Hyvä ystäväni kuoli
Miten voisin olla itkemättä koko ajan? Vaikka yritän muistella hyviä yhteisiä aikoja ollen lohduton. Miksi, voi miksi kävi näin?
Kommentit (5)
Kiitos!
Kyllä hänellä oli sairauksia mutta tämä tuli ihan yllättäen - vaikea ajatella elämää eteenpäin ilman häntä, olimme niin tiiviisti yhteydessä. Luultavasti kestää jonkin aikaa että lakkaa odottamasta häntä tai luulemasta, että kohta taas tavataan. Jotenkin epätodellinen olo.
Itse menetin ystävän, jo vuosia sitten. Oli todella lohdutonta ja edelleen välillä tulee haudalla itku. Lisäksi on asioita joita todella haluaisin jakaa hänen kanssaan, joita kukaan muu ei ymmärtäisi samoin. Aivan hirveää kun en voi, se on ehkä pahinta kun asia tulee aina uudelleen vastaan kun tajuan ettei häntä ole enää jakamassa tätäkään asiaa. Voi kuinka häntä rakastan ja kaipaan. Voimia sinulle ap, ymmärrän tuskasi!
eikä sitä voi nopeuttaa :(
Ensimmäinen vuosi on pahin, mutta se täytyy vain käydä läpi. Jaksamista!
Meillä oli sellaista yhteistä huumoria mitä kukaan muu ystävistämme ei ymmärtänyt, samoin yhteisiä kirjallisia rakkauksia. Olen jotenkin mykkä tämän menetyksen edessä.
Karusti toki voin yrittää ajatella kuten hän joskus muinoin yllättävän kuolemantapauksen kohdalla sanoi: "ei tänne ole vielä kukaan jäänyt."
Kuoliko hän äkillisesti vai osattiinko tätä odottaa?