Lue keskustelun säännöt.
Miten eskarissa voidaan ehkäistä kiusaamista?
08.11.2012 |
Lapseni ei halua mennä eskariin, koska siellä kiusataan. Henkistä ja fyysistä. Lapseni jätetään ulkopuolelle. Lapsi ei uskalla kertoa kaikesta opettajille :(
Asiasta olen sanonut ja joo asiaan puututaan ja blaa blaa, mutta pelkään, että kiusaaminen jatkuu läpi eskarin ja tulee jatkumaan koulussa.
Itkee öisin ja ärjyy kotona meille purkaessaan pahaa oloa :(
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän poikaa myös alussa eskarissa jätettiin hiukan ulkopuolelle tiettyjen taholta ja yksi ja sama poika pariin- muutamaan otteeseen kiusannut. Ei tosin noin pahaa mitä teidän tilanteessa.
Me olemme kuitenkin vanhempina olleet HYVIN tiukkoina asian suhteen ja samaa suosittelen sinullekkin.
Ensin tietysti keskustelet eskariopen kanssa ja hänen pitää käydä tilanteet ja asiat läpi kiusaajien ja poikasi kanssa. Samoin kiusaajien vanhemmille pitää puhua. Lisäksi myös kannattaa puhua pk:n johtajan kanssa ( jos eskari pk: ssa ).
Jos tämä ei auta, niin sitten teidän kaikkien osapuolten vanhempien pitää kokoontua puhumaan asiasta ja käymään se läpi.
Lisäksi vielä toinen miitti, missä saman pöydän ääreen otetaan myös lapset.
Eskariopen tehtävä on tehdä siellä ryhmässä töitä sen eteen, että kukaan ei jää ulkopuolelle ja että ketään kiusata. Hänellä täytyy olla siihen ammattitaito ohjata lapsia oikeaan suuntaan.
Lisäksi sinuna ottaisin selvää, että onko kiusaaja/ kiusaajat mahdollista siirtää eri eskariin, jos kiusaaminen jatkuu.
Varhainen puuttuminen on erittäin tärkeää ja koen itse, että vanhempien pitää olla tiukkana ja vaatia, muuten ei asiaa oteta vakavasti eikä siihen ehkä riittävästi puututa.
Meillä tilanne on nyt hyvä, ja tähän on riittänyt eskariopen tekemä työ ryhmässä, asiasta puhuminen vanhempainillassa, eskariope on puhunut kiusaajan vanhemmille ja tilanteet on aina selvitetty ja kiusaaja otettu puhutteluun ja joutunut pyytämään anteeksi ja eskariope on tehnyt ryhmän toimimisen eteen töitä.
Eskarivuosi on ainulaatuista aikaa lapselle ja koko perheelle ja se on niin lyhyt aika, vain yksi vuosi ja sen pitäisi voida olla kaikille hyvä ja onnistunut vuosi.
Me olemme jopa itse käyneet eskarissa seuraamassa tilannetta ja siitäkin on ollut hyötyä.
Pojallamme ei ole ennen ollut missään ryhmässä ongelmia ja tämä tuli tietenkin puun takaa ikävällä tavalla. Pojallamme on hyvä sosiaaliset taidot, kun taas tällä kiusaajalla on niissä opettelemista.