imetyksen ALOITUKSESTA.
Minun järjelläni päätellen olisi ollut syytä laskea ainakin imetyksen lopettamisesta seuraavan aloitukseen, mutta sitä logiikkaa nuoremmat synnärin lastenhoitajat eivät ymmärtäneet.Jos imetys alkoi klo 00.00 ja päättyi klo 2.30, hoitajat herättelivät uudestaan syömään klo 3.00.
Eihän se uninen vauva jaksanut heti syödä, ja seuraavassa imetyksessä meni sitten taas melkein kolmetuntia. Tolkutonta touhua, mutta onneksi sitten tuli yövuoroon vähän vanhempi ja kokeneempi, joka salli vähän pitemmän unet.Mä luulin, että synnärillä hoitajat hoitaa lapsen öisin ja syöttää. Näin ainakin äitini on kertonut.
ennen vauvat oli vauvalassa ja äidit synnyttäneitten huoneissa ja vauvat tuotiin vaan äideille aina syömään. Nykyään vauvat ovat vierihoidossa heti syntymästään lähtien.
Ei kai se lapsi siinä rikki mene, vaikka köllisi kopassaan samalla, kun äiti touhuaa muuta vieressä?
Ei tietenkään mene jos se on tyytyväinen siinä. Monet alle 4kk vanhat eivät ole tyytyväisiä kuin jatkuvassa kontaktissa äitiin valvoessaan. Ja pienen vauvan itkuun on tärkeää vastata, se on se oleellisin asia lapsen kehityksessä, että ei jätetä yksin itkemään!
Tämä riippuu siis aivan vauvasta ja sen luonteesta, toiset on ihan tyytyväisenä kopassa, toiset haluaa olla iholla koko vuorokauden, myös nukkuessaan. Siihen on vain aikusen sopeuduttava, ihan pientä ei voi "kasvattaa" :)
Synnärillä varsinkin ihan ekoina öinä on tärkeää, ettei vauvan ruokailuväli veny liian pitkäksi. Eli varaudu herätykseen vähintään 3-4 h välein, joskus tiheämpääkin. Eihän se maito muuten edes kunnolla nouse rintoihin.
Systeemit on vähän muuttuneet sitten 70-luvun, ei kannata uskoa äitiä joka asiassa...
Mulla kestänyt 10-20min . Kannattaa syöttää vauva heränneenä ja opettaa taas nukahtamaan ilman tissiä. En olis kyllä jaksanut 11kk imetystä jos olis tunteja kestänyt:) mutta kaikki tavallaan.