Yhdessä asuminen - vuokra?

velanlyhennykset puoliksi vaan siinä tapauksesa että nainen saa sitten omistusoikeutta taloon.

Minä asun miehen omistamassa talossa, enkä maksa asumisesta mitään muuta kuin netin. Satunnaisesti maksan sähkö- tai kaasulaskun (ei siis asuta Suomessa).



Mies ei missään nimessä halua, että maksan asumisesta mitään, vaikka minulla on Suomessa omistusasunto vuokrattuna ja se siis maksaa itse itseään ja pikku hiljaa rupean jopa saamaan siitä voittoakin.



Raha ei ole meille tärkeää, eikä tosiaankaan hirveästi laskeskella kenen rahoja käytellään. Minä maksan Suomessa lomaillessamme kaiken lennoista ruokiin ja täällä mies maksaa enemmän. Kun asuttiin 3 kk minun asunnossani Helsingissä, niin ei mies maksanut silloin asumisesta mitään.



Kauppalaskun meillä maksaa se, joka ensin kerkiää, samoin ravintoloihin "kutsutaan" toisemme vuoron perään.



Ei tuollainen vaan ole tärkeää...



En siis ehkä osannut auttaa. Kuulostaisi minusta tosi oudolta, että joku edellyttäisi jotain vuokranmaksua omalta kumppaniltaan. Ollaanko sitä parisuhteessa vai jossain alivuokralaissuhteessa?

Mä en osaa sanoa, miten muiden pitäisi tämmöiset asiat hoitaa tai miten se olisi edes oikeudenmukaista hoitaa, mutta mun ylpeys ei ikinä riittäisi siihen, että maksaisin miehelle oikeudesta asua hänen luonaan. Ei ikinä eikä senttiäkään. Ennen jättäisin miehen. Saan minä ilmaiseksikin.



Mulla on tietysti parikin omaa asuntoa, joten on toisaalta varaa sanoa noin.

Yhteiset kulut maksamme nettotulojen suhteessa. Näihin sisältyvät mm. ruuat ja vastike. Ei kuitenkaan lainanlyhennykset, koska ne ovat säästämistä/sjoittamista, ja on kummankin oma asia mihin ja miten haluaa sijoittaa rahojaan.



Sijoitusasunto meillä on kummallakin. Vuokratulot näistä (miinus verot ja kulut) huomioidaan nettotuloja laskettaessa.

mun ylpeys ei ikinä riittäisi siihen, että maksaisin miehelle oikeudesta asua hänen luonaan. Ei ikinä eikä senttiäkään. Ennen jättäisin miehen. Saan minä ilmaiseksikin.

Mulla on tietysti parikin omaa asuntoa, joten on toisaalta varaa sanoa noin.

millasia naisia täällä oikeen pyörii? Miesten pitäis maksaa KAIKKI? Kaikki vapaa-ajanjutut, ravintolakäynnit, leffat, ja näköjään sit asumiskulutkin?

Mä oon muuttamassa miehen omistamaan okt:n eikä tulis mieleenkään etten osallistuis kuluihin, ts. "maksais vuokraa".

Mä oon muuttamassa miehen omistamaan okt:n eikä tulis mieleenkään etten osallistuis kuluihin, ts. "maksais vuokraa".

Jos alat maksella miehen omistamaa asuntoa, teet kyllä jotain ihan muuta kuin vain osallistut kuluihin. Omaisuuden kartuttaminen on jokaisen oma asia. Kuluihin toki on hyvä osallistua - asumisen kuluja ovat mm. sähkölaskut ja hoitovastike.

Mä oon muuttamassa miehen omistamaan okt:n eikä tulis mieleenkään etten osallistuis kuluihin, ts. "maksais vuokraa".

Jos alat maksella miehen omistamaa asuntoa, teet kyllä jotain ihan muuta kuin vain osallistut kuluihin. Omaisuuden kartuttaminen on jokaisen oma asia. Kuluihin toki on hyvä osallistua - asumisen kuluja ovat mm. sähkölaskut ja hoitovastike.

Saiko se mies okt:staan vuokraa siellä yksin asuessaan? Ei saanut ja silti valitsi asua siellä. Se, että sinä muutat sinne ei siis aiheuta miehelle mitään vuokratulon menetyksiä, joita olisit velvollinen korvaamaan.

Mies saa pitää asunnon, vaikka eroaisitte. Sinä olet maksanut vain vuokraa ja sinulle ei jää mitään, jos muutat siitä pois.



En osaa sanoa, miten pitäisi toimia. Ostaisitko osan talosta tms. Mutta sitten tulee kai verottajalle myös maksettavaa...



Minusta ei ollut apua, mutta toivon, että toin ajattelemisen aihetta.

...niin kertoisin, että en halua muuttaa hänen luokseen, vaan ostan oman asunnon jonne mies saa tulla asumaan ja maksamaan pois minun lainaani vuokran muodossa.



Toisena vaihtoehtona mies voisi myydä minulle puolet asunnostaan, jolloin lyhentäisin sitten omaa lainaani. Kumppanin omaisuuden maksaminen ei nyt vain ole reilua, jos kumppani ei jotenkin asiallisesti kompensoi tätä.



En ole koskaan ollut halukas asumaan vuokralla (= maksamaan jonkun toisen asuntolainaa hänen puolestaan), eikä kantaani ainakaan moinen ahne hyväksikäyttäjämies muuttaisi.

Asutaan avokkinin kanssa hänen omakotitalossa ja maksan 350 euroa "vuokraa". Minulla on oma iso asuntoni vuokralla josta saan vajaa tonnin vuokraa. Teen toki kotitöitä mitä miehen talossa kuuluu tehdä, lupasin että hommaan takkapuuut vuodeksi aina, saan ne suhteella tai itse tehtynä. Enempää en kyllä suostuisi maksamaan kun siinä tapauksessa olisi halvempi olla vuokralla (täällä maalla). Erossa tosin en saa mitään mutta ei minun tarvitse taas osallistua talon remontti kuluihin. Olen kätevä käsistään ja teen remonttia mielellään mutta vain työpanoksella. Tosin saan viettää ihanaa elämää omakotitalossa jossa olen aikoinaan asunutkin. Meillä on omat lapsemme ja en halua omaisuuksia yhteen. Ruokaa osatan kyllä joskus siinä suhteessa mitä itse kulutan. Omistus asuntoni haluan pitää vuokralla että ei kaikki raha "valu" elämiseen vaan vuokralaiset maksaa asunto velkaani :), kerran olen yhden uusioperheen kokenut jossa olin liian avokätinen kun haksahdin varattomaan naiseen.

Mä oon muuttamassa miehen omistamaan okt:n eikä tulis mieleenkään etten osallistuis kuluihin, ts. "maksais vuokraa".

Jos alat maksella miehen omistamaa asuntoa, teet kyllä jotain ihan muuta kuin vain osallistut kuluihin. Omaisuuden kartuttaminen on jokaisen oma asia. Kuluihin toki on hyvä osallistua - asumisen kuluja ovat mm. sähkölaskut ja hoitovastike.

Saiko se mies okt:staan vuokraa siellä yksin asuessaan? Ei saanut ja silti valitsi asua siellä. Se, että sinä muutat sinne ei siis aiheuta miehelle mitään vuokratulon menetyksiä, joita olisit velvollinen korvaamaan.

Mulle nyt vaan olis ihan mahdoton ajatus asua "ilmaiseksi", mutta kuten sanottu, tää on mun mielipide ja mun arvojeni mukaista. Ollaan molemmat myös tiukasti sillä kannalla että kummallakin on ja pysyy omat rahat, mitään yhteisiä taloustilejä ei ruveta pitämään, kumpikin makselee suunnilleen puoliksi kulut. Tää sopii meille.

muuttaisin miehen kanssa yhteen omaan asuntooni, haluaisin että vastikse laitettaisiin puoliksi. Ketään en ala elättämään enkä tarvitse itselleni elättäjää.



Asuntolainan maksaisin kokonaan itse jotta minulla olisi koko kämppä omissa nimissaä.



Muita menoja voisi laskeskella puoliksi niin, miten sopivalta tuntuisi.

En ymmärrä. Ihan kun vaan olisivat kämppiksiä, ei pari.

Mulle nyt vaan olis ihan mahdoton ajatus asua "ilmaiseksi", mutta kuten sanottu, tää on mun mielipide ja mun arvojeni mukaista. Ollaan molemmat myös tiukasti sillä kannalla että kummallakin on ja pysyy omat rahat, mitään yhteisiä taloustilejä ei ruveta pitämään, kumpikin makselee suunnilleen puoliksi kulut. Tää sopii meille.

Siis asunto on kokonaan miehen nimissä, ja on sun arvojen mukaista maksaa hänen lainaansa? Kulut puoliksi ja omat rahat -mentaliteetin ymmärrän hyvin, mutta itse tuossa teidän tilanteessanne haluaisin kyllä itse olla se, jonka asuntolainaa puoliso maksaa.

Onko sulla siis jotenkin sellaiset arvot, että miehellä tulee olla naista enemmän omaisuutta, vai mistä syystä tällainen epätasa-arvo on arvojesi mukaista? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Mulle nyt vaan olis ihan mahdoton ajatus asua "ilmaiseksi", mutta kuten sanottu, tää on mun mielipide ja mun arvojeni mukaista. Ollaan molemmat myös tiukasti sillä kannalla että kummallakin on ja pysyy omat rahat, mitään yhteisiä taloustilejä ei ruveta pitämään, kumpikin makselee suunnilleen puoliksi kulut. Tää sopii meille.

Siis asunto on kokonaan miehen nimissä, ja on sun arvojen mukaista maksaa hänen lainaansa? Kulut puoliksi ja omat rahat -mentaliteetin ymmärrän hyvin, mutta itse tuossa teidän tilanteessanne haluaisin kyllä itse olla se, jonka asuntolainaa puoliso maksaa.

Onko sulla siis jotenkin sellaiset arvot, että miehellä tulee olla naista enemmän omaisuutta, vai mistä syystä tällainen epätasa-arvo on arvojesi mukaista? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Mitenköhän tän nyt selittäis? Ollaan siis naimisissa, mutta toistaiseksi asuttu erillään. Kumpikin siis maksanut omat kulunsa. Nyt muutetaan yhteen. Järkevämpää muuttaa siihen miehen taloon kuin mun kaksioon. Toi "vuokranmaksu" on nyt ehkä vähän väärä termi, alunperinkin laitoin sen sitaatteihin. Siis maksan oman osani kuluista.

Mitenköhän tän nyt selittäis? Ollaan siis naimisissa, mutta toistaiseksi asuttu erillään. Kumpikin siis maksanut omat kulunsa. Nyt muutetaan yhteen. Järkevämpää muuttaa siihen miehen taloon kuin mun kaksioon. Toi "vuokranmaksu" on nyt ehkä vähän väärä termi, alunperinkin laitoin sen sitaatteihin. Siis maksan oman osani kuluista.

Rehellisyyden nimissä kerrottakoon, että en itsekään tätä asiaa ymmärtänyt ennen kuin tapasin nykyisen mieheni.

Olimme tuolloin vielä opiskelijoita, mies asui vuokralla ja minä omistusasunnossa. Mieheltä meni kämppä alta, ja hän muutti minun luokseni asumaan. Kun keskustelimme kulujen jakamisesta, mies totesi että kulut toki laitamme puoliksi, mutta minun lainaani hän ei näe järkeväksi maksaa niin kauan kuin tämä kartuttaa omaisuutta pelkästään minulle. Tämän periaatteen mukaan toimittiin ja toimitaan edelleen nyt, kun asumme vuorostaan mieheni yksin omistamassa asunnossa.

Yhtiövastike on asumiskulu, asuntolaina puolestaan on sijoituskulu. Onko mielelläsi osake- tai rahastosijoituksia? Maksatko niidenkin rahoituskuluista hänelle osan ihan vain siitä ilosta että saat elää parisuhteessa hänen kanssaan?

Tilanne, jossa sinä olet miehesi vuokralainen, asettaa teidät epätasavertaiseen asemaan. Jos ehdottomasti haluatte, että asuntolainaa maksavat molemmat osapuolet, niin asunnon tulisi myös olla molempien omistama. Se, että toinen maksaa ainoastaan toisen omistuksessa olevaa asuntoa, ei ole reilua.

tuli asiasta tosi iso vääntö.

Kummallakin omistusasunnot ja hän yhtäkkiä päätti hankkia vuokralaisen ja muuttaa minun luo. Minulta ei edes kysytty. Yhtenä päivänä hän vaan ilmoitti että on saanut ihan mielettömän loistavan idean. Mun koti oli kiva, 50 neliötä, loistavalla paikalla ja kotini oli sellainen paikka, josta lähdettiin baariin tyttöporukalla ja nyt kaikki tälläiset olisivat ohi.

Kerroin heti ideasta en tykkää yhtään ja pitää asiat sopia. Ei montaa päivää mennyt kun poikaystävä ilmoitti nyt on vuokrasopimus allekirjoitettu ja hän muuttaa kuun vaihteessa mun luo. Hänellä oli vielä isompi asunto, eli mihin kaikki huonekalut jne



Todella iso riita tuli tästä kun hän ei olisi halunnut maksaa mitään. Koska minun omaisuus kasvaa. Hän sai vuokraa asunnostaan 1200 euroa - verot ja hänen mielestä oli ok että maksaa oman vesimaksun. Ehkä puolet sähkölaskusta, vaikka sähkön kulutus olisi kaikkien koneiden mukana triplaantunut.



Lopulta ilmoitin hän voi tulla luokseni asumaan jos maksaa kokonaan sähkölaskun, vesilaskun ja minulle 500 euroa, josta aion maksaa normaalisti vuokraa. Sattumoisin sitten erottiin ennen muuttoa.



Nuuka saa olla mutta ei idiootti ja nuuka.

Jos tilanne on se, että asunnon omistaja kokee yhteen muuttamisesta tulevan itselleen enemmän rasitetta kuin hyötyä ja iloa, on toki kohtuullista pyytää toiselta osapuolelta asumisesta vuokraa. Mutta parisuhteeksi en sellaista kuitenkaan kutsuisi - niissähän päätökset tehdään yhteisesti neuvottelemalla ja monet suuret tavoitteet ja toiveet ovat yhteneviä (esim. se, että halutaan asua yhdessä).



Minä ehdottomasti halusin poikaystäväni kotiini asumaan. En joutunut itse maksamaan asumisestani vuokraa, joten en laittanut avomiestänikään maksamaan vuokraa. Vastikkeesta, sähkölaskusta, kauppalaskusta ja muista kuluista hän maksoi puolet, joten minun taloudellinen tilanteeni helpottui yhteen muuttamisen myötä, vaikka mies ei vuokraa maksanutkaan.



Nyt asumme miehen yksin ostamassa, isommassa kämpässä, ja koska mies haluaa minun asuvan yhdessä hänen kanssaan, hän ei myöskään ole alistanut minua vuokrasuhteeseen kanssaan. Elämmehän parisuhteessa, josta sekä mieheni että minä saamme niin paljon iloa ja valoa elämäämme, että ei tulisi mieleenkään käyttää toista oman varallisuuden kartuttamisen välineenä.



t. 18

maksaisi miehelle vuokraa, mikäli asuisin hänen omistamassaan asunnossa. Eihän se tuntuisi miltään tasa-arvoiselta parisuhteelta, mikäli mies kohtelisi minua jonain vuokralaisena. Miksi maksaisin miehen lainan lyhennyksiä kun esim. eron tullessa en hyötyisi siitä mitenkään?



Asumiskustannukset tottakai laitettaisiin puoliksi. Tai mikäli tuloeromme olisi hyvin suuri niin parempi tuloinen maksaa hieman isomman osan kustannuksista. Eihän sekään olis reilua jos huonompituloisella menisi kaikki rahat asumiskustannuksiin ja parempituloisella olisi aina rahaa millä rellestää.



Mutta tosiaan jos mies vaatisi jotain vuokraa omistamastaan asunnostaan niin asua siinä ihan yksin.

Miksi maksaisin miehen lainan lyhennyksiä kun esim. eron tullessa en hyötyisi siitä mitenkään?

Asumiskustannukset tottakai laitettaisiin puoliksi.

..siis tää on just se mitä olen yrittänyt selittää, mutten ilmeisesti osaa... En siis maksa mitään lainanlyhennyksiä, sellaisia ei ole, mutta kuluista tottakai maksan. Öljyt, sähköt, siivous ym. Siis sitaateissa "vuokraa", toki voitais edelleen asua erillään ja se tulis molemmille ainakin tuplaten kalliimmaksi. Jos mies on talonsa ostanut ja maksanut niin sehän on hänen, jos erotaan niin mä muutan muualle. Mun mielestä ihan itsestään selvää.

-aiemmin kommentoinut "hyväksikäytetty"-