Lue keskustelun säännöt.
Miehen kysymys naisille: miksi tulen aina jätetyksi?
03.11.2012 |
Olen 30+ mies. Olen tullut kolmen naisen jättämäksi ja kolmen pettämäksi. Näistä yksi oli muutaman vuoden avoliitto, muut jutut ovat olleet muutamasta kuukaudesta vuoteen. Lisäksi olen saanut kolmelta naiselta pakit yhden yön/ yhden viikonlopun jälkeen, ja parille naiselle joutunut antamaan pakit itse tuollaisen nopean suhteen jälkeen, koska ovat selkeästi olleet vain leikkimässä minulla, ja olleet ilmeisesti miehiä enemmänkin pyörittäviä naisia.
Tämän lisäksi olen varsinkin nuorempana saanut naisilta lukemattomia pakkeja yksien, kaksien tai kolmien treffien jälkeen, ilman että olisi vielä oltu sängyssä.
Miksi kukaan nainen ei halua kanssani yhteiselämää ja perhettä?
Jos en kerro itsestäni yksityiskohtia, vaan mietitte asiaa vain yleisellä tasolla, niin millaisia syitä tällaiseen kohtaloon voi mielestänne olla?
Kommentit (36)
varmana sen tekia, että se on ainoa syy miksi olen itse jättänyt muutaman miehen ja ajatunut jopa pettämään pussailutasolla, varmaan päästäkseni miehestä eroon...
Niin ikävä asia kuin se onkin, juuri kukaan nainen ei halua liian kilttiä, takertuvan oloista miestä, josta jo kauas paistaa että epätoivo alkaa nostaa päätään. Seurustelin kerran yhden tosi kiltin ja ihanankin miehen kanssa aika kauan, mutta pian takertuvuus alkoi rasittaa ja se, ettei miehellä tuntunut olevan omaa tahtoa ja omia aikeita/intressejä. Mm. kaupassa seurasi minua ostoskärryn kanssa kuin lammas ja veljen pyytäessä iltaa istumaan, ei olisi halunnut mennä ellen minä lähde mukaan.
Mies olisi varmaan ollut ihanteellista perheenisä-aineista näin jälkikäteen ajatellen ja varsinkin kun nykyinen aviomieheni on aika omapäinen ja kunnianhimoinen työssäänkin ja lastenhoitoasioista saa aika ajoin vääntää... Mutta vaikka nainen järjellä ajattelisi että kiltti mieshän on ihanteellinen valinta, luulen että silti joku biologia tms. kertoo naiselle ahdistuksen ja pakenemisen tarpeen muodossa että ei onnistu. Ehkä ripustautuva ja kiltti mies ei loppuviimein tunnukaan turvalliselta vaan naiselle tulee tunne että hän on suhteen henkinen kannattalija ja sääntöjen sanelija ja toinen on ikään kuin iso lapsi vaikka kiltisti tekisikin kaiken mitä vaimo sanoo. Mutta kun se ongelma on siinä, että nainen haluaisi miehenkin tekevän päätöksiä ja olevan henkisesti vahva.
Varsinkin tuosta, että ap kertoo naisten pettäneen, tuli kyllä heti mieleen ed. syy. Nainen voi kokea että vaikea jättää kilttiä, mukavaa miestä kun ei tavallaan ole syytä, ja ajautuu sitten pettämään saadakseen näin syyn irtirepäisylle tai sille, että mies lähtisi itse.
Toivottavasti ap löydät arvoisesi naisen. Kilttejä naisiakin on olemassa, tiedän pari n. 30 v. naista, jotka ovat tosi herttaisia, kilttejä, nättejä ja mukavia, mutta eivät tunnu kiinnostavan oikein miehiä tosimielessä. Oletko kiinnittänyt huomiota tällaisiin naisiin vai valitsetko aina kovin vahvoja, suulaita ja räväkän oloisia naisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan ihminen keksii omalle käytökselleen järkevät perustelut. Kuka muka myöntäisi olevansa liian takertuva, tyrmäävänsä aina toisen mielipiteet jne.
En tiedä, pystyykö tällaiset edes muuttumaan. Varmin veto ap:nkin tapauksessa on se, että löytää sitten esim. takertuvana ihan samanlaisen takertujanaisen, jolla ei myöskään ole mitään kaveripiiriä suhteen ulkopuolella. Tai jos on dominoiva ja tyrmää aina toisen mielipiteet, niin kyllä sellaisen hyväksyväkin kynnysmattonainen aina jostain löytyy. Ikävä kyllä.
No onko joku asia mitä edellä mainittu osunut kohdilleen?
Oletko liian ujo/puhelias? Liian dominoiva/alistuva? Omaatko omituisuuksia?
Miten kohtelet naisia? Oletko fanaatikko?
Mielenterveyskuntoutuja? Onko sinulla jokin seksifetissi?No tule nyt kertomaan!
Olen ikäisesi nainen, jonka olisi voinut vielä jokunen vuosi sitten lukea noihin "miehiä enemmänkin pyörittäviin naisiin". En ole koskaan pettänyt ketään, jättäjänä sen sijaan olen ollut kyllä aina. Syy on ollut se, että en ole viitsinyt pidemmän päälle lähteä teeskentelemään toiselle mitään sellaista, mitä ei ole olemassa. Toisin kuin monille miehille, itselleni ei ole koskaan riittänyt että yhdessä on "ihan mukavaa" mutta ei mitään sen kummempaa. Monet 20+ naiset hakeutuvat sosiaalisen paineen alla näihin "meillä on ihan kivaa mutta ei tämä mitään rakkautta ole" -suhteisiin, koska kokevat että heillä on pakko olla edes JOKU mies jonka esitellä miesystävänään. Eli ei sinussa välttämättä mitään vikaa ole. Et ole vielä vain tavannut sinunlaistasi naista jonka kanssa kemiat pelaisivat.
Nykynaisille miehen kiltteys on kokemusteni mukaan punainen vaate.
Itse olen perusluonteeltani kiltti mies. Koko teini-ikäni ja varhaisaikuisuuden ajan toistui tästä johtuen sama kuvio: tulin naisten kanssa tosi hyvin juttuun, minulla oli naispuolisia kavereita, mutta seksuaalista vetovoimaa en heissä herättänyt. Samalla sain katsella, miten alistavat ja ölisevät machomiehet liihottivat suhteesta toiseen, heille se ei tuntunut olevan mikään ongelma.
Vähän päälle parikymppisenä tuli sitten mitta täyteen. Muutin tyyliäni naisten suhteen, aloin Euroopan omistajaksi ja alfaurokseksi. Kaikki se oli feikkiä ja itselleni aika vastenmielistä, mutta naisseuraa alkoi heti löytymään ihan eri tavalla. Treat them like shit and they can't resist you, sanoi joku jenkkimuusikko aikoinaan ja oli aivan oikeassa: keskimäärin naiset tykkäävät siitä, kun mies kohtelee heitä todella törkeästi ja ottaa haluamansa.
Onneksi etsintäni johti lopulta siihen, että löysin tytön, joka aidosti arvostaa kiltteyttä miehissä. Heitäkin siis on, mutta todella, todella harvassa. Olin vain todella tyytyväinen, kun sain viimeinkin lopettaa ällöttävän roolin vetämisen.
Haluan siis sanoa, että oman odysseiani perusteella alfailu toimii ja sen puute saattaa oikeasti olla takana siihen, että ap:nkin seuralaiset eivät ole kokeneet häntä pitemmän päälle haluttavaksi. Naiset eivät sitä myönnä, mutta pohjimmiltaan suurin osa heistä on luonnostaan alistujia ja nauttivat täysillä saadessaan toteuttaa tätä luonnollista viettiään, niin seksissä kuin parisuhteessakin. Miehen pitää määrätä kaapin paikka, olla subjekti. Nainen taas on objekti ja sellaisena hyvin onnellinen, vaikkei sitä yleensä myöntäisikään.
Kiltin miehen osa on vaikea, yksinäinen ja monesti myös hyvin seksitön. Siksi kiltteydestä pitää päästä eroon, ensin oman mielenterveyden, sitten seksin saamisen ja lopulta parisuhteeseen pääsemisen takia. Kaikella feministiliturgialla ja tasa-arvoihanteilla voi heittää vesilintua, tosiasiassa useimmat naiset haluavat miehen, joka toimii näin:
"Man talk." Ja läps.
Mielelläni kuulisin kommentteja palstalaisilta näihin mahdollisesti melko kärkkäisiinkin mielipiteisiini.
Tulla jätetyksi yhden yön jutun/treffien jälkeen... Ei kai se nyt mitään jättämistä ole kun ei yhdessä ollakaan. Eiköhän se ole ihan normi ettei yhden yön jutun tai parien treffien jälkeen ole jatkosta varmuutta vielä ja jos sitä jatkoa ei tule niin ei se mitään jättämistä ole:D Eli ap kuulee heti hääkellot ja naiset pelästyy ja lähtee karkuun. Tai ei alunperinkään ole ollut etsimässä mitään vakavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulla jätetyksi yhden yön jutun/treffien jälkeen... Ei kai se nyt mitään jättämistä ole kun ei yhdessä ollakaan. Eiköhän se ole ihan normi ettei yhden yön jutun tai parien treffien jälkeen ole jatkosta varmuutta vielä ja jos sitä jatkoa ei tule niin ei se mitään jättämistä ole:D Eli ap kuulee heti hääkellot ja naiset pelästyy ja lähtee karkuun.
Tämä tuli mullakin mieleen. Yhden illan jutut eivät vain sovi kaikille. Liian moraalisten ja tunteellisten ihmisten ei sellaisia pitäisi harrastaa, niin se vain on. Ei niissä voi koskaan olettaa, että olisit vastapuolen mielestä kiinnostava myös muutenkin kuin jalkovälisi osalta.
Nykynaisille miehen kiltteys on kokemusteni mukaan punainen vaate.
Itse olen perusluonteeltani kiltti mies. Koko teini-ikäni ja varhaisaikuisuuden ajan toistui tästä johtuen sama kuvio: tulin naisten kanssa tosi hyvin juttuun, minulla oli naispuolisia kavereita, mutta seksuaalista vetovoimaa en heissä herättänyt. Samalla sain katsella, miten alistavat ja ölisevät machomiehet liihottivat suhteesta toiseen, heille se ei tuntunut olevan mikään ongelma.
Vähän päälle parikymppisenä tuli sitten mitta täyteen. Muutin tyyliäni naisten suhteen, aloin Euroopan omistajaksi ja alfaurokseksi. Kaikki se oli feikkiä ja itselleni aika vastenmielistä, mutta naisseuraa alkoi heti löytymään ihan eri tavalla. Treat them like shit and they can't resist you, sanoi joku jenkkimuusikko aikoinaan ja oli aivan oikeassa: keskimäärin naiset tykkäävät siitä, kun mies kohtelee heitä todella törkeästi ja ottaa haluamansa.
Onneksi etsintäni johti lopulta siihen, että löysin tytön, joka aidosti arvostaa kiltteyttä miehissä. Heitäkin siis on, mutta todella, todella harvassa. Olin vain todella tyytyväinen, kun sain viimeinkin lopettaa ällöttävän roolin vetämisen.
Haluan siis sanoa, että oman odysseiani perusteella alfailu toimii ja sen puute saattaa oikeasti olla takana siihen, että ap:nkin seuralaiset eivät ole kokeneet häntä pitemmän päälle haluttavaksi. Naiset eivät sitä myönnä, mutta pohjimmiltaan suurin osa heistä on luonnostaan alistujia ja nauttivat täysillä saadessaan toteuttaa tätä luonnollista viettiään, niin seksissä kuin parisuhteessakin. Miehen pitää määrätä kaapin paikka, olla subjekti. Nainen taas on objekti ja sellaisena hyvin onnellinen, vaikkei sitä yleensä myöntäisikään.
Kiltin miehen osa on vaikea, yksinäinen ja monesti myös hyvin seksitön. Siksi kiltteydestä pitää päästä eroon, ensin oman mielenterveyden, sitten seksin saamisen ja lopulta parisuhteeseen pääsemisen takia. Kaikella feministiliturgialla ja tasa-arvoihanteilla voi heittää vesilintua, tosiasiassa useimmat naiset haluavat miehen, joka toimii näin:
<a href="http://www.youtube.com/watch?v=bcNGYRKBfHA" alt="http://www.youtube.com/watch?v=bcNGYRKBfHA">http://www.youtube.com/watch?v=bcNGYRKBfHA</a>
"Man talk." Ja läps.
Mielelläni kuulisin kommentteja palstalaisilta näihin mahdollisesti melko kärkkäisiinkin mielipiteisiini.
Mä olen tuon pitkän litanian kirjoittaja liian kilteistä miehistä ja en kyllä aivan allekirjoita silti ajatuksiasi. Naiset haluavat määrätietoisen miehen, ei sentään kusipäätä. Esim. tilanne, missä nainen ehdottaa miehelle viikonloppureissua. Kiltti mies suostuu heti, antaa naisen organisoida koko reissun, seuraa naista lammasmaisesti joka paikkaan, kaikki mitä nainen ehdottaa sopii, mitään omia mielihaluja ei ole.
Kusipää mies sanoo, että joko että ei me minnekään mennä, turhaa rajan tuhlausta ja eipä kiinnosta tai sitten suunnittelee itse reissun jonnekin paikkaan joka ei kiinnosta naista yhtään.
Normaali, määrätietoinen mies taas sanoo että sopii, mutta haluaa ehkä käyttää osan reissusta vaikka kuntoilemalla omien mieltymysten mukaan tai vuokraamalla moottoripyörän. Shoppailemaan voi lähteä naisen kaveriksi mutta katselee omia juttujaan, ei seuraa naista kuin puudeli.
Naiset voivat ihastua renttuihin mutta vain tyhmät sellaisen kanssa perheen perustavat ja sehän on moneen kertaan nähty mitä siitä seuraa, yleensä siis se että nainen pääty yh:ksi. Kyllä nainen valitsee lastensa isäksi ennemmin sen kiltinkin, mutta paras vaihtoehto on sopivasti oman tahdon omaava ja naisen mielipiteitä kuunteleva mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykynaisille miehen kiltteys on kokemusteni mukaan punainen vaate.
Ei se nyt todellakaan noin mene. Tärkeintä (ainakin akateemisesti koulutetuille) naisille on pitkässä juoksussa se, mitä mieheltä löytyy korvien välistä, ei mikään naurettava alatyylinen machoörvellys. Joskus mies voi kuvailla itseään "tavalliseksi kiltiksi suomalaiseksi mieheksi" kun oikeampi sanamuoto olisi "henkisesti tylsistynyt" tai jopa "yleissivistymätön". Jos toisella ei ole koskaan mitään omia mielipiteitä mistään, ei mitään kunnianhimoa, periaatteita, jne., ei se hänestä "kilttiä" miestä tee, vaan vain kammottavan tylsän ihmisen ja kumppanin. Sama pätee tietysti myös naisiin.
jos mitään selkeää syytä (epäsiisteys, ilkeys, alkoholismi, aggressiivisuus, täydellisen erilaiset elämäntavoitteet ja kiinnostuksen kohteet) ei ole, niin mäkin mietin tuota kiltteyttä.
Mut mun mielestä on kiltteyttä ja "kiltteyttä", joista jälkimmäinen on sellaista liiallista epävarmuutta ja miellyttämishalua (tiedän, koska olen itse vähän sellainen). Se ärsyttää muita tai ei ainakaan viehätä. Aidosti kiltit ei mene solmuun miellyttääkseen muita, ei "hajoa" jos saavat negatiivista palautetta ja uskaltaa tehdä joskus päätöksiä muiden puolesta eikä ole aina että "ihan sama". En siis tiedä lainkaan onko tästä kyse sun kohdalla, mutta tuli nyt mieleen ekana, jos lisätietoja ei anneta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tuon pitkän litanian kirjoittaja liian kilteistä miehistä ja en kyllä aivan allekirjoita silti ajatuksiasi. Naiset haluavat määrätietoisen miehen, ei sentään kusipäätä. Esim. tilanne, missä nainen ehdottaa miehelle viikonloppureissua. Kiltti mies suostuu heti, antaa naisen organisoida koko reissun, seuraa naista lammasmaisesti joka paikkaan, kaikki mitä nainen ehdottaa sopii, mitään omia mielihaluja ei ole.
Kusipää mies sanoo, että joko että ei me minnekään mennä, turhaa rajan tuhlausta ja eipä kiinnosta tai sitten suunnittelee itse reissun jonnekin paikkaan joka ei kiinnosta naista yhtään.
Normaali, määrätietoinen mies taas sanoo että sopii, mutta haluaa ehkä käyttää osan reissusta vaikka kuntoilemalla omien mieltymysten mukaan tai vuokraamalla moottoripyörän. Shoppailemaan voi lähteä naisen kaveriksi mutta katselee omia juttujaan, ei seuraa naista kuin puudeli.
Naiset voivat ihastua renttuihin mutta vain tyhmät sellaisen kanssa perheen perustavat ja sehän on moneen kertaan nähty mitä siitä seuraa, yleensä siis se että nainen pääty yh:ksi. Kyllä nainen valitsee lastensa isäksi ennemmin sen kiltinkin, mutta paras vaihtoehto on sopivasti oman tahdon omaava ja naisen mielipiteitä kuunteleva mies.
Ja omat mielipiteeni ovat varmasti jossain määrin kokemusteni katkeroittamia, sen myönnän.
Silti olen sitä mieltä, että sinkkumiehen kannattaa naisten preferenssien vuoksi olla mieluummin kusipää kuin kiltti. Jos oma perusluonne on kiltti, se pitää tuhota ja rakentaa tilalle uusi, itsevarma, kusipäisen itservarm egoisti.
Mua itse asiassa ohjeistettiin sinkkuvuosina naisseuran hankkimisessa näin: "Kuule sun pitää olla todella paljon härskimpi ja kusipäisempi!" Tuon neuvon antaja oli oikeassa, niin valitettavaa kuin se onkin.
"Man talk"
Pitänyt kilteistä miehistä, liian kilttiä en ole vielä tavannut! Ihanin on sellainen joka osaa käyttäytyä=ei alapäähuumoria tms, ei ala heti puhua seksistä, ei hauku entisiä tyttöystäviään, ei haasta riitaa, ei käyttäyty liian omistavasti, on kohtelias myös muille kuin minulle, ei puhu liian rasistisesti tai hauku ihmisten ulkonäköä.
Minullekin tulee mieleen, että joskus treffikumppani jonka olen tavannut ekaa kertaa, on liian epätoivoinen ja heti antaa ymmärtää että haluaa mut. Se ahdistaa, koska eihän hän vielä edes tunne mua, eli on tainnut vaan tehdä päätelmänsä ulkonäön ja netissä kirjoittelun perusteella. Olenpa tavannut joksus kaksikin kertaa tyyppiä ja sen jälkeen sanonut ettei mua sittenkään kiinnosta. Minusta se ei ole HYLKÄÄMISTÄ, vaan totesin vain ettei meidän kemiat vaan menneet kohdalleen.
Vinkkejä:
-Ulkoinen habitus kuntoon, käy vaikka Stokkan pukeutumisneuvolata tilaamassa kunnolliset vaatteet, tietenkin omalle kukkarollesi ja tyyliisi sopivat.
-muista positiivinen asenne, toki jotain elämän karikoistakin voi paljastaa, jos sellaisia on ollut...ehkä kuitenkin vasta tokilla treffeillä.
-aluksi on hyvä tapailla ilman paineita, tutustua ja jutella mutta niin ettei ahdistele liikaa toista vaikkapa perheen perustamisesta.
-suutele vasta kun tunnet että kemiaa oikeasti, kun toisen katse kertoo että se on ok! jotenkin on noloa pussata tai kieltäytyä suudelmasta ekoilla treffeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko sitten itse aidosti viihtynyt näiden naisten kanssa ja todella rakastanut heitä? Mietin vain, että ihmiset kyllä aistivat aika selkeästi, jos joku on heidän kanssaan vain siksi, että joku pitää olla ja nyt sattui "ihan kiva" tyyppi löytymään.
Kysyn seuraavaa: Toimitko sillä tavalla, jolla äitisi opetti sinut kohtelemaan itseään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä
Nimenomaan haluan tälläsenmiehen!!
-Mies joka soittelee, viestittelee jne koko ajan. Mies joka haluaa viettää kaiken aikansa kanssani ja on riippakiven oloinen. Toki jos on mielettömät kemiat ja olen tosi ihastunut, niin asia on eri, mutta varsinkin jos on juuri tavattu, niin usean viestin piippaukset päivittäin vie maun.
Ilkeys ja naisten halveksunta. Yksi mies esim. ryhtyi kiihtyneenä selittämään, miten naiset vie miesten rahat. No en halunnut jatkaa tuon avautumisen jälkeen. Oma taloustilanteen on sen verran hyvä, etten tarvitse muiden rahoja.
No onko joku asia mitä edellä mainittu osunut kohdilleen?
Oletko liian ujo/puhelias? Liian dominoiva/alistuva? Omaatko omituisuuksia?
Miten kohtelet naisia? Oletko fanaatikko?
Mielenterveyskuntoutuja? Onko sinulla jokin seksifetissi?
No tule nyt kertomaan!