Taas meni hermot outoon esikoiseen!!

olikohan pojalla oikeasti tarkoitus rikkoa miekka?

vai halusiko mahollisesti tutkia mitä sen miekan sisällä on? Lapsilla tämä on monesti luontaista uteliaisuutta.Yrittää omatoimisesti laittaa patterit, kun äitikin on ruokaa laittamassa eikä halunnut vaivata. Varmaan poikaa itseäänkin harmittaa, kun uusi lelu meni rikki.

Ei poikaa harmita tuo miekka, minua kyllä harmittaa kun suutuin hänelle siitä. Pitäisi jo minunkin uskoa, että lapsi ei ole ns. normaali ja hyväksyä asia...hän on ollut jo tutkimuksissa monessa eri paikassa, seuraavaksi tapaa psykiatrin. Puheterapeutti sanoi että on ikätasonsa yläpuolella verbaalisesti, mutta en suoraan sanottuna tiedä pitääkö se ihan paikkaansa...puhuu sujuvasti (mitä nyt änkyttää vähän), mutta tuntuu että muiden puheet menevät ohi korvien. Sitten taas voi muistaa jotain, jonka kuuli ohimennen eikä kukaan huomannut että hän olisi kuunnellut keskustelua.

Päinvastoin: tutki saamaansa miekkaa. Jos miekka oli niin heikkoa tekoa 8yleensä ilmaislahjat ovat), niin eihän se lapsen vika ollut. Uskoisin, että miekka toimii leikeissä, vaikka mitään paristoa ei olisikaan.



tuonikäinen ei myöskään ymmärrä käsitettä häpeä. Joten turhaan yrität saada lasta häpeämään. Lisäksi häpeän kansa kasvattaminen ei ole mitenkään hyväksi lapsen kehitykselle. Katuminen on eri asia kuin häpeä!



Muu käytös on ihan normaalia torjumista. lasta ehkä harmitti miekan (jota ei alunperin aidosti halunnut) hajoaminen. Sinulta ei saanut minkäänlaista lohdutusta asiaan, vaan alat paasaamaan ja heität vielä hänen omaisuutensa roskiin!



En usko, että kukaan jaksaisi kuunnella tuollasita valitusta, varsinkin jos tulee koko ajan ilmi, ettet pidä lapsesta.



Jos lapsi lyö toisia päiväkodissa, niin hänähän vain toistaa käytöstapaa, jota sinä teet: Lyöt lastasi henkisesti ja lapsesi lyö toisia fyysisesti. Jos sinä et kadu käytöstäsi, niin miksi pitäisi paljon vähemmän elämänkokemuksen omaavan pienen lapsen katua omaa lyömistään?

No lapsi saattoi hyvinkin rikkoa vahingossa sen lelun. Ehkäpä häntä harmitti asia, mutta ei halunnut näyttää sinulle oikeita tunteitaan jostain syystä?



Tahallisista pahanteoista tulisi aina antaa rangaistus. Tuon ikäiselle hyviä rangaistuksia on jäähypenkki, lelujen menetys, tvn katsomisen menetys. Ja rangaistava on kunnes lapsi on valmis pyytämään anteeksi tekojaan. Asiassa tulsi olla johdonmukainen, ja rangaistus annettava aina, vaikka olisitte muuallakin kuin kotona.



Myös positiivista palautetta lapset tarvitsevat. Positiivinen käytös on se, miten oletamme/toivomme lapsien käyttäytyvän. Siitä hyvästä käytöksestä pitää aika ajoin kehua lasta ja kertoa kuinka on ylepä lapsesta. Usein positiivinen palaute jää antamatta. Positiivisesta käytöksestä voi myös pakita vaikkapa tarroilla, tai mikä ikinä on lapselle mieleistä.



Lapsien kanssa pitää tehdä yhdessä asioita; pelata muistipeliä, leipoa, ihan mitä vain, mistä tykkää lapsi sekä vanhempi. Tämä vaikuttaa lapsien käyttäytymiseen enemmän kuin uskoisi.



Tsemppiä ap, pidä pääsi kylmänä. Voin kuvitella tilanteesi haasteellisuuden, mutta muista, että ei se ole mikään umpikuja. Työllä siitä selviätte.

Aamu meni kivasti, oltiin eräässä tapahtumassa jostai sai ilmaislahjaksi sellaisen miekan ja jotain pikkusälää. Kotona aloin laittamaan lounasta ja muistutin, että laitan miekkaan myöhemmin pariston jotta se toimisi kuten pitäisi. Poika oli vaan "joojoo". No, paria minuuttia myöhemmin menin katsomaan mitä puuhasi (on ns. silmällä pidettävää mallia) ja tämä piilotteli miekkaa selkänsä takana. Oli onnistunut räpeltämään pariston kansiosan irti, kadottamaan sen ja rikkomaan jousituksen! Sillä lailla...hermostuin ja sanoin aika suoraan, mitä ajattelen tuollaisesta säheltämisestä. Lapsi vaan intti ylimielisenä "eipäs", "ei hävetä" (kysyin että eikö hävetä rikkoa uutta lelua). Menin laittamaan ruoan loppuun.

Syötiin ja otin puheeksi äskeisen käytöksen. Selitin mitä "häpeä" tarkoittaa ja että kai häntä edes vähän hävettää. No ei hävettänyt; "ei oikeastaan, koska emmä tollasta ees halunnut". Just. Heitin miekan roskiin, lapsi jatkoi syömistä silmääkään räpäyttämättä. Saarnasin käytöksestään ja muistutin, että tuollainen ylimielisyys kostautuu vielä. Lapsi katsoi minua koko ajan, ei kuitenkaan hermostunut kuten yleensä. Kysyin että tietääkö hän, mistä olen vihainen. "En...en ole kuunnellut".

Voisiko joku tulla hakemaan tuon outolinnun pois ja antaa tilalle ihan tavallisen lapsen, joka ei aiheuta jatkuvaa päänvaivaa käytöksellään + lyö muita ilmekään värähtämättä päiväkodissa???

siinä on nyt tulos, jonka sait aikaiseksi.

Mitään en vetänyt enkä ole vedä nytkään. Ihan raivoraitis olen.

Mitään en vetänyt enkä ole vedä nytkään. Ihan raivoraitis olen.

vika ON sinussa.

Juuri nyt olen kiihtynyt, kyllä, mutta kuten jo sanoin: mitään en vetänyt raskauden aikana. Olen alkoholistiperheestä joten olen halunnut pysyä erossa kaikesta paskasta senkin vuoksi...en tahdo lapselleni samanlaista kotia.

sulatat huonommin kaikki, mitä esikoisesi tekee. ja lapsi vaistoaa sen kyllä, että inhoat häntä.

Hänen käytöksensä kyllä inhottaa minua usein. On haastava lapsi, päiväkodissakin ollaan väsyneitä ja neuvottomia hänen käytöksensä vuoksi. Lapsi on minulle rakas, mutta neuvoton olen itsekin: miksi hän käyttäytyy noin? En minä alunperin häntä mitenkään sättinyt, hyljeksinyt tms. mutta kun noita ongelmia riittää päivästä toiseen, tietenkin se alkaa vaikuttamaan suhtautumiseeni.

Tarinassa äidin osutta ihmettelen reaktion osalta. Jos lapsi oli kiinnostunut miekasta, tuskin hän sitä tahallaan rikkoi. Jos taas lelu meni rikki, se ei ollut riittävän turvallinen lapselle. Toisaalta taas, äidin olisi kannattanut heti ottaa nätisti lelu pois lapselta, kunnes ehtii ensin itse tutkia lelun turvallisuuden ja käytettävyyden.



Mitä tulee lapseen, on syytä miettiä, ymmärtääkö lapsi todella, mitä äiti puhuu. Jos sinusta ap todellakin tuntuu, että lapsi on outo, ei ymmärrä tekojaan, lyö toisia, ei ymmärrä seurauksia tai käsitteitä, niin ota ihmeessä yhteyttä neuvolaan. Puheen ymmärtämisen ongelmat tulevat usein esille juuri outona käyttäytymisenä, ns. outona tottelemattomuutena ja ymmärtämättömyytenä. Lapsellasi voi olla esim. piirteitä semanttispragmattisesta käyttäytymisestä, tai muita puheen ymmärtämisen ongelmia. Ne voivat johtua ihan kuulostakin tai kielellisistä vaikeuksista, joihin pitäisi saada terapiaan jo ennen kouluikää, jotta koulussa ei tulisi oppimisvaikeuksia.

miekan rikkomisesta. Se on tutkimis- ja kokeilunhalua. Tuskin hän ilkeyttään sitä teki. On vielä päiväkoti-ikäinenkin. Minäkin rikoin lapsena leluja. Muistan vielä kuinka minua halutti nähdä mitä niissä on sisällä tai miten ne toimivat.Ihan fiksu ja empaattinen aikuinen minusta on tullut. Lapsesi ei varmasti ymmärtänyt tuossa yhteydessä, miksi hänen pitäisi hävetä kiinnostustaan. Otit väärässä yhteydessä esiin häpeä-käsitteen. Sen sijaan toisten lyöminen ja vahingoittaminen on käytöstä, johon pitää puuttua ja ilmeisesti oletkin niin tehnyt, koska mainitset asiasta. Tsemppiä sinulle ap. Älä pdä lastasi outona vaan rakkaana, jota voit omalla käytökselläsi ja kasvatuksellasi ohjata oikeaan suuntaan.