Lue keskustelun säännöt.
Elämäni suurin virhe oli antaa diagnosoida lapseni.
14.11.2012 |
Kun lapseni oli 2v, hän ei juuri puhunut. Joten vein hänet puheterapiaan. Siitä se lähti.
Päiväkodissa lastentarhanopettaja oli sitä mieltä, että lapsi on ylivilkas. Se oli seuraava asia.
Asiat etenivät omalla vauhdillaan ja lapsi diagnosoitiin 6v ikäisenä.
Nyt on tilanne, ellä lapsi on nelosella, ei saa mitään tukitoimia, pärjää silti ihan hyvin koulussa, mutta luokkakaverit haukkuvat vammaiseksi, koska lapsella on diagnoosi ja erityisopetuspäätös.
Helvetti. "Kannattaa kuunnella asiantuntijoita" sanottiin. Oikeasti siitä diagnoosista ei ollut mitään hyötyä, lapsi ei saanut koulunkäyntinsä tueksi mitään apua, mutta asiantuntijat (ltot) saivat suuren ilon ja ekstaasin sanoessaan, että "Katso nyt! Minähän sanoin, että siinä on jotain vikaa! Tiesin! "
Ennen ajattelin, että vanhemmat, jotka estävät lastensa tutkimisen ovat outoja ja pelkurimaisia. Nyt tiedän, että he ovat hyvin viisaita.
Kommentit (208)
Jos hän käy esim osittaisessa erityisopetuksessa, niin opettajan tehtävä on vaientaa kyllä kiusaajat. Meillä samanikäinen lapsi, ilman diagnoosia, mutta saanut koko ajan osittaista erityisopetusta, eikä tietääkseni kukaan ole sanonut ainakaan lapsen kuullen mitään tuosta järjestelystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mikä se edes on?
Miten se erityisopetuspäätös näkyy, jos ei sitä saa ja edelleen mistä muut oppilaat sitä voivat tietää?
on hojks-palaverit, kun toisilla ei ole. Lapset ovat erittäin nokkelia huomaamaan "outouden". Lisäksi epäilen, että ovat kuulleet aikuisten keskusteluja joissa on mainittu diagnoosi.
Jos hän käy esim osittaisessa erityisopetuksessa, niin opettajan tehtävä on vaientaa kyllä kiusaajat. Meillä samanikäinen lapsi, ilman diagnoosia, mutta saanut koko ajan osittaista erityisopetusta, eikä tietääkseni kukaan ole sanonut ainakaan lapsen kuullen mitään tuosta järjestelystä.
"vamppiluokalla", niin yleensä ei kiusattaisi?
lapsesi on jossain pienessä koulussa missä ei ole muita lapsia jotka saisivat tukitoimia oppimisvaikeuksissa ?? Mitä lapsesi on kertonut kiusaamisesta, oletko ollut yhteydessä opettajiin jotka voisivat luokkakavereille selittää itsestään selvän asian eli sen että jotkut oppivat asioita hitaammin ja jotkut nopeammin, jotkut ovat hyviä koulussa ja jotkut esim. urheilussa ja pyytää opettajaa painottamaan lapsesi vahvuuksia ja toteamaan sen että nyt hän pysyy luokan mukana joten on oppinut ja saanut muut kiinni. ei luulisi sen olevan sen kummallisempaa.
Itse en tätä ymmärrä kun poikani (joka on pienluokalla oppimisvaikeuksien takia) koulussa on pienluokkia kaikissa ikäryhmissä ja kuuluvat joukkoon siinä missä muutkin.
lapsesi on jossain pienessä koulussa missä ei ole muita lapsia jotka saisivat tukitoimia oppimisvaikeuksissa ?? Mitä lapsesi on kertonut kiusaamisesta, oletko ollut yhteydessä opettajiin jotka voisivat luokkakavereille selittää itsestään selvän asian eli sen että jotkut oppivat asioita hitaammin ja jotkut nopeammin, jotkut ovat hyviä koulussa ja jotkut esim. urheilussa ja pyytää opettajaa painottamaan lapsesi vahvuuksia ja toteamaan sen että nyt hän pysyy luokan mukana joten on oppinut ja saanut muut kiinni. ei luulisi sen olevan sen kummallisempaa.
Itse en tätä ymmärrä kun poikani (joka on pienluokalla oppimisvaikeuksien takia) koulussa on pienluokkia kaikissa ikäryhmissä ja kuuluvat joukkoon siinä missä muutkin.
Mäkätys "erilaisuuden sietämisestä" menee kuuroille korville 10v poikien keskuudessa. Ja taatusti sitä morkkaamista ja syrjintää riittäisi hyvin myös muille erityisille jos niitä olisi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsellasi on diagnoosi.
Tartu kiusaamiseen ja vaadi niitä tukitoimia.
että lapsellasi on diagnoosi.
Tartu kiusaamiseen ja vaadi niitä tukitoimia.
Ja sinä elät pumpulissa, jos luulet, että tässä maassa on yhtään koulua, jossa erityislapsi ei joskus kuulisi olevansa vammainen.
Ja diagnoosi on hanurista myös siksi, että siitä ei ole mitään hyötyä! Lapsi ei saa mitään erityistä tukea. Miksi hänet on siis leimattu luokkakavereiden silmissä vammaiseksi? Turhaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli diagnoosi oli turha. Miksi vaatisin tukea jota lapsi ei tarvitse? Luulen, että tässä maassa on iso läjä täysin turhaan diagnosoituja lapsia, etenkin vilkkaita poikia.
ap
mutta koska lapseni sai diagnoosin myötä kuntoutusta ja terapiaa, en pidä diagnoosin tekemistä virheenä. Sen sijaan erityisopetuspäätökseen suostuminen oli hirveä virhe. Sitä käytettiin koulussa käytännössä lasta vastaan: sen sijasta, että se olisi tuonut oikeuden tukee, sitä käytettiin todistamaan, ettei tästä nikopetteristä mitään tule kuitenkaan joten turha vaiva mitään tukeakaan järjestää. Tuen sijasta sitä käytettiin siirtämään lapseni syrjään normaaliopetuksesta ja vaikka hänellä oli kaikkien testien mukaan ihan normaalit edellytykset oppia kaikki asiat ja numerotkin olivat ihan hyviä ennen tuota päätöstä, esim kielet pakkomukautettiin sen takia, että opettajat eivät halunneet tulla toimeen lapseni kanssa, ja erityisopetuspäätös mahdollisti sen, etei heidän tarvinnutkaan. Mukauttaminen oli toki laitonta - sitä ei saisi tehdä jos oppilas pystyy saamaan normaalin vitosen, ja meidän lapsen nu erot olivat sentään seiskoja, mutta minkäs teet kun opettaja kieltäytyy ottamasta lasta tunnille? Lapsen käytösongelmatkin olivat tässä vaiheessa kuntoutuksen jälkeen mitättömiä, lähinnä opettajat valittivat siitä, että hän "puhui epäselvästi" ja "näytti vihaiselta" ja "häiritsi vääntelemällä pyyhekumia käsissään". Muut siellä luokassa saivat rauhassa pulista, pölistä kävellä ees taas ja huudella haukkumasoja meidän pojalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syynä sen sijaan voi olla lasten vanhemmat, jotka sanovat kotona, että siinä Pekassa on jotain outoa, sillä on varmaan joku ADHD. Siitähän ne lapsetkin sen sitten keksivät. Vanhempien sen sijaan tulisi opettaa lapsensa sietämään erilaisuutta ja hyväksymään kaikki sellaisina kuin ovat, eivätkä eristämään sitä erilaista.
kuulen ensi kertaa, että erityislapsia haukuttaisiin.
meillä on 3 lasta koulussa ja koskaan en ole kuullut, että kukaan omistani tai muutkaan lapset sanoisivat esim adhd-lasta vammaiseksi.
Yksi lapsistani on "erityinen" eikä hänkään ole kuullut. Nyt ylä-asteella hänen luokkaansa tosin pelätään (erityis) kun joukossa on kirjavaa väkeä. Vanhan ajan tarkkisluokka :)
eli terkut täältä pumpulista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiusaamisen syy keksitään mistä tahansa, tuskin lapsesi voisi olla niin tavallinen että ei joutuisi kiusatuksi. Jos on herkkä, keskimääräistä nokkelampi ja älykkäämpi, tekee jatkuvasti fiksuja kysymyksiä tunnilla jne niin joutuu kiusatuksi aivan varmasti.
Sen sijaan että pitäisi olla samanlainen kuin muut, pitää opetella selviämään niiden kiusaajien kanssa tai niistä huolimatta. Opettajilla pitäisi olla kiusaajille nollatoleranssi ja laittaa nämä Ruotsin mallin mukaan siirtolapun kera toiseen kouluun ja siirtää aina vaan kunnes kiusaaminen loppuu. Loppuu se, kun nolatuksi joutuu kiusaaja. Ryhmässä käyttäytyminen on helposti kiusaamista tukevaa, ja kiusatun puolelle ei asetu monikaan.
Mutta se syy keksitään aivan mistä tahansa. Meillä koulussa kiusatuksi joutuneilla oli hassu nimi, tai kiusatulla oli vaikka vähän keskimääräistä vähemmän fiksu kaveri luokalla jolloin kiusattu saattoi olla tämän hitaamman tyypin paras kaveri.
mutta koska lapseni sai diagnoosin myötä kuntoutusta ja terapiaa, en pidä diagnoosin tekemistä virheenä. Sen sijaan erityisopetuspäätökseen suostuminen oli hirveä virhe. Sitä käytettiin koulussa käytännössä lasta vastaan: sen sijasta, että se olisi tuonut oikeuden tukee, sitä käytettiin todistamaan, ettei tästä nikopetteristä mitään tule kuitenkaan joten turha vaiva mitään tukeakaan järjestää. Tuen sijasta sitä käytettiin siirtämään lapseni syrjään normaaliopetuksesta ja vaikka hänellä oli kaikkien testien mukaan ihan normaalit edellytykset oppia kaikki asiat ja numerotkin olivat ihan hyviä ennen tuota päätöstä, esim kielet pakkomukautettiin sen takia, että opettajat eivät halunneet tulla toimeen lapseni kanssa, ja erityisopetuspäätös mahdollisti sen, etei heidän tarvinnutkaan. Mukauttaminen oli toki laitonta - sitä ei saisi tehdä jos oppilas pystyy saamaan normaalin vitosen, ja meidän lapsen nu erot olivat sentään seiskoja, mutta minkäs teet kun opettaja kieltäytyy ottamasta lasta tunnille? Lapsen käytösongelmatkin olivat tässä vaiheessa kuntoutuksen jälkeen mitättömiä, lähinnä opettajat valittivat siitä, että hän "puhui epäselvästi" ja "näytti vihaiselta" ja "häiritsi vääntelemällä pyyhekumia käsissään". Muut siellä luokassa saivat rauhassa pulista, pölistä kävellä ees taas ja huudella haukkumasoja meidän pojalle...
Lapseni ei takuulla joudu tuollaisen uhriksi, vaihtaisin koulua välittömästi ja katsoisin, että se erityisopetuspäätös on sitä ennen kumottu.
Kuvauksesi kuulostaa siltä, että opettajan mielestä lapsesi oli syypää muiden häiriköintiin joten jos hänet saadaan ajettua luokasta ulos, häiriköt lakkaavat häiriköimästä. Se olisi pitänyt sanoa selkeästi ja suoraan opettajille päin naamaa ja tarvittaessa tehdä valitus tästä eteenpäin ja jos ei rehtoritaso riitä, niin sitten eteenpäin. Opettajatkin ovat ihmisiä, ja osa ihmisistä on kohteliaasti sanottuna hieman yksinkertaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni n 10-v myös, on käynyt enemmän tai vähemmän, nykyään vähemmän erityisopettajan tunneilla. Häntä ei todella ole asiasta kiusattu, eli minulla on asiasta omakohtaista kokemusta. Hänellä on ollut erittäin hyvät luokanopet ja mukavat luokkatoverit ja on vielä pidetty lapsi ja pidetty kavereiden keskuudessa. Että joo, kyllä minulla on omakohtaista kokemusta tästä asiasta. En turhaan huutele, kaikkia ei tosiaan kiusata, jos asiat on hoidettu fiksusti. Kiusaamisen syy on ympäristössä, koska se mahdollistaa kiusaamisen.
on diagnoosi turha ja todennäköisesti virheellinen. Tosiaasia on, että useille tuo diagnoosi on vain leimaava ja enemmän vahingiksi kuin hyödyksi. Tästä vain ei saisi puhua.
on diagnoosi turha ja todennäköisesti virheellinen. Tosiaasia on, että useille tuo diagnoosi on vain leimaava ja enemmän vahingiksi kuin hyödyksi. Tästä vain ei saisi puhua.
ap
Totta!
Erityisopetuspäätökselle purku ja koulun vaihto. Toimintaa heti vaan kun kerran syy on tiedossa.
Jos on kotona kirimistä niin sitten autat, mutta varmasti lapsesi haluaa takaisin normaaliksi jotta tuo riesa loppuu?`
Totta!
Erityisopetuspäätökselle purku ja koulun vaihto. Toimintaa heti vaan kun kerran syy on tiedossa.
Jos on kotona kirimistä niin sitten autat, mutta varmasti lapsesi haluaa takaisin normaaliksi jotta tuo riesa loppuu?`
Koulua ei voida vaihtaa, seuraava koulu on kaukana ja huonompi.
ap
kiusatuksi! Se on pahimpia asioita mitä voi lapsen kohdalla olla. Kaikki erityisopetuspäätökset ei silti johda kiusaamiseen, vaan osa hyötyy niistä todella paljon. Ap:n lapselle ei ikävä kyllä käynyt näin. Tsemppiä tuleviin kouluvuosiin!
Ja mikä se edes on?
Miten se erityisopetuspäätös näkyy, jos ei sitä saa ja edelleen mistä muut oppilaat sitä voivat tietää?