Minusta aikuinen ihminen voi syödä ruokaa vaikka ei siitä tykkää

Kun on varaa nirsoilla

Minulla on yliherkkyys sienisokereille enkä voi syödä ruokaa, joka sisältää sieniä (tai tiettyjä homejuustoja, niistä tulee oireita myös). Lisäksi on muutama ruoka, johon liittyy lapsuudentraumat (alkoholistiäiti pakotti syömään) ja niitä en voi edes maistaa yökkimättä.

Onko siis parempi että syön + oksennan lautaselle kuin sanon "ei kiitos"?

että ymmärtää allergiat?? Minäkin tunnen näitä "yökkäilijöitä" jotka tekevät ison numeron ruuista joista ei tykkää. Tunnen jopa erään pariskunnan, jossa toinen osapuoli vielä vahvistaa tätä yökkäilyä. Tyyliin, jos ruuassa on jotain, mistä ei tykkää ja alkaa tämä suurieleinen kakominen ja yöök huutelu, niin toinen säälivästi myötäilee toisen yökkäilyä. (Ihan kuin äiti ja lapsi).

Enkä itsekään pidä kaikista ruuista, mutta onneksi kylässä on yleensä useampaa lajia tarjolla, niin voi jättää ottamatta sitä inhokkia tai ottaa sitä mahdollisimman vähän. Hienotunteiset ja sivistyneet ihmiset ymmärtävät olla tekemättä myös siitä numeroa, jos joku syö vain vähän tai jättää jonkin ruokalajin syömättä.

mitään, mitä en halua, vaan kunnioitan kehoani ja sen tuntemuksia. On muuten ihan yhtä arvokasta kuin olla syömättä eläimiä ja kivusta huutavia porkkanoita.



Jos en halua syödä, en tee siitä numeroa vaan jätän ruuan lautaselle.



Kärsin aikani syömisongelmista kunnes ravitsemusterapeutti sanoi, että minun ei tarvitse ostaa muiden hyväksyntää syömällä. En ole kenellekään velkaa mistään, jonka vuoksi joutuisin laittamaan suuhuni ruokaa saadakseni sitä kautta rakkautta.



Kuka siitä kärsii, jos en syö tomaattia tai vasikanaivoja? Pysyn hengissä ilman niitäkin. Ja ruoka on vain ravintoa, josta on tarkoitus saada energiaa, ei yhtään mitään muuta.

Joo, on varmaan olemassa nirsoilua tyyliin 'syon vain pohjoisranskalaista vuohenjuustoa', mutta jos on pienesta pitaen yokkinyt, oksentanut tai tullut huonovointiseksi jonkin ruoka-aineen takia en tajua miksi sen syojan pitaisi 'olla kohtelias' ja karsia. Eiko voisi kunnioittaa toisen ihmisen ruokavaliota niin ettei pakota hanta 'etiketin' takia sietamattomaan tilanteeseen?



Pitaako hankkia jokin diagnoosi tai laakarintodistus, jota voi sitten tupareissa nayttaa isantaperheelle ja muille vieraille: 'en ole nirso, tassa lupalappu'. Ja sitten kaikki ovat: 'no okei, talla kertaa, saat jattaa kurpitsapiirakan syomatta, mutta kaikkea muuta syot, me katotaan.'

syömisellä rakkautta tai hyväksyntää osteta. Ymmärrän syömättä jättämisen eettisten syiden lisäksi myös syömishäiriöisten kohdalla, mutta nirsoilu julkisesti on aikuiselta vain sivistymätöntä käytöstä. Siis niin, että tekee siitä numeron. Aina voi syödä edes vähän ja esittää osallistuvansa ruokailuun, jos ei oikeasti pysty syömään. Eräs etninen perinneruoka teki kerran itselleni tosi tiukkaa, kaiken mun olen pystny syömään loppuun asti.

syömisellä rakkautta tai hyväksyntää osteta. Ymmärrän syömättä jättämisen eettisten syiden lisäksi myös syömishäiriöisten kohdalla, mutta nirsoilu julkisesti on aikuiselta vain sivistymätöntä käytöstä. Siis niin, että tekee siitä numeron. Aina voi syödä edes vähän ja esittää osallistuvansa ruokailuun, jos ei oikeasti pysty syömään. Eräs etninen perinneruoka teki kerran itselleni tosi tiukkaa, kaiken mun olen pystny syömään loppuun asti.

ei täällä keskusteltaisi siitä, pitääkö syödä vai ei. Jostain syystä kuvitellaan, että aikuisen ihmisen pitää olla kohtelias (eli ei saa pahoittaa toisen mieltä saadakseen hyväksyntää) ja syötävä, mitä tarjotaan.

Miksi ihmeessä? Miksi aikuinen ei saa itse päättää, mitä syö? Miksi on maistettava kaikkea tarjolla olevaa eikä lautaselle saa jättää?

Kannattaa katsoa ranskalaisten naisten syömistä: he eivät todellakaan syö mitään, mistä eivät pidä ja kas - he ovat hoikkia.

sitten oksentaa siihen ruokapöytään. Itsellä muutama ruoka sellaisia että oksennan jos syön. Tietyt hajutkin saa jo voimaan pahoin. En tee asiasta numeroa kiitän ja jätän vain ottämatta. Tuntuu vain että yleensä sen ongelman tekee ja huomion asiaan kiinnittää juurikin ap:n kaltaiset ihmiset. Mua kyllä kovasti yritettiin lapsena kasvattaa päiväkodissa ja kuolussa, tuloksena oli aina se oksennus ja hirveä häpeä.

ja ranskiksia ja kalapuikkoja.

Kaikki "erikoinen"on yök. Eli paprikat ja oliivit. Oikein huutaa, että YÖÖÖÖÖÖK, EN SAATA SYÖDÄ. Siis miten joskus hävettää.

Lapsensa on samanlainen ylipainoinen ja ei taatusti ole ikinä syönyt muuta kuin pottua ja makaroonia ja kaupan lihapullia ja ranskanpottuja.

Näitä juntteja löytyy minusta nykyään enemmän kuin ennen.

Minulla on yliherkkyys sienisokereille enkä voi syödä ruokaa, joka sisältää sieniä (tai tiettyjä homejuustoja, niistä tulee oireita myös). Lisäksi on muutama ruoka, johon liittyy lapsuudentraumat (alkoholistiäiti pakotti syömään) ja niitä en voi edes maistaa yökkimättä. Onko siis parempi että syön + oksennan lautaselle kuin sanon "ei kiitos"?

että ymmärtää allergiat?? Minäkin tunnen näitä "yökkäilijöitä" jotka tekevät ison numeron ruuista joista ei tykkää. Tunnen jopa erään pariskunnan, jossa toinen osapuoli vielä vahvistaa tätä yökkäilyä. Tyyliin, jos ruuassa on jotain, mistä ei tykkää ja alkaa tämä suurieleinen kakominen ja yöök huutelu, niin toinen säälivästi myötäilee toisen yökkäilyä. (Ihan kuin äiti ja lapsi). Enkä itsekään pidä kaikista ruuista, mutta onneksi kylässä on yleensä useampaa lajia tarjolla, niin voi jättää ottamatta sitä inhokkia tai ottaa sitä mahdollisimman vähän. Hienotunteiset ja sivistyneet ihmiset ymmärtävät olla tekemättä myös siitä numeroa, jos joku syö vain vähän tai jättää jonkin ruokalajin syömättä.

hyvin kyllä jättää sen pirun lohen syömättä. Mutta ei kyllä tarvi aukoa päätäänkään, ja pitää vittuiluna. Syö vaan kotoa lähtiessä, ja kai siellä nyt jotain on, mitä suuhunsa voi laittaa.

Ei se maailma voi yhden nirsoilijan mukaan pyöriä, mutta en kyllä ymmärrä sitä pakkosyöttämistäkään.

syömisellä rakkautta tai hyväksyntää osteta. Ymmärrän syömättä jättämisen eettisten syiden lisäksi myös syömishäiriöisten kohdalla, mutta nirsoilu julkisesti on aikuiselta vain sivistymätöntä käytöstä. Siis niin, että tekee siitä numeron. Aina voi syödä edes vähän ja esittää osallistuvansa ruokailuun, jos ei oikeasti pysty syömään. Eräs etninen perinneruoka teki kerran itselleni tosi tiukkaa, kaiken mun olen pystny syömään loppuun asti.

lappavat kaksin käsin läskiä suuhunsa ja ihmettelevät, kun joku ei tee samoin. Ihan kuin maailman kaikki ruoka olisi syötävä kerralla, kun sitä on tarjolla.

Nämä samat tyypit mättävät laivalla buffetin puolella ruokaa lautasellen kilotolkulla, koska on epäkohteliasta olla syömättä kaikkia lajeja ja paljon. Oletteko koskaan nähneet kokin itkevän, kun joku laivamatkaaja syökin vain salaattia? Minä en, vaikka jokaisen tulisi tämän ketjun perusteella edes esittää syövänsä kaikkea.

"Eiks teillä oon pizzaa tai hampurilaisia, en oo tottunut syömään tämmöstä lihakastiketta"



Vanhemmat ei tee enää ruokaa vaan ostaa pizzoja ja äitien tekemiä laatikkoja. Lisänä syötetään kaakaomuroja ja karkkia ja makeita vanukkaita. Läski vain lotisee etumuksessa ja sitten nirsoillaan yökkien oikealle ruoalle.



Harvoin olen käyttänyt wt-sanaa, mutta näihin tyyppeihin se sopii.

Sieniruuat on hyvia, mutta vatsa menee n 30 min kuluttua syomisesta kuralle ja istun vessassa 10 min valein kunnes suoli on tyhja.



Jos ruokana on ainoastaan jotain sienesta tehtya, en jata syomatta nirsoillakseni vaan kohteliaisuudesta... :D

Sieniruuat on hyvia, mutta vatsa menee n 30 min kuluttua syomisesta kuralle ja istun vessassa 10 min valein kunnes suoli on tyhja. Jos ruokana on ainoastaan jotain sienesta tehtya, en jata syomatta nirsoillakseni vaan kohteliaisuudesta... :D

kerran yksi tuttu, joka oli kyllästynyt nirsoiluuni, jauhoi sienet oikein hienoksi ja "piilotti" johonkin kääryleeseen lihan sekaan. Syötyäni sen hän ilakoi kaikille, että olen nyt syönyt sieniä enkä huomannut mitään, joten ihan turhaan olen nirsoillut.

Puoli tuntia myöhemmin siirryin varaamaan wc:n. Kutsut olivat tavallisessa rivitalokolmiossa, jossa oli yksi ainoa wc, jossa kykin seuraavat kolme tuntia. Välillä huhuilin ovelta, että nirsoilen nyt täällä vielä vähän aikaa. Ketään muuta en sinne päästänyt.

Minä ainakin valitsisin pöydästä sellaista jota voin syödä josta pidän. Punaista lihaa en juurikaan syö (en vain pidä sen mausta), mutta otan lautaselleni sen sijaan muuta pöydästä löytyvää.



Tai jos annokset ovat valmiita, palastelen lihaa, maistan ehkä pienen palan, syön muuta ja kiitän kohteliaasti ruoasta.



Monikaan illallisvieraista ei taida edes huomata etten esim. juo alkoholia.



Alkumaljan otan ja siemaisen siitä tilkkasen kun maljat kohotetaan. Jossain vaiheessa sitten lasken täyden lasini jonnekin tai vaihdamme mieheni kanssa lasia kun hän on juonut omansa.

En ole lukenut tuota ketjua, johon viittaat, mutta omasta mielestäni on anopilta äärimmäisen epäkohteliasta kokata pääruoaksi lohta, jos miniä ei siitä tykkää..

En myöskään täysin allekirjoita sitä, ettäkö olisi pakko syödä vaikkei tykkää aikuisenkaan. Onneksi omat ystävät ja tuttavat tietävät vieraidensa makumieltymykset (ja inhokit) ja ottavat ne huomioon ruoanlaitossaan. Jos on tuntemattomampien kutsuma illallinen tms ruokatapahtuma kyseessä niin yleensä siellä on sitten sen verran porukkaa että voi huomaamatta jättää syömättä/ottamatta sen mistä ei pidä tai sitten voi vetäistä valkoisen valheen tyyliin "saan allergisia oireta sipulista" jos ei sipulista pidä jne.

Viittaan toiseen keskusteluun, jossa anopille menevä miniä ei tykkää lohesta ja se on pääruokana.

Ymmärrän tietenkin allergiat. Ja eettisen syömisen (esim. vegen). Mutta ei tykkää niin sitten ei voi syödä. Kasvakaa nyt hemmotellut kakarat aikuisiksi.

Juu, minäkin inhoan aurajuustoa, mutta jos sitä on ruuassa en ala oksentelemaan / jätä sitä lautaselle. Olen ilmeisesti outo.

Siis voi toki syödä, mutta en ymmärrä, miksi pitäisi syödä jotain, josta ei pidä. Annetaan niiden syödä, jotka siitä pitävät. Menee hyvää lohta hukkaan.



Itse olen hyvin nirso, monet ruoat saavat karvat pystyyn jo ajattelemisesta. Ovat koostumukseltaan ja maultaan yököttäviä. Näitä ruokia kun en koskaan syö, niin jos vieraissa yritän olla kohtelias ja suuhuni laitan niinA) ilmeestä kyllä näkyy että pahaa tekee B) on vatsa kohta sekaisin kun vetää napaansa jotain mitä ei koskaan syö.



Terveisin tonnikalasta suoli tyhjäksi kun yritin olla vieraissa kohtelias..

On kivaa, kun kutsuu ystäviä syömään. Näkee kamalan vaivan. Ja sitten joku nostaa kamalan älläkän: "Tässä kastikkeessa on ananasta! Yäääääk, mä INHOAN ananasta!"



Joo, ja itse on nähnyt vaivaa, panostanut, laittanut tuoretta anansta itämaiseen kastikkeeseen. Voisko asianomainen tuollaisessa tilanteessa vaan jättää ne ananaat lautasen reunalle. Tai ottaa vaan vähän ruokaa ja sanoa, ettei oikein ole nälkä. Kuin nostaa ihan kamalaa meteliä.



Itse juon vaan maustamatonta vihreää tai valkoista teetä. Muuta meillä ei ole kaapissa. Mutta niitä onkin sitten varmaan 10 eri lajia, joissa ihania makuvivahteita.



Kysyn kaverilta, ottaako teetä, käykö vihreä tee. Joo kiitos, ihanaa, hän juo vaan itsekin vihreää teetä. Sitten irvistys ja marina, siis YÄK, mä en juo tällasta pahaa vihreää teetä. Eikö sulla TODELLAKAAN ole sellasta, jossa olisi vaikka ihana kaneliomena-karamellikeinotekoinen imelä aromi. Eikö siis tosiaan pysty yhtä kuppia juomaan tavallista teetä?



En itsekään voi sietää kahvia ja mulle tulee siitä kamala olo. Enkä syö makkaraa, kotioloissa. Mutta jos kylässä on selkeästi tarjolla vaan kahvia tai tarkoitus grillata yhdessä makkaraa, en puhu mitään. Pystyn kyllä juomaan kaksi kuppia kahvia, vaikken siitä tykkääkään. Ja syömään yhden makkaran, vaikka siitä tulee vähän älkö olo.

Mutta joutuuhan sitä pahempiakin juttuja aikuinen ihminen tekemään, joista ei pidä. Sellasta se elämä on.

Minkä ikäisiä te olette? Ei kävisi mielessäkään, että joku ystävistä/kavereista noin latelisi illallispöydässä.. Ihan todella teini-ikäisen käytöstä ja senkin ikäiseltä todella huonoa käytöstä.

On kivaa, kun kutsuu ystäviä syömään. Näkee kamalan vaivan. Ja sitten joku nostaa kamalan älläkän: "Tässä kastikkeessa on ananasta! Yäääääk, mä INHOAN ananasta!"

sen välille, että ei pidä jostain, ja sen välille, että oksentaa jos syö jotain. Mulla ei ole mitään vakavia allergioita tai oksennusrefleksejä, joten voin syödä oikeastaan mitä tahansa. Lapsena jotkut maitotuotteet teki pahaa, mutta en nyt sentään yrjönnyt jos joskus kylässä jouduin jotain brie-juustoa maistamaan.



Johtuipa tämä ruoan oksentelu allergiasta, heikosta vatsasta, mielenhäiriöstä tai mistä tahansa, niin ei kai kukaan ole sitä mieltä että on kohteliaampaa oksentaa ruokapöytään tai rynnätä vessaan jokaisen suupalan jälkeen kuin infota emäntää etukäteen ettei voi jotain syödä tai jättää tarjottu ruoka syömättä?



Se, mitä pidän varsinaisena nirsoiluna, eli se että nyrpistelee mielenosoituksellisesti nenäänsä kaikille uusille tai epämiellyttäville mauille tai kieltäytyy hienoilla kutsuilla syömästä jotain vain siksi, että se ei miellytä, ei kyllä saa sympatiaa minultakaan.

En tykkää kahvista ja sitä tarjotaan joka paikassa. Saanko kieltäytyä siitä perustelemalla, että en vain tykkää vai onko minun aina väkisin juotava se vai kohteliaasti (?) jättää kuppiin juomattomana? En juo myöskään teetä tai kaakaota.