Lue keskustelun säännöt.
Kissafani heivasi lapsensa
10.11.2012 |
ja samantien hänen suurin murheensa on hiustenvärjäys. "Siis ensi värjäsin mustax. Sitte blondasin. Ja sit värjäsi sinisex!" Hei haloo!! Muija on just heivannu lapsensa elämästään, niin luulis et siinäkin olis enemmän miettimistä kun jossain hiustenvärjyyssä. Tuo teiniressukka jaksaa hämmästyttää minua kerta toisensa jälkeen yhä uudestaan. Onko tuolla minkäänlaista järjellistä aivotoimintaa??
Ei näyttäs olevan. "Luovuin jo vauvasta. Sossuakat varmaan teki jo huostaanotto päätöksen. Mutta mun äiti ja siskot ei varmasti tykkää mun päätöksestäni, mutta teen omat päätökseni ja tällä kertaa päätin näin." Ai miten niin TÄLLÄ KERTAA?? Se päätös olisi pitänyt tehdä 11kk sitten, jollon hän voisi sanoa noin. Vai kuvitteleeko tuo kersa tosiaan, että "nooh kyllä mä sitten ensi kerralla varmaan rakastan vauvaa enemmän." Aivan kuin lapsi olisi hänelle joku tamagotchi. Ja nyt hän oli pettynyt kun vauvassa ei ollutkaan reset-nappulaa selkäpuolella, jotta leikin voisi aloittaa alusta.
Joku voisi oikeasti tukkia tuon pennun molemmat päät umpeen. Toista tilaisuutta ei varmasti ansaitse enää, ja suunkin olis parempi olla kiinni. Jotenkin ironista, että vauvanheivauksen jälkeen hän on vain leikkimässä hiusten värinsä kanssa, kun tervejärkinen ihminen olisi vuoteenomana itkemässä silmiä päästään ja miettimässä miten iso sotku tulikaan aiheutettua. Tämä Kissafani on aivan kuin tyttö siitä tapauksesta muutaman vuoden takaa, joka Varkaudessa (muistaakseni) kaappasi sen vauvan hetken mielijohteesta ja peitteli sun lumihankeen. Täysin vailla minkäänlaisia älynystöröitä.
Kommentit (46)
Kuka lähtee mukaan vedonlyöntiin veikkaamaan montako kk saamme odotella että tulee uusia vauvauutisia tämän pariskunnan taholta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lienee jo raskaana. Nyt ovat naimisissa Reijo ja Jutta.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2012 klo 20:34"]
Yleensäkkään. Ehkä on helpompi postata hölynpölyä hiusten värjäämisestä, kuin kertoa tarkemmin elämän vaikeimmasta päätöksestä.
Mikään lukkoon lyöty juttu tuo tuskin on. Jos vauvan antaa adoptioon Suomessa, mielen saa muuttaa muutaman kuukauden aikana, eikä huostaanottokaan ole välttämättä mikään pysyvä olotila.
Henkilö vaikuttaa epäkypsältä, mutta sellaisia kai epäkypsät (iältään nuoret) yleensäkkin ovat, joten ei kai siinä mitään sen erikoisempaa. Toivottavasti selviävät joten kuten rauhallisemmille vesille molemmat, sekä äiti että vauva, yhdessä tai erikseen.
[/quote]
Yleensäkin. Yleensäkään.
Sain lapseni 21-vuotiaana ja vaikka minulla oli oma asunto jne., sain ikäni vuoksi sossut kimppuuni myös.
Itse sain 20-vuotiaana ensimmäisen lapseni ja oli oma asunto ja kaikki kunnossa myöskin, mutta en saanut sossuja kimppuuni.. Oliko sinulla siis ihan iän vuoksi vai joku aiempi juttu taustalla esim teini-ikäisenä?
Ja Juttahan joutui ensikotiin alunperin Reijon väkivaltaisuuden vuoksi, ei suoraan nuoren ikänsä takia.
Minusta on hienoa, että joku voi luopua lapsestaan ja ottaa rennosti. Lapsia voi tehdä lisää, jos joskus siltä tuntuu, ja sillä luovutetulla lapsella on kuitenkin todennäköisesti aivan normaali elämä. Miksi asiaa pitäisi niin kauheasti itkeä, jos ihminen ei ole sellaiseen taipuvainen? Antaa mennä vaan ja elämä jatkukoon jos on jatkuakseen.