Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!
Kommentit (1978)
Turku...LOL! Miksi kukaan haluaisi Turkuun?
Alue Nimi etäisyys torista (km) väkiluku pinta-ala tiheys
101001 Rauhankatu VII 0,7–1,5 3 164 0,18 17 600
101002 Ursininkatu pohj. 0,35–1,2 2 716 0,15 18 100
101003 Ursininkatu et. 0,4–1,0 842 0,10 8 400
101004 Kristiinankatu et. 0–0,6 617 0,10 6 200
101005 Kristiinankatu pohj. 0–0,7 1 043 0,12 8 700
101006 Puolalanmäki VII 0,35–1,0 1 296 0,13 10 000
101007 Tuurepori VI 0,3–1,2 1 486 0,17 8 700
101008 Kauppatori VI 0–0,75 2 420 0,23 10 500
101009 Verkatehdas VI 0,45–1,6 3 132 0,31 10 100
102010 Yliopisto I 0,6–1,8 1 695 0,57 3 000
102011 Sirkkala I 0,8–2,2 5 928 0,53 11 200
103012 Vartiovuori II 0,3–1,6 3 121 0,45 6 900
103013 Samppalinna III 0,3–1,3 2 217 0,32 6 900
103014 Urheilupuisto III 0,65–1,8 1 061 0,35 3 000
104015 Martti IV 1,2–2,2 4 633 0,37 12 500
104016 Itäranta 1,7–3,5 3 887 0,55 7 100
105017 Länsiranta 1,8–2,6 1 604 0,37 4 300
105018 Kakola 0,9–2,2 1 344 0,34 4 000
105019 Port Arthur 1,0–2,1 3 642 0,31 11 700
yhteensä 0–3,5 45 848 5,65 8 100
väkiluku: https://docs.google.com/viewer?url=https%3A%2F%2Fwww.turku.fi%2Fsites%2…
väkiluku vuodelta 2015
pinta-ala: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta
alueet: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastokartta_201…
etäisyys torista mitattu Google Mapsista kävelyllä
torin pisteeksi on valittu Eerikinkadun ja Aurakadun risteys
Alue Nimietäisyys toristaväkilukupinta-alatiheys
101101Finlayson0,35–1,21 6320,246 800
101102Tammerkoski0–0,751 8200,209 100
101103Nalkala0–1,13 5540,3011 800
101104Amuri A0,75–2,13 1520,339 600
101105Amuri B0,4–1,42 1330,1613 300
101106Kaakinmaa0,4–1,32 9230,348 600
101107Pyynikinrinne0,9–2,11 7860,286 400
101108Särkänniemi1,2–2,58930,461 900
101109Tampella0,7–1,63 9070,517 700
101110Jussinkylä0,55–1,21 2190,1210 200
101111Kyttälä A0,2–1,11 5460,179 000
101112Kyttälä B0,2–0,91 8020,18 10 000
101113Ratina0,65–1,41 2930,324 000
101114Osmonmäki1,4–2,01 6280,1312 500
101115Tammela A1,1–2,13 2510,2513 000
101116Tammela B0,8–1,72 3950,2012 000
101117Tulli0,8–1,71 2230,264 700
yhteensä0–2,538 1224,458 600
väkiluku (s.13) ja aluejako (s.31): http://www.tampere.fi/liitteet/v/uXEVsMcrE/Vaesto_31.12.2014.pdf
väkiluku vuodelta 2014
pinta-ala: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta
etäisyys torista mitattu Google Mapsista kävelyllä
torin pisteeksi on valittu Hämeenkadun ja Aleksis Kiven kadun risteys
Vähän meni puuroksi tiedot, kun ne on alunperin excelissä. Mutta esim. 101117Tulli0,8–1,71 2230,264 700 --> 0,8-1,7 on etäisyys, 1 223 on väkiluku, 0,26 on p-a ja 4 700 on tiheys.
Alue Nimietäisyys torista (km)väkilukupinta-alatiheys
101001Rauhankatu VII *0,7–1,5 *3 164 *0,18*17 600
101002Ursininkatu pohj. *0,35–1,2 *2 716 *0,15*18 100
101003Ursininkatu et. *0,4–1,0 *842 *0,10*8 400
101004Kristiinankatu et. *0–0,6 *617 *0,10*6 200
101005Kristiinankatu pohj.*0–0,7 *1 043 *0,12*8 700
101006Puolalanmäki VII *0,35–1,0 *1 296 *0,13*10 000
101007Tuurepori VI *0,3–1,2 *1 486*0,17*8 700
101008Kauppatori VI *0–0,75 *2 420*0,23*10 500
101009Verkatehdas VI *0,45–1,6 *3 132*0,31*10 100
102010Yliopisto I *0,6–1,8 *1 695*0,57*3 000
102011Sirkkala I *0,8–2,2 *5 928*0,53*11 200
103012Vartiovuori II *0,3–1,6 *3 121*0,45*6 900
103013Samppalinna III *0,3–1,3 *2 217*0,32*6 900
103014Urheilupuisto III *0,65–1,8 *1 061*0,35*3 000
104015Martti IV *1,2–2,2 *4 633*0,37*12 500
104016Itäranta *1,7–3,5 *3 887*0,55*7 100
105017Länsiranta *1,8–2,6 *1 604*0,37*4 300
105018Kakola *0,9–2,2 *1 344*0,34*4 000
105019Port Arthur *1,0–2,1 *3 642*0,31*11 700
yhteensä *0–3,5 *45 848*5,65*8 100
Alue Nimietäisyys toristaväkilukupinta-alatiheys
101101Finlayson*0,35–1,2*1 632*0,24*6 800
101102Tammerkoski*0–0,75*1 820*0,20*9 100
101103Nalkala*0–1,1*3 554*0,30*11 800
101104Amuri A*0,75–2,1*3 152*0,33*9 600
101105Amuri B*0,4–1,4*2 133*0,16*13 300
101106Kaakinmaa*0,4–1,3*2 923*0,34*8 600
101107Pyynikinrinne*0,9–2,1*1 786*0,28*6 400
101108Särkänniemi*1,2–2,5*893*0,46*1 900
101109Tampella*0,7–1,6*3 907*0,51*7 700
101110Jussinkylä*0,55–1,2*1 219*0,12*10 200
101111Kyttälä A*0,2–1,1*1 546*0,17*9 000
101112Kyttälä B*0,2–0,9*1 802*0,18* 10 000
101113Ratina*0,65–1,4*1 293*0,32*4 000
101114Osmonmäki*1,4–2,0*1 628*0,13*12 500
101115Tammela A*1,1–2,1*3 251*0,25*13 000
101116Tammela B*0,8–1,7*2 395*0,20*12 000
101117Tulli*0,8–1,7*1 223*0,26*4 700
yhteensä*0–2,5*38 122*4,45*8 600
Siis kaikki lähti siitä, että jotkut puolusti Tamperetta sillä, että Tampere on dynaamisempi, kasvavampi ja isompi. Turkua syytettiin paikalleen jämähtämisestä. Ja tätä väitettä ei ole kukaan kumonnut tässä keskustelussa. Käännetään asiaa miten vaan, niin Tampere on kasvanut enemmän kuin Turku viimeset 30 vuotta. Mutta onhan Turussakin puolensa, se on Suomen vanhin kaupunki, saaristo edessä on ihana jne.
Turulla menee nykyään erittäin hyvin. Meri- ja lääketeollisuus kukoistavat. Ugin autotehdas auttaa myös. Asuntokauppa on kiihtynyt hurjasti viimeaikoina ja kaupungissa rakennetaan huomattavan paljon etenkin asuntoja. Alueella on nykyään erittäin positiivinen vire, ja se näkyy myös ihmisten uskossa tulevaisuuteen. Työttömyys Turun talousalueella on alhaista ja keskuskaupunginkin työttömyys laskee jatkuvasti. Tämä ei nyt ollut mielipide siitä kumpi on parempi, vaan tilannekuvan päivitys, jos joku ei vaikka ole lukenut talousuutisia tai noteerannut Turun asemaa niissä. Turussa on jo siirrytty ulos lamasta.
Yhteen yksinkertaiseen kysymykseen tälle palstalle näppäimistö sauhuten kirjoittaneet eivät ole pystyneet vieläkään vastaamaan. Mikä virallinen lähde osoittaa Turun keskustan oikeat rajat? Nimetön väite keskustelupalstalle ei riitä. Ruutukaava ei sekään ole keskustan synonyymi; tarkistakaa käsitteen sisältö vaikka itse. Väkiluku keskustassa on sekin yksioikoinen tapa tarkastella kaupungin sydäntä, jossa alueen luonteeseen liittyen on paljon muutakin kuin asumista. Totta kai arvon mittamiehet saavat haluamiaan "tutkimustuloksia", kun lukevat Turun keskustaan mitä haluavat. Mittailijoiden laskelmat kaatuvat kuin korttitalot, kun eivät kykene esittämään luotettavaa aluerajausta, joka on kaikkien vahvistettavissa. Niin herrat ja rouvat välkyt, kaupungit ovat tosiaan aluerakenteeltaan aivan erilaisia, mutta sen selittyy pitkälti alueiden luonnonmaantieteen eroavaisuuksilta. Kaupungin mahdollisuus laajentua on kuitenkin vahvuus, ei heikkous. Jo keskustassa asumisen kalleus pitää huolta siitä, että vastedeskin tarvitaan uusia lähiöitä. Tampereella ounastellaan, että kaupunki pysyy niin vetovoimaisena, että Länsi-Tampereelle pystytään rakentamaan uusi Hervanta, siis Hiedanranta. On mukavaa, että Turkukin kasvaa, vuonna 2016 Tampere kylläkin kasvoi edelleen vinhempaa vauhtia. Laivanrakennus on siitä metka ala, että kun menee hyvin, kelpaa pullistella hauista, mutta kun menee huonosti aletaan itkeä hallitusvaltaa apuun, jotta kyseinen teollisuudenala säilyisi Suomessa. Eikä siitä nyt niin montaa vuotta ole kun viimeksi Turussa huudettiin hallitus apuun. ICT puolestaan ei kuollutkaan Tampereella.
Vain viisikerroksisten rakennusten rakentaminen edustaa kaupunkisuunnittelulta väärää vaatimattomuutta. Osasyy siihen, miksi Suomen kaupunkien uusi rakennuskanta näyttää monesti niin keskinkertaiselta, vaatimattomalta ja epäkiinnostavalta. Ei ole mitään todellista syytä pitää minkäänlaista räystäslinjaa ylittämättömänä sääntönä. Korkeammalle rakennettaessa rakentamisen kustannukset tietysti kasvavat huomattavasti monestakin syystä, joten tornitalojen ilmaantuminen kyllä ilmentää selvästi kaupungin kehityspotentiaalia. Aina tietysti löytyy kaikenlaisia jääriä tai muutoin kehitysvastaisia, jotka puivat nyrkkiään aina, kun kaupunki pesee kasvojaan. Turun kirkot torneineen edustavat aikakautta, jolloin Turulla oli etulyöntiasema Tampereeseen nähden, Tampereen nykyiset tornit taas symboloivat Tampereen nykyistä etumatkaa, joka onkin noin neljä kertaa Turun koko vuonna 1809. Eri jännä laskutoimitus, sanoisin.
Turkuun ei muuttaisi vaikka aseella uhattaisiin! Tampere.
Vierailija kirjoitti:
Turkuun ei muuttaisi vaikka aseella uhattaisiin! Tampere.
Et varmaankaan, koska turkulainen uhkaisi sinua viimeistä huutoa olevaa kanuunalla, joita oli ainakin silloin käytössä, kun niitä vielä Turun linnastakin löytyi. Moisella kun ei osuisi metrin päästäkään ladon seinään.
Vierailija kirjoitti:
Siis kaikki lähti siitä, että jotkut puolusti Tamperetta sillä, että Tampere on dynaamisempi, kasvavampi ja isompi. Turkua syytettiin paikalleen jämähtämisestä. Ja tätä väitettä ei ole kukaan kumonnut tässä keskustelussa. Käännetään asiaa miten vaan, niin Tampere on kasvanut enemmän kuin Turku viimeset 30 vuotta. Mutta onhan Turussakin puolensa, se on Suomen vanhin kaupunki, saaristo edessä on ihana jne.
Turussa kasvu on suuntautunut naapurikuntiin, kun Turulla itsellään on aika vähän kelvollista tonttimaata. Kannattaa vertailla kaupunkiseutuja, ne ovat aika samankokoiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kaikki lähti siitä, että jotkut puolusti Tamperetta sillä, että Tampere on dynaamisempi, kasvavampi ja isompi. Turkua syytettiin paikalleen jämähtämisestä. Ja tätä väitettä ei ole kukaan kumonnut tässä keskustelussa. Käännetään asiaa miten vaan, niin Tampere on kasvanut enemmän kuin Turku viimeset 30 vuotta. Mutta onhan Turussakin puolensa, se on Suomen vanhin kaupunki, saaristo edessä on ihana jne.
Turussa kasvu on suuntautunut naapurikuntiin, kun Turulla itsellään on aika vähän kelvollista tonttimaata. Kannattaa vertailla kaupunkiseutuja, ne ovat aika samankokoiset.
Tällä palstalla suoritetaan yhä varsinaissuomalaisia eli varsinaisen p----ä laskutoimituksia. Kaupunkiseudut ovat keskustaajamina pinta-alaltaan lähes yhtä suuret, mutta Tampereen seudulla on kevyesti yli 60000 asukasta enemmän. Hallintorajojen mukaisina kaupunkiseutuina ero huitelee jo 80000 asukkaan kaupungin lukemissa. Tänne kirjoittaneet eivät yhäkään pysty sisäistämään, mitä taajama tarkoittaa. "Sivistynyt" turkulainen käsittää sen yhä vain haukkumasanaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kaikki lähti siitä, että jotkut puolusti Tamperetta sillä, että Tampere on dynaamisempi, kasvavampi ja isompi. Turkua syytettiin paikalleen jämähtämisestä. Ja tätä väitettä ei ole kukaan kumonnut tässä keskustelussa. Käännetään asiaa miten vaan, niin Tampere on kasvanut enemmän kuin Turku viimeset 30 vuotta. Mutta onhan Turussakin puolensa, se on Suomen vanhin kaupunki, saaristo edessä on ihana jne.
Turussa kasvu on suuntautunut naapurikuntiin, kun Turulla itsellään on aika vähän kelvollista tonttimaata. Kannattaa vertailla kaupunkiseutuja, ne ovat aika samankokoiset.
Tällä palstalla suoritetaan yhä varsinaissuomalaisia eli varsinaisen p----ä laskutoimituksia. Kaupunkiseudut ovat keskustaajamina pinta-alaltaan lähes yhtä suuret, mutta Tampereen seudulla on kevyesti yli 60000 asukasta enemmän. Hallintorajojen mukaisina kaupunkiseutuina ero huitelee jo 80000 asukkaan kaupungin lukemissa. Tänne kirjoittaneet eivät yhäkään pysty sisäistämään, mitä taajama tarkoittaa. "Sivistynyt" turkulainen käsittää sen yhä vain haukkumasanaksi.
Tampereella saa olla vaikka miljoona asukasta enemmän, mutta se on silti paljon juntimpi ja rumempi kaupunki kuin Turku.
Ja jos turkulaisuus tarkoittaisi suunnilleen sitä mitä 80-luvun jupit tai 2000-luvun pissikset omalla tavallaan, nauraisin koko junttisanan pakonomaiselle käytölle. Mutta tällöin kuvitellaan liikaa. Kuten että Turussa oltaisiin vauraampia.
Totuus asioista ei muodostu yhdestä asiasta. Ei tamperelaisten ja turkulaisten vastakkainasettelussa ole hirveästi järkeä muutenkaan. Satama- ja sisämaakaupungeilla pitäisi olla lähinnä synergiaetuja keskenään.
Turusta tykkäävät eivät ole kiinnostuneet väkiluvusta, vaan tunnelmasta.
Pakko puuttua keskusteluun tästä näkökulmasta:
Aikuisiällä tutustumistani uusista ihmisistä fiksuimmat, sivistyneimmät ja edistyksellisimmät ovat aina...siis aina olleet Turusta kotoisin.
Olen itse Helsingistä syntyisin, asunut koko ikäni pk-seudulla. Täällä ollaan jotenkin kulttuurisesti erilaisia ja perässä, samoin muualta Suomesta tulleet ovat.
En tiedä, näkyykö se Turun ikiaikainen kulttuurinen sivistys edelleen ihmisissä, joilla sukujuuret siellä tai kasvaneet siellä?
Eli, ei se koko näyttäisi olevan kovin merkityksellistä, kun mietitään Turun ja Tampereen eroja.
Ääriesimerkki takavuosilta turkulaisesta nirppanokkaisuudesta on Iltalehden juttu turkulaisen tekemästä tutkintapyynnöstä Tampereen poliisille koskien turkulaisten solvaamista. Solvaaminen liittyi tähän kaupunkien väliseen vitsailuun ja huulenheittoon. 31.8.2010 julkaistun artikkelin löytää esimerkiksi googlaamalla edelleen. Siinä haastatellun Jari Myllärin mukaan osa turkulaisia tunnetusti vetää herneen nenäänsä kaupunkien välisestä huulenheitosta, etenkin jos häviävät vertailussa. Sinänsä kaupunkien välinen kilvoitteluasenne on ihan tervettä eikä yleensä liian vakavahenkistä. Mylläri lisää, että väestörakenteensa jne. puolesta Turku on Suomessa Tampereelle edelleen paras verrokkikaupunki, vaikka Turku onkin syrjäinen rannikkokaupunki levältä haisevan meren äärellä. Tämä selittää myös Turun maauimalat, jotka ovatkin köyhän miehen uimahalleja. Tuskinpa tuo tutkintapyyntö eteni sen pidemmälle.
Jutussa mainitaan myös Tampereen korkeakouluissa toimiva ETO Ry eli ei-turkulainen osakunta, johon turkulainenkin saa liittyä, jos osoittaa tarpeeksi katumusta. He suorittavat ekskursion joka kevät Turkuun. Ohjelmassa on mm. Turun irrottamista Suomen mantereesta Auran ja Turun rajalla, pomppimista Turun kauppatorilla, jotta Turun vajoamista saataisiin kiihdytettyä, Tapolan mustanmakkaran jakamista kehitysapuna turkulaisille (nam nam) ja tamperelaisen puhtaan veden kaatamista Aurajokeen, jotta se puhdistuisi. Eto Ry:n Facebook-sivulta löytyy myös turkulaisvitsejä.