Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!
Kommentit (1978)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täs erään turkulaisen mielipide, kun kysytään keskustaa: Martti ja Portsa ei todellakaan ole keskustaa, keskusta alkaa Puistokadulta ja päättyy Helsingintiehen (tai virallisesti kai Helsingin valtatie, eli ykköstie). Tampereesta en tiiä, kun siellä on tullu käytyä vain kerran.
Eipä jää kyllä miettimisen varaan, mitä Portsa ja Martti ovat, jos vaihtoehoina on keskusta ja esikaupunki. Kyllä keskustan ja esikaupungin erottaa, jos on kerrankaan avannut silmiään. Näkeehän sen taloistakin. Ja varsinkin ruutukaavasta.
Lähiöitä mitä lähiöitä...
Jep jep. Kivitaloja ja kirkkoja. Ihan tavallista lähiötä.
Martin taloista pieni osuus on kivitaloja. Aikalailla betonikolhoosia koko alue. Ja kirkko... buahhahhah...
Martti pommitettiin maantasalle, niin siinä syy , miksi alue muodostuu enimmäkseen värikkäistä 50-luvun taloista. Hienoja nekin verrattuna 70-luvun betonimörköihin, mitä Amuri on pullollaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampere leviää vain ja Turku tiivistyy. Tampere rakentaa Vuoresta keskelle ei mitään, kun Turussa täytetään taajamien aukkoja, jotta taajama ei enää leviäisi. Kun katsotaan kummankin kaupungin keskustan lähettyville suunniteltuja alueita, vetää Turku pidemmän korren. Tampere oli edelläkävijä taajaman levittämisessä ja on sitä edelleen. Harmi, että Tampereen ilmiömäinen kasvu tapahtui juuri tuona aikana, kun leviäminen ja autolla huristeleminen oli muotia. Nyt Turulla on sama meno paitsi että muiden virheistä ollaan opittu. Sillä ei juuri ole väliä, miten paljonnon ihmisiä, vaan missä ne ovat. Onko malli Hong Kong vai Rovanniemi.
Väite, että Tampere ei rakenna keskustaansa on aikamoista häränkakkaa. Viimeisen 15 vuoden aikana on valmistunut kokonaisia kaupunginosia keskustan tuntumaan, kuten Ratina ja Tampella ja myös Järvensivuun on noussut 15 kerrostaloa. Myös vanhaa on purettu uuden tieltä pois, kuten rautatien takana on tapahtunut (mm. Rastin talo). Tällä hetkellä käynnissä on Ranta-Tampellan rakentaminen ja suunnitteilla on Eteläpuiston rakentaminen. Tämän jälkeen ei keskusta-alueella ole enää vapaata rakennusmaata, vaan tulevaisuudessa katetaan ratapiha, jonka päälle voi vielä rakentaa. Sitten alkaa olla jo aika paha tiivistää keskustaa, mutta Tampereen todellinen keskustahan jatkuu pitkälle itään aina Hervannan valtaväylään saakka, nimittäin Kalevan kaupunginosana, jonne on myös suunnitteilla vaikka mitä, ja myös jo rakennettukin paljon uutta.
Aika häränkakka väite, että joku olisi niin sanonut. Tiedän varsin hyvin, mitä Tamperrella tehdään. Tehdään Turussakin lähiöitä edelleen, mutta eri mittakaavassa, siinä missä Tampere laajentaa keskustaa ei mittakaavassa kuin Turku. 1920-luvun puutaloalue saa kylkeensä Fabriikin ratapihan varrelle, jonne on tulossa matkakeskusta ja areenaa kuten sieläkin. Lisäksi Kupittaa, mistä nostokurjet eivät pysy erossa rakentuu edelleen ja lisää on kokojana tulossa. Viereiseen Itäharjunalueelle tulee uutta kantakaupunkia, jollaista tulee myös Sataman ja Iso-Heikkilän teollisuusalueille. Lisäksi Länsirannan ja linnan ympäristö muuttuu asuinalueeksi. Ja sitten on Skanssi.
Jos vedettäisiin viiva, mitä molemmissa rakennetaan parin kilometrin säteellä, vie Turku voiton. Tampere vie sen ulkopuolella. Tampere tiivistyy kyllä, mutta Turku enemmän. Ei siis ole mikään kisa, vaan näin se vain on.Tampere on Turkua houkuttelevampi ja vetovoimaisempi kaupunkikeskus, joten ei ole mikään ihme, että kaupunkia rakennetaan kiivaammin myös keskustan ulkopuolella. Keskustan täydennysrakentamisella tai pienehköjen alueiden uusiokäytöllä asumiseen pystytään Turussa helpommin vastaamaan sikäläiseen pienempään kysyntään. Ja vastaavasti Tampereella on enemmän tarvetta laajentaa kaupunkia ulospäin, koska kaupunki vastaa kiivaammin eikä kaikilla ole varaa hankkia omistusasuntoa keskustasta. Ei mikään ihme, kun ajattelee kaupunkien eritahtista kasvua viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Täällä ei pidä myöskään turhaa yleistää tietyn ikäryhmän ("hipsterit") mieltymyksiä vastaamaan koko väestöä. Suhteellisen suuri suomalaisista pitää edelleen rauhallista pientaloalueista tai vastaavista. Asumisesta pientaloissa, jos ei sitten omakotitaloissa.
Taajaman laajentaminen on huonoa kasvua. Se tarkoittaa huonoa kaupunki suunnittelua jos kasvu suunnattaan laajenemiseen. Se lisää autoilua ja pidentää etäisyyksiä älyttömästi. Juuri missään ei enää taajamia laajenneta tarkoituksella ja jenkeissäkin ollaan asetettu sille rajoja(green lines) taajamien leviämisen estämiseksi. Nyt maailmanlaajuinen ilmiö on keskustan laajentaminen ja kehittäminen. Jenkit ottavat mallinsa nykyään Euroopasta kun Tampere poikkeuksena näköjään turvaa kasvunsa edelleen jenkkien huonoksi todettuun tapaan. Turussakin rakennetaan uutta Skanssin lähiötä, mutta sillä täytetään vain taajaman aukko Turun ja Kaarinan välissä. Tampereen Vuores tehtiin erilleen taajamasta, enkä ymmärrä, miksi sitä ei tehty edes Hervannan yhteyteen tai lähemmäksi keskustaa. 7km on pitkä matka ja 5km säteen ulkopuolelle rakentaminen ei ole järkevää juuri autoistumisen takia. Helsinki on kovin kasvaja, eikä se käytä sitä tekosyynä laajentumiseen. Päinvastoin se tiivistää kovemmin taajamaansa. Lisäksi Tampereen sijanti järvien välissä pakottaa pikemminkin tiiviiseen, mutta ollaan menty helpomman kautta ja alettu laajentamaan. Vaikka Tampereen keskustaajama on 70 000 asukasta enemmän kuin Turun keskustaajamassa, niin taajama on reippaasti laajempaa omakotitalomattoa. Pinta-alaltaan ne ovat kuitenkin samaa luokkaa. Kartalta näkee, kun katsoo samalta etäisyydeltä, miten laajempi harmaa pläntti Tampereen seutu on Turun seutuun verrattuna. Keskustaajaman epämääräisyyttä lisää se, että Rusko ja Paimio lukeutuvat siihen. 200m talojen välillä on kuitenkin määritelmä ja aika harhaanjohtava sekin on selvästi, sillä kartalta ei juuri näe mitään yhteyttä Turun isoon taajamaan Ruskon ja Paimion taajamilla. Tampereella taajaman erottaa selvästi, sillä se on tasaisen harmaata. Kartalta erottaa vain Turun ja isoinpien naapurien taajamat ja parit pienet jossain erillään. Yhdeksi taajamaksi sitä on vaikea kuvailla, mutta selvästi jokin talorivi jossain niiden välissä menee, jos ne samaksi taajamaksi ollaan luettu.
Tampereen keskustaajama on yhtä isoa lonkeromaista taajamaa, kun Turulla se on selvästi yksi iso ja lukuisia pieniä kyliä. Yhdeksi Turun keskustaajamaa ei pysty kuvailemaan ja missään taajamaa kuvaavassa kartassa sellaista ei näy, että niitä voisi yhdeksi taajamaksi kutsua. Rusko, Paimio ja Lieto ovat selkeästi omia saarekkeitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän Tamperelaiset näköjään itsekkään tiedä, mikä on Tampereen keskusta? xD Ne ivat ristiriidassa wikipedian ja Tampereen kaupungin määritelmästä, joten olenkin kiinnostunut, minkä kokoinen se keskusta sitten on? Okei, se loppuu teidän mielestä Hämeenpuistoon. Perusteluja tuskin sille on, mutta menkööt. Tammellakaan ei siinä tapauksessa ole kedkustaa, joten sittenhän se on päivänselvä, että Turun keskusta on isompi. Te teette tästä vain itsellenne hankalaa, kun keksitte rajoja, joita ette edes itsekkään muista tai tiedä. Olisi kiva niitä perusteluja saada tai jotain konkreettista väitteiden tueksi. Niitä ollaan jo annettu molempien kaupunkien osalta, mutta silti jotkut kiistelevät, että Amuri ja Portsa eivät ole keskustaa. Eivät ne ole mitään muutakaan, eikä mitään perusteluja ole, miksi ne eivät olisi keskustaa. Mikään ei puhu sitä vastaan, etteikö Turun keskusta olisi kaupunginosat I-IX ja samalla periaatteella Tampereenkin kaupunkikin on määritellyt keskustansa. Vaikea uskoa, että molemmat kaupungit valehtelisisvat, sillä sitähän te väitätte väitellessäne. Perustelut ja todisteet esille.
Jospa kirjoittaja lopettaisi nimettömien juttujensa jankuttamisen ja kaivaisi virallisia todisteita kuvittelemansa aluejaon I-IX vahvistukseksi. Edes sen luettelointi, mitä kaupunginosia roomalaisten numeroiden alle kätkeytyisi, ei kerro mitään siitä, että ne muodostaisivat minkäänlaisen keskustan. Joku on viime vuoden puolelta jaksanut laverrella mielikuvituksellisia juttujaan unelmoimansa megacityn jättikeskustansa, mutta nähdäkseni mitään todellista vakuuttavaa näyttöä ei ole esitetty kertaakaan. Turun kaupungin kotisivuilta ei löydy mitään vahvistusta kirjoittajan keskustaharhoille. Selvä johtopäätös onkin, että varsinaisia emävaleita on lasketeltu kerta toisensa jälkeen. On selvää, että todellisuudessa ei ole mitään katetta edellä esitetyille väitteille. Koko sana keskusta kadottaa kaiken analyyttisen ilmaisuvoimansa, kun jo melkein lehmät ammuvat ja lampaat määkivät kirjoittajan esiin loihtimassa jättikeskustassa. Toisinaan kuitenkin melko hauskaa ja viihdyttävää juttua, ei siinä mitään. En vain usko mitään. Tuo esiin loistavasti sen, että anonyymisti lauotaan nyt mitä vain.
Alueen nimityksellä ei ole mitään merkitystä alueen kokoon. Turussa turkulaisille keskusta nimeä käytetään ruutukaava-alueesta. Se on se ja sama, miksi Tampereen ruutukaava-aluetta kutsutaan. Helsingissä sitä kutsutaan taas kantakaupungiksi. Tampereella on eri määritelmä kantakaupungille ja Turulla on eri määritelmä keskustalle. Nyt ei ole kyse siitä, mitä pitää kutsua miksikin, vaan verrata samoin määriteltäviä alueita nimistä huolimatta. Ruutukaava näkyy ja on fyysinen alue. Sen kokoa ei voida muuttaa mielipiteillä ja nimityksillä. Oli se lähiötä tai maaseutua, niin se on isompi kuin Tampereen ruutukaava-alue. Naurettavaa tässä on se, ettei tästä nimityksestä olla päästy yli. Joku kutsuu sitä sillä nimellä kuin sitä epävirallisesti kutsutaan ja toinen ei pääse siitä yli, vaikka ymmärtääkin pointin. Haloo. Se alueen nimitys on täysin paikallinen, eikä ole mitään kansallista määritelmää kantakaupungille saatika keskustalle. Koittakaa päästä jo yli tuosta keskusta nimestä. Käyttäisin Tampereen nimitystä jos sen vain tietäisin. Miksi ruutukaava-aluetta sielä kutsutaan ja miten ihmeessä saatte siitä isomman kuin Turun? Ja naurettavin on se, että jotkut edelleen kiistävät Turun keskustan (ruutukaava-alueen) kauoungin osat. Mitään ehdotuksia ei kuitenkaan ole tullut niille oikeille kaupunginosille.
Jo se puhuu Turun keskusta nimityksestä, että sitä käytetään uusien alueiden mainostamisessa. Fabriikkia mainostetaan keskustan laajenevana osana. Jos keskustalla tarkoitetaan kauppatoria, niin tuossa ei olisi mitään järkeä. Keskustalla on Turussa siis jokin eri määritelmä kuin Tampereella selvästi on.
Teatterikaupunkina voiton vie Tampere. Tämähän on yksi tärkeimmistä kulttuurikaupungin aspekteista. Asiaa havainnollistaa sekin, kuinka paljon valtio ja kunnat syytävät tähän taidemuotoon rahaa, jotta nämä laitokset pysyisivät pystyssä. Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teatterien suhteen Tampere vei v. 2015 ao. tilaston mukaan pelin 6-5. Tampereella toimii teatterit Ahaa, Tampereen Komediateatteri, Tampereen työväenteatteri, Tampereen Teatteri, Tanssiteatteri MD ja teatteri Mukamas. Turussa puolestaan toimivat Aurinkobaletti, Linnateatteri, Tanssiteatteri Eri, Turun Kaupunginteatteri ja Åbo Svenska Teater. Näiden ulkopuolelle jää kyllä koko joukko ulkopuolisia ammattiteattereita ja -ryhmiä, joista jotkut rahoittavat toimintansa kokonaan valtion tuen ulkopuolella.
Jos asiaa havainnollistaa mm. myytyjen lippujen tai kokonaiskatsojamäärien kaltaisilla tunnusluvuilla, jää Turku vielä selvemmin Tampereen varjoon. Vuonna 2015 TTT:n kokonaiskatsojamäärä oli 138252, Tampereen Teatterin 97952 ja Tampereen Komediateatterin 45714. Turun kaupunginteatterin katsojamäärä taas oli 101813, Linnateatterilla 75940 ja Åbo Svenska Teaterilla 38557. Jos taas vertaillaan esimerkiksi eri teattereiden katsomokokoja toisiinsa, vie Tampere pelin murskavoitolla. Tampereen Työväen Teatterin suuren näyttämön katsomoon mahtuu peräti 815 teatteritaiteen ystävää, Turun kaupunginteatteriin ilmeisesti vain 350 henkeä. Jopa Tampereen Teatterin päänäyttämön katsomoon mahtuu 450 henkeä, vaikka se toimii yli satavuotiaassa kuvankauniissa jugendrakennuksessa. Kun ottaa huomioon, että Tampereen Työväen Teatterin uudisrakennus rakennettiin jo yli 30 vuotta sitten, on tässä Suomen vanhimmalla kaupungilla kirimisen paikka! Kirjaston päärakennus laajennuksen Turku sai sentään aikaiseksi "vain" 20 vuotta Tampereen pääkirjaston Metson jälkeen (ja pisti paremmaksi, myönnetään).
Vierailija kirjoitti:
Tampereen keskustaajama on yhtä isoa lonkeromaista taajamaa, kun Turulla se on selvästi yksi iso ja lukuisia pieniä kyliä. Yhdeksi Turun keskustaajamaa ei pysty kuvailemaan ja missään taajamaa kuvaavassa kartassa sellaista ei näy, että niitä voisi yhdeksi taajamaksi kutsua. Rusko, Paimio ja Lieto ovat selkeästi omia saarekkeitaan.
Jos katsoo Suomen taajamakarttaa, vaatii kyllä varsin kieroa mielikuvitusta väittää, että Tampere muistuttaisi yhdyskuntarakenteeltaan mustekalaa, joista lähtisi "lonkeroita". Pitäisi olla painavia todisteita, jos yrittää väittää, että kaikki onkin vain valetta eikä mitään Tampereen yhtä ja vielä Turun taajamaa selvästi suurempaa taajamaa olisikaan. Kyllä tilastomiesten, -karttaeksperttien ja muiden toimesta Suomen kaupungit ovat yhtäläisin perustein hyvin luetteloitu ja kartoissa esitetty. Jälleen hyvä esimerkki, kuinka totuus löytyy aivan muualta kuin Vauva.fi:n anonyymeistä jutuista.
Pate on mun parhaan kaverin isosetä😂 mahtava tyyppi :)
Tampereella on todella hieno kauppahalli, joka on mahdollisesti Pohjoismaiden suurin lajissaan. Varmasti Suomen suurin kuitenkin ja voittaa kilpakaupunkinsa vastineen. Blogisti Emmi Nuorgamin kuvaus yhdestä oikean kaupungin tunnusmerkistä:
Vierailija kirjoitti:
Teatterikaupunkina voiton vie Tampere. Tämähän on yksi tärkeimmistä kulttuurikaupungin aspekteista. Asiaa havainnollistaa sekin, kuinka paljon valtio ja kunnat syytävät tähän taidemuotoon rahaa, jotta nämä laitokset pysyisivät pystyssä. Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teatterien suhteen Tampere vei v. 2015 ao. tilaston mukaan pelin 6-5. Tampereella toimii teatterit Ahaa, Tampereen Komediateatteri, Tampereen työväenteatteri, Tampereen Teatteri, Tanssiteatteri MD ja teatteri Mukamas. Turussa puolestaan toimivat Aurinkobaletti, Linnateatteri, Tanssiteatteri Eri, Turun Kaupunginteatteri ja Åbo Svenska Teater. Näiden ulkopuolelle jää kyllä koko joukko ulkopuolisia ammattiteattereita ja -ryhmiä, joista jotkut rahoittavat toimintansa kokonaan valtion tuen ulkopuolella.
Jos asiaa havainnollistaa mm. myytyjen lippujen tai kokonaiskatsojamäärien kaltaisilla tunnusluvuilla, jää Turku vielä selvemmin Tampereen varjoon. Vuonna 2015 TTT:n kokonaiskatsojamäärä oli 138252, Tampereen Teatterin 97952 ja Tampereen Komediateatterin 45714. Turun kaupunginteatterin katsojamäärä taas oli 101813, Linnateatterilla 75940 ja Åbo Svenska Teaterilla 38557. Jos taas vertaillaan esimerkiksi eri teattereiden katsomokokoja toisiinsa, vie Tampere pelin murskavoitolla. Tampereen Työväen Teatterin suuren näyttämön katsomoon mahtuu peräti 815 teatteritaiteen ystävää, Turun kaupunginteatteriin ilmeisesti vain 350 henkeä. Jopa Tampereen Teatterin päänäyttämön katsomoon mahtuu 450 henkeä, vaikka se toimii yli satavuotiaassa kuvankauniissa jugendrakennuksessa. Kun ottaa huomioon, että Tampereen Työväen Teatterin uudisrakennus rakennettiin jo yli 30 vuotta sitten, on tässä Suomen vanhimmalla kaupungilla kirimisen paikka! Kirjaston päärakennus laajennuksen Turku sai sentään aikaiseksi "vain" 20 vuotta Tampereen pääkirjaston Metson jälkeen (ja pisti paremmaksi, myönnetään).
Wau. Tampereella siis tarjotaan enemmän kulttuuria, mutta Helsinginsanomien tekemän turkimuksen mukaan Helsingissä ja Turussa sitä kulutetaan selvästi eniten. Minä en pistä paremmuuden perusteluksi jonkin laitoksen kokoa, vaan laitoksen paremmuuden. Esimerkiksi Tampereen yliopisto on isompi, mutta Turun on rankattu tähän asti paremmaksi kansainvälisissä mittauksissa. Ei istumapaikat tai ylimääräiset työntekijät mitään kerro. Se kertoo, täyttyykö ne paikat ja keitä sielä on töissä. Turussa on vielä toistaiseksi isompi jäähalli. Jääkiekkokaupunki se ei kuitenkaan ole verrattuna Tampereeseen. Tampere on siis kulttuurin tuottaja kaupunki kyllä, mutta ei kulttuuri kaupunki. On syynsä, miksi Turku sai virallisesti tuon tittelin vuonna 2011.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereen keskustaajama on yhtä isoa lonkeromaista taajamaa, kun Turulla se on selvästi yksi iso ja lukuisia pieniä kyliä. Yhdeksi Turun keskustaajamaa ei pysty kuvailemaan ja missään taajamaa kuvaavassa kartassa sellaista ei näy, että niitä voisi yhdeksi taajamaksi kutsua. Rusko, Paimio ja Lieto ovat selkeästi omia saarekkeitaan.
Jos katsoo Suomen taajamakarttaa, vaatii kyllä varsin kieroa mielikuvitusta väittää, että Tampere muistuttaisi yhdyskuntarakenteeltaan mustekalaa, joista lähtisi "lonkeroita". Pitäisi olla painavia todisteita, jos yrittää väittää, että kaikki onkin vain valetta eikä mitään Tampereen yhtä ja vielä Turun taajamaa selvästi suurempaa taajamaa olisikaan. Kyllä tilastomiesten, -karttaeksperttien ja muiden toimesta Suomen kaupungit ovat yhtäläisin perustein hyvin luetteloitu ja kartoissa esitetty. Jälleen hyvä esimerkki, kuinka totuus löytyy aivan muualta kuin Vauva.fi:n anonyymeistä jutuista.
https://www.google.fi/search?q=tampereen+taajama&client=ms-android-moto…:
Kyllä. Minä kuvittelin tuon kaiken. Eihän Lempäälä-Tampere välillä ole mitään pitkää kapeaa taajamaa. Tämä siis esimerkki kartta. Vastaavan näköisiä ne ovat kaikki. Jos ei lonkeroinen niin kaadettu maalipurkki sitten. Turku on keskustan ulkopuolelta kuin haulikolla ammuttu.
https://www.google.fi/search?q=tampereen+taajama&client=ms-android-moto…:
Tässä näkee Turun seudun taajaman. Reunalta lähtee pienempiä taajamia, joita on hyvin vaikea tulkita samaksi taajamaksi. Tampereella tuo taajama tosin jatkaa leviämistään. Turussa otettiin 220 000 asukkaan tavoite vuodelle 2035. Se aiotaan toteuttaa tiivistämällä 5km säteelle.
Kun katsoo aikakautta, milloin Tampere ohitti Turun väkiluvussa, oli Nurmijärvi-ilmiö. Suburban sprawl kulta-aikaa. Kaupunki yleensä määritellään sen keskustan kautta ja se on kaupungin tärkein ja merkittävin paikka. Kun Tampere Turun ohitti, se ei kasvanut keskustasta, vaan lähiöistä. Tampere rakensi väkiluvultaan Raision kokoisen lähiön, joka oli yhtä kaukana kaupungin keskustasta, kuin Raisio Turun ja joka oli pinta-alaltaan lähes Tampereen keskustan kokoinen ja jonne tuotiin korkeakouluja. Tampere loi käytännössä uuden kaupungin sen sijaan, että olisi laajentanut vanhaa. Aikakauden virheille ei voida mitään ja sen turkulaiset hyvin tietävätkin. Ainoa virhe tässä on enää toistaa virheitä. Maailmanlaajuisesti kaupungit ovat pistäneet stopin taajamiennleviämiselle, mutta ei Tampere. Infraa rakennetaan keskelle ei mitään ja kauas kaikesta. Turun voitto oli se, ettei se kasvanut paljoa tuona aikana, ettei yhdyskuntarakenne päässyt leviämään holtittomasti. Jos Helsinki on Pohjoismaiden pääkaupungeista laajin, niin Tampere on ilman muuta laajin 200 000 -300 000 asukkaan kaupungeista. Tampere on siis Suomen jenkein kaupunki. Onhan sinne kasinoa ja pilvenpiirtäjiäkin tulossa keskustaan. Jotkut varmaan tykkäävät, mutta minulle se edustaa aikalailla hc-junttiuutta. Niitähän sielä on. Huomaa jenkkeyden siinäkin, miten tamperelaisset kilpailevat koosta. Isompi kauppahalli, isompi torni, isompi se ja tämä. Täällä ehkä on pienempää, mutta parempaa. Se riittää minulle, kun muukin, kuin pelkkä ulkokuori kiinnostaa :)
http://www.momondo.co.uk/inspiration/the-best-european-city-breaks/#Ox6…
Kas kummaa. Tähän oltiin listattu "kakkos" kaupunkeja. Miten ihmeessä kuudenneksi suurin kaupunki Turku on sitten tuolla? Eikö sitä määritelläkkään väkiluvun mukaan, eikä sisällön?
Johan sen huomaa siitäki, että tampere ei oo oikea kaupunki, että tampereelta puuttuu kaikki oikean kaupungin tunnus merkit, kuten linna (Turussa on Turun linna), keskiaikainen tuomiokirkko, elävä Kauppatori, keskustan halkova joki (Turussa on Aura joki), iso ostari ydin keskustassa (Turussa on Hansa) tai ylipäätään, että keskusta olisi muuta kuin yksi katu.
Tampereella on ystävällisemmät asukkaat kuin Turussa. Turussa saa usein vastaukseksi vain murahteluja, mutta Tampereella ihmiset tervehtivät iloisesti toisiaan esim. lenkkipoluilla. Turussa olen pysähtynyt juttelemaan ohikulkijoiden kanssa ja aina on paljastunut, että juttelemaan pysähtyneet ovat muualta tulleita. Aito turkulainen on todella sisäänpäinkääntynyt, eikä halua jutella muualta tulleiden landelaisten kanssa. Turkulaiset pitävät itseään jotenkin Helsingin sisarkaupunkina, vaikka ovat kaukana helsinkiläisestä mentaliteetista.
Vierailija kirjoitti:
Tampereella on ystävällisemmät asukkaat kuin Turussa. Turussa saa usein vastaukseksi vain murahteluja, mutta Tampereella ihmiset tervehtivät iloisesti toisiaan esim. lenkkipoluilla. Turussa olen pysähtynyt juttelemaan ohikulkijoiden kanssa ja aina on paljastunut, että juttelemaan pysähtyneet ovat muualta tulleita. Aito turkulainen on todella sisäänpäinkääntynyt, eikä halua jutella muualta tulleiden landelaisten kanssa. Turkulaiset pitävät itseään jotenkin Helsingin sisarkaupunkina, vaikka ovat kaukana helsinkiläisestä mentaliteetista.
Väitätkö tosissasi, etteivät turkulaiset olisi tottuneet muualta tulleisiin asukkaisiin ja ihmisiin? Turussa paljasjalkaisia turkulaisia on vain noin 40% ja kaupunki on perustamisestaan asti ollut monikulttuurinen keskus ja on sitä edelleen. Turku on ollut paikallisten keskus viimeksi rautakaudella. 1200-luvulta asti täällä on asunut ihmisiä Suomen ja Euroopan joka kolkasta. Tämä on kaupunki, jonne kaikki ovat tervetulleita ja täällä jos missä ymmärretään, että erillaisuus ja monikulttuurisuus on rikkautta. Sinun käsityksesi aidosta turkualisesta on kaikkea muuta kuin totta, eikä sille ole faktojen valossa mitään tukea. Mentaliteetti on siis samaa kuin Helsingissä. Kaupunki on kaikille, eikö vain paikallisille. Ketään ei ajattele isossa kaupungissa näin. Varsinkaan sellaisessa, jossa paikallisia on vähemmän kuin muualta tulleita. Pikku kaupungin mentaliteettiin kuuluu kotipaikkakunnan utelu. Ehkä se kertoo sinun kotikunnastasi jotain?
Vierailija kirjoitti:
Tampereella on ystävällisemmät asukkaat kuin Turussa. Turussa saa usein vastaukseksi vain murahteluja, mutta Tampereella ihmiset tervehtivät iloisesti toisiaan esim. lenkkipoluilla. Turussa olen pysähtynyt juttelemaan ohikulkijoiden kanssa ja aina on paljastunut, että juttelemaan pysähtyneet ovat muualta tulleita. Aito turkulainen on todella sisäänpäinkääntynyt, eikä halua jutella muualta tulleiden landelaisten kanssa. Turkulaiset pitävät itseään jotenkin Helsingin sisarkaupunkina, vaikka ovat kaukana helsinkiläisestä mentaliteetista.
Ei moikkaa tuntematonta ohi kulkiessa, niin on sisäänpäinkääntynyt? Okei. Tuolla perusteella Helsinki oikea tylyjen ihmisten pesä. Sielä tuskin ketään katsoo silmiin ohi kulkiessa, mutta en sen peruteella kuitenkaan päättele onko joku tyly tai kusipää tai muutenkaan tuomitse koko kaupunkia. Tuntemattomille morjestaminen kuuluu rappukäytävälle, vesille ja mökkiteille. Ei kaupungin kaduille. Ehkä se on vain tietynlainen käyttäytymiskoodi. Kaupungissa kaupunki mentaliteetilla ja maalla maalais mentaliteetilla. Eikä kaupunkilais mentaliteetti tarkoita tylyä käyttäytymistä. Päinvastoin. Jos ei sitä tiedä, niin ei ole oikeassa kaupungissa ikinä asunutkaan. Ystävällisyys on muutakin kuin vain pelkkää tervetimistä. Taidat liikkua aika vähän kaupungeissa, jos yleistät ja haukut joitakin paikkakunnan mukaan. Tervetulua vaan pidemmäksikin aikaa, niin oppisit sinäkin, millaista se elämä on monipuolisessa ja monikulttuurisessa kaupungissa. Paikkakunta uho kuuluu jonnekkin muualle kuin kaupunkiin ja se ei kuulu kaupunkilais mentaliteettiin. En usko, että moni tamperelainen edustaa samoja ummehtuneita arvoja kuin sinä, sillä tiedän monta fiksua tamperelaista, jotka pitävät Turusta.
Lainaus toisesta keskustelusta:
"Riippuu paljon, että mistä muutat. Jos muutat Helsingistä, niin tuntuu pieneltä. Jos muutat Turusta, niin tuntuu maalaismaisemmalta ilmapiiriltään. Jos muutat jostain muualta, niin todennäköisesti tykkäät.
Kuten tuo yksi kirjoittaja sanoi, niin kaupunki on täysin remontissa tällä hetkellä. Rakennetaan rantatunnelia, Ratinan kauppakeskusta, ratikkaa, keskusareenaa, Tammelan stadionia ja lisäksi kaikki muut rakennusten kunnostukset.
Kuitenkin kaupunki on kokonaisuutena erittäin viihtyisä. Ainoa heikkous on mielestäni keskustan rakenne, koska se on painottunut aivan liikaa Hämeenkadun varteen ja siten keskustassa asiointi on edestakaisin ravaamista ja matkat ovat pitkiä. Keskustan painopistettä ollaan kuitenkin siirtämässä pois järvien välistä, jotta saadaan avarampi keskusta. Puistot eivät myöskään ole yhtä viihtyisiä ydinkeskustassa kuin Helsingissä.
Julkiset pelaavat erittäin hyvin juurikin keskustan pitkän mallisen rakenteen vuoksi. Sivuttaissuuntaista julkista liikennettä ei keskustassa tarvita oikeastaan lainkaan, koska keskusta on niin kapea. Riittää, että jäät pääkadulta pois bussista sopivassa kohdassa.
Vahvuus on mielestäni keskustan ulkopuolella. Asuntoja saa järkevään hintaan läheltä keskustaa ja silti alue on sopivan rauhallista. Järvien takia on paljon kaunista maisemaa ja luontoa. Palvelut ovat hyvät (etenkin idässä) ja pyörällä liikkuminen on helppoa ydinkeskustan ulkopuolella. Yhtenäiset pyörätiet menevät lähikuntiin asti.
Ilmapiiri on rennompi kuin Helsingissä ja Turussa, mutta silti ihmiset ovat urakeskeisempiä kuin pienemmissä kaupungeissa. Eli pukumiehiä näkee vähemmän kuin em. kaupungeissa, mutta toisaalta myös turhaa jäykistelyä on vähemmän.
Työllisyystilanne Tampereella on kuitenkin suurista kaupungeista huonoin tällä hetkellä.
Jos vain työ- tai opiskelupaikka löytyy, niin en näe mitään syytä miksi ei muuttaisi Tampereelle. Tosin tämä remontti kestää muutaman vuoden, mikä vaikuttaa kohtalaisesti kaupungin viihtyvyyteen keskustassa.
Kaupungista miellyttävän tekee kaverit ja oma asenne. Missä vain viihtyy jos asennoituu oikein ja löytää miellyttävää seuraa. "
http://www.vauva.fi/keskustelu/2887389/tampere?quote=1"e-cid=299647…
Tampere on Turkua houkuttelevampi ja vetovoimaisempi kaupunkikeskus, joten ei ole mikään ihme, että kaupunkia rakennetaan kiivaammin myös keskustan ulkopuolella. Keskustan täydennysrakentamisella tai pienehköjen alueiden uusiokäytöllä asumiseen pystytään Turussa helpommin vastaamaan sikäläiseen pienempään kysyntään. Ja vastaavasti Tampereella on enemmän tarvetta laajentaa kaupunkia ulospäin, koska kaupunki vastaa kiivaammin eikä kaikilla ole varaa hankkia omistusasuntoa keskustasta. Ei mikään ihme, kun ajattelee kaupunkien eritahtista kasvua viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Täällä ei pidä myöskään turhaa yleistää tietyn ikäryhmän ("hipsterit") mieltymyksiä vastaamaan koko väestöä. Suhteellisen suuri suomalaisista pitää edelleen rauhallista pientaloalueista tai vastaavista. Asumisesta pientaloissa, jos ei sitten omakotitaloissa.