Mies päättää kaiken lapsen hoitoon liittyvän meillä
Olen tässä miettinyt, että onko normaalia, että mies päättää pääosin kaikesta lapsen hoitoon liittyvästä ja minulla äitinä ei ole juuri mitään sananvaltaa, jos sattuisin olemaan eri mieltä asioista. Esimerkiksi minun pitää mennä sairaalaan käymään ja sairaalasta ohjeistettiin, että lapsi kannattaa ottaa mukaan, sillä ei ole varmaa, kuinka pitkään joudun viipymään siellä. Isä on kuitenkin sitä mieltä, ettei anna lasta mukaani sairaalaan, vaan haluaa hoitaa häntä kotona sen ajan. En ole synnytyksen jälkeen ollut kertaakaan erossa lapsesta ja se tuntuukin pahalta.
Lisäksi isä haluaa syöttää lapsellemme pullosta äidinmaidonvastiketta, vaikka itse haluaisin täysimettää lapsemme ohjeistusten mukaisesti ja välttää korvikkeita, jos vain mahdollista. Ääritapauksessa hän kerran jopa tunki sen korvikepullonsa kanssa väliin, kun olin imettämässä hieman itkuista vauvaa ja sanoi ettei minun rintamaidostani ole mihinkään, kun vauva itkee syömisen lomassa. Toki jos oma maito ei millään riittäisi, olen korvikkeiden kannalla, mutta muuten teen kaikkeni voidakseni imettää lastamme.
Lastenhoidon lisäksikin kaikki hankinnat menevät hänen toiveiden mukaisesti ja esimerkiksi hän kielsi minua ostamasta uutta kännykkää vanhan rikkouduttua. Oikeasti jo hieman alkaa nyppiä tämä enkä tiedä, miten saisin pidettyä puoliani. Sinänsä hän hoitaa asiat ihan suhteellisen hyvin, mutta niin teen itsekin. Ärsyttää suunnattomasti se, ettei minulla ole minkäänlaista sananvaltaa kodin asioissa - ei edes lapsen hoidossa (mikä yleensä ainakin on edelleen jossain määrin naisten valtakuntaa hyvässä mielessä). Ja huom. tämä ei ole provo. :/
Kommentit (139)
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Öö..sen takia juuri äiti ei saa olla lapsesta erossa, koska lapsi luulee äidin olevan osa itseään. Lapselle äiti-lapsi -symbioosi on totta, vaikka jotkut sen täällä kieltävätkin. Ja sori, kunnes mies voi synnyttää, ei täydellinen tasa-arvo toteudu. Äiti on vauvalle tärkeämpi vaikka toki isäkin tärkeä. Ja jos isä mistään mitään tajuaa, hän antaa äidin päättää imetyksestä ja tukee tätä päätöstä. (Totta kai rintamaito on ykkösvaihtoehto, vaikka teollisella korvikkeellakin pysyy hengissä.)
Lapsi ei tajua syntymästään mitään. Jos isä hoitaa lasta alusta asti niin hän saa aivan yhtä hyvän suhteen lapseen.Jos äiti-lapsi sympioosi olisi totta niin kukaan muu edes toinen nainen ei voisi saada yhteyttä lapseen.
Mutta maailma on täynnä lapsia joita on aivan alusta asti hoitanut muut kuin biologinen äiti. Eikä MITÄÄN haittaa siitä ole. Toi on ihan täyttä roskaa
jota ap on hoitanut ja imettänyt alusta lähtien. Hän ei siis ole lapselle mikä tahansa ihminen vaan juuri se ihminen joka on häntä hoitanut alusta lähtien. Se johon lapsi on luonut suhteen. Se jonka rinnoista lapsi saa ruokansa.
Ap, tule kertomaan lisää, jotta nämä sekopäät täällä eivät riehu enempää.
Ihan älytön ketju!
Mä vaadin siinäkin sitten tasa-arvoa, mun synnytyksen ajan miehelle annetaan vastaavasti sähköiskuja jotka tuottavat tälle kipua. Tasa-arvoa, mikä oikeus miehellä on saada lapsi kivuttomasti??!!
On se vi**u oikeesti väärin, että vain minä sukupuoleni takia joudun kokemaan helvetillisiä tuskia ja mies siinä vieressä vaan naureskelee. Ja sitten synnytyksen jälkeen alkaa suureen ääneen mesoamaan kuinka hänellä on oikeus ja hänella on tasa-arvo. Mies saa lapsen tuosta vaan, minä saan sen eteen kärvistellä yhtä ja toista. Mua ronkitaan ja tutkitaan jne.
Että sen miehen on kyllä ihan turha tulla mulle puhumaan yhtään mitään tasa-arvosta, sitä ei ole eikä tule mitä tulee lapsen synnyttämiseen ja sen ensimmäisiin viikkoihin. Mä en jätä lasta isälle ja sitten kärsi vielä vähän lisää kun tissit on kipeät ja meinaavat räjähtää. Ja tämä siksi että mies voisi olla tasa-arvoinen!!! Onko tosiaan miehellä oikeus jopa vaatia naiselta kipua jotta saa olla tasa-arvoinen? Onko miehellä oikeus vaatia että lapsen imetys lopetetaan jotta hän olisi tasa-arvoinen? Missä on sen isän vastuu ja velvollisuus hoitaa sitä lasta parhaalla mahdollisella tavalla, imetys lienee osa tätä?? Vai onko tasa-arvo sitä että isä saa itsekkäästi tehdä mitä hän haluaa, viis lapsesta?
On mennyt tasa-arvo joillekin jo pakkomielteeksi. Onneksi suurin osa miehistä ja naisista tajuaa että perheessä toimitaan ennenkaikkea lasten ja koko perheen eduksi, eikä vaan jankata tasa-arvosta.
Biologia on mitä on. Mitään etua siitä ei saa. Jokainen vastaa omista ongelmistaan. Miehen tehtävänä on biologisesti siittää lapsi ja nainen on raskaana ja synnyttää. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että kun lapsi syntyy niin kummatkin vanhemmat ovat tasoissa. Mitään etuja nainen ei saa. Lapsi on kummallekkin yhtä tärkeä ja lapselle kummatkin ovat yhtä tärkeitä.
Jos tasa-arvoa haluat niin naisten pitäisi mennä armeijaan. Se on asia mikä on oikea tasa-arvo ongelma.
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Öö..sen takia juuri äiti ei saa olla lapsesta erossa, koska lapsi luulee äidin olevan osa itseään. Lapselle äiti-lapsi -symbioosi on totta, vaikka jotkut sen täällä kieltävätkin. Ja sori, kunnes mies voi synnyttää, ei täydellinen tasa-arvo toteudu. Äiti on vauvalle tärkeämpi vaikka toki isäkin tärkeä. Ja jos isä mistään mitään tajuaa, hän antaa äidin päättää imetyksestä ja tukee tätä päätöstä. (Totta kai rintamaito on ykkösvaihtoehto, vaikka teollisella korvikkeellakin pysyy hengissä.)
Lapsi ei tajua syntymästään mitään. Jos isä hoitaa lasta alusta asti niin hän saa aivan yhtä hyvän suhteen lapseen.Jos äiti-lapsi sympioosi olisi totta niin kukaan muu edes toinen nainen ei voisi saada yhteyttä lapseen.
Mutta maailma on täynnä lapsia joita on aivan alusta asti hoitanut muut kuin biologinen äiti. Eikä MITÄÄN haittaa siitä ole. Toi on ihan täyttä roskaa
jota ap on hoitanut ja imettänyt alusta lähtien. Hän ei siis ole lapselle mikä tahansa ihminen vaan juuri se ihminen joka on häntä hoitanut alusta lähtien. Se johon lapsi on luonut suhteen. Se jonka rinnoista lapsi saa ruokansa.
Koska Ap ei nanna isän osallistua lapsen elämään. Siinä se syy. Sitten parin vuoden päästä valittaa kun isä ei ole lapsen kanssa tekemissä.
Tajuatko miten naurettavia juttuja selität? Et antaisi miehen hoitaa omaa lastaan. Kuitenkin juuri sinun kaltaiset ovat etunenässä viemässä miehiltä lapset pois. Peruste on se että he eivät hoida lapsiaan. Mutta maksaa heidän pitää. Jos miehellä on vastuu niin hänen myös pitää saada päättää lapsen asioista ja hoitaa lasta. Aivan alusta asti.
Jos kerran suositellaan että ota vauva mukaan niin ota! Miten voit antaa miehesi määrätä kaikesta? Jos joku olisi tunkenut minun ja vauvan väliin kun imetän niin olisi tullut korville. Pistä mies puhutteluun. Ihmeen kynnysmatto olet.
Mihin hemmetin väliin? Isä on yhtä tärkeä kuin äiti. Ei se lapsi ole mikään osa sinua. Se on ihan yhtä plajon isän kuin sinun. Lapsi tarvitsee kumpaakin yhtä paljon. Miksi sinä menet isän ja lapsen väliin?
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Eihän tommoista kukan kestäisi. Miehesi tarvitsisi varmaan ammattiapua!
Millä perusteella mies tarvitsee ammattiapua? Koska haluaa olla lapsensa kanssa? Koska haluaa osallistua lastaan koskeviin päätöksiin?
teillä tämä taisi tapahtua yhteisymmärryksessä, eikä sinulla ilmeisesti tullut tunnetta, että mies jyrää ylitsesi. Toki kaikki äidit ja isät ovat omanlaisiaan ja toiset herkempiä, kokeneempia, rauhallisempia jne kuin toiset.
Mutta esim. minä olen ollut kaikkien lasten syntymän jälkeen hyvin herkistynyt 'vaisto vanhempi' ja minusta olisi ollut kaikin tavoin hirvittävää jos mies olisi yrittänyt tunkea minun ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen tai, että minun olisi pitänyt olla alkuvaiheessa paria tuntia kauemmin erossa vauvasta. Tämä ei poista sitä, etteikö miehelle jäänyt tilaa solmia omanlaistaan suhdettaan jo ihan vauvaan...
Minusta ap:n tapauksessa kuulostaa juuri siltä, että mies jyrää naisen yli. Näin ainakin ap ilmeisesti kokee tilanteen. Eli jotain on vinossa.
Eli isä ei saa hoitaa lastaan? Koska sitähän se tarkoittaa. Sinun mielestä äiti on joku parempi vanhempi ja isä vaan apuri.Sinun tunteesi ei merkitse yhtään enempää kuin miehen. Et ole ollenkaan sen arvokkaampi.
kun ruvetaan pilkkuja nussimaan ovat kaikki enemmän tai vähemmän sekaisin...
En tietenkään ole yhtään sen arvokkaampi kuin mieheni, enkä ole korvaamaton. Mutta kun luonto on minulle nämua hormoonit, tissit ja maidot suonut JA koska miehenikin on ja oli sitä mieltä, että äidinmaito on kaikin tavoin hyvä juttu, niin olisi se aika tyhmää jos hän sitten torpedoisi koko herkän prosessin.
En edes olisi halunnut lapsia miehen kanssa, joka ajattelisi esim. imetyksestä aivan eri lailla kuin minä. Minä olen myös se joka jäi ensimmäisinä kuukausina kotiin ja joka sieti ja sietää rikkonaisia öitä paljon paremmin. Joten meille tämä on ollut molemmille luonteva työnjako vauvan ollessa pieni ja kuitenkin miehelläni on loistava suhde lapsiinsa.
Kyllä, alussa hän oli lähinnä apuri ja oli aivan tyytyväinen rooliinsa. Eikä se viennyt yhtään mitään hänen arvostaan. Eikä minun intensiivisempi roolini pienen vauvan kanssa tehnyt minusta diktaattoria.
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Öö..sen takia juuri äiti ei saa olla lapsesta erossa, koska lapsi luulee äidin olevan osa itseään. Lapselle äiti-lapsi -symbioosi on totta, vaikka jotkut sen täällä kieltävätkin. Ja sori, kunnes mies voi synnyttää, ei täydellinen tasa-arvo toteudu. Äiti on vauvalle tärkeämpi vaikka toki isäkin tärkeä. Ja jos isä mistään mitään tajuaa, hän antaa äidin päättää imetyksestä ja tukee tätä päätöstä. (Totta kai rintamaito on ykkösvaihtoehto, vaikka teollisella korvikkeellakin pysyy hengissä.)
Lapsi ei tajua syntymästään mitään. Jos isä hoitaa lasta alusta asti niin hän saa aivan yhtä hyvän suhteen lapseen.Jos äiti-lapsi sympioosi olisi totta niin kukaan muu edes toinen nainen ei voisi saada yhteyttä lapseen.
Mutta maailma on täynnä lapsia joita on aivan alusta asti hoitanut muut kuin biologinen äiti. Eikä MITÄÄN haittaa siitä ole. Toi on ihan täyttä roskaa
Miksi äiti-lapsi -symbioosi koetaan jonain uhkana? Se on ihan normaali kehitysvaihe niin kuin vaikka uhmaikäkin, ja se MENEE ohi. Se, että äiti ja lapsi ovat kuin yhtä, on vain hyväksi (ellei mene liiallisuuksiin) vauvalle ja rakentaa turvallisuuden tuntua. Se EI OLE isältä poissa. Oletusarvona on, että äiti on terve ja läsnä. Symbioosin myöntäminen ei tarkoita, ettei lapsi voisi säilyä hengissä tai kasvaa terveenä, jos se ei ole oman äitinsä kasvattama - tällöin symbioosi muodostuu sen äitiä 'korvaavan' ensisijaisen hoitajan kanssa. Perheissä, joissa on isä ja äiti, isän vuoro 'ykkösenä' tulee kyllä! En ole mitenkään dissaamassa isän merkitystä lapsen elämässä, päinvastoin, ja on tärkeää, että isä on osallistuva vauvan syntymästä lähtien (äidin on sallittava tämä). Meillä esimerkiksi (tiedän, ettei yksi tapaus ole tieteellinen tulos, enkä oleta, että kaikilla menee näin koska meillä meni näin, mutta kerron, koska on tuttu tapaus) oli ihan normaali äiti-lapsi -symbioosi, täysimetinkin 6kk ja osaimetin 2-vuotiaaksi. Nyt kun lapsi on 2,5v hän on täysin 'isän poika', äiti ei kelpaa mihinkään. Meillä mies oli ehkä vähän kakkosvanhemman asemassa omasta mielestään vauva-aikana koska pullo eikä tutti ei kelvannut lapselle, mutta nyt on sitten mun vuoro olla se :)
Ja tota 'kukaan toinen nainen ei voisi saada yhteyttä lapseen' - lausetta en ymmärrä yhtään. Mitä sä sillä tarkoitat? Siis missä iässä, mitä yhteyttä?
Jos kerran suositellaan että ota vauva mukaan niin ota! Miten voit antaa miehesi määrätä kaikesta? Jos joku olisi tunkenut minun ja vauvan väliin kun imetän niin olisi tullut korville. Pistä mies puhutteluun. Ihmeen kynnysmatto olet.
Mihin hemmetin väliin? Isä on yhtä tärkeä kuin äiti. Ei se lapsi ole mikään osa sinua. Se on ihan yhtä plajon isän kuin sinun. Lapsi tarvitsee kumpaakin yhtä paljon. Miksi sinä menet isän ja lapsen väliin?
Oletko sinälukenut ap:n aloitusviestin? No lue uudestaan ja palaa ASIAAN sitten.
Piti vielä lisätä kun sinä kirjoitit " sinun tunteesi ei merkitse yhtään enempää kuin miehen" että, tässä on ehkä se ero miten lähestymme tällaista tilannetta. Minä nimittäin ajattelen että, minun tunteeni merkitsevät yhtä paljon kuin mieheni tunteet -ja toisinpäin.
Jos siis mieheni olisi osoittanut olevansa tilanteeseen tyytymätön ja kokevansa itsensä ehkä ulkopuolisesksi, olisimme voineet keskustella asiasta ja päätyä uusiin toimintamalleihin -yhteisymmärryksessä.
Tasa-arvo on sitä, että kun minä olen kantanut lasta sen 9kk niin mies voi kantaa synnytyksen jälkeen 9kk.
EN kyllä katselisi hetkeäkään tuollaista koska tuo ei ole normaalia!
[/quote]
kuulostaa epänormaalilta, jopa sairaalloisen kontrolloivalta. Ei isä voi tunkea äidin ja vauvan väliin tuolla lailla, antelisin kyllä omalle ukolleni oikein olan takaa jos tulisi arvostelemaan imetystäni. Sano sille ukollesi, että nyt tehdään kuule näin, jos ei kelpaa niin alkaa kalppia. Jos sinä haluat imettää vauvaasi niin sinähän sitä sitten imetät ja otat sen sinne sairaalaan mukaan. EN kyllä katselisi hetkeäkään tuollaista koska tuo ei ole normaalia!
Valitettavasti pienen vauvan vanhemmuus ei ole tasa-arvoista. Toinen on enemmän läsnä kuin toinen. Toisesta tulee vauvalle tärkeämpi kuin toisesta. Vauva-aikana yleensä se on äiti, joka on kotona.
Vai pitäiskö vanhempien yhdessä tehdä jokainen päätös yhdessä jotta tasa-arvo säilyy? Esim koska ruokitaan, koska lapsi menee nukkuu koska vaihetaan vaippa???
Jos mies haluaa ja on mukana vauvan hoidossa, niin se on hienoa, mutta ei miehellä ole oikeutta määrätä miten nainen käyttäää omaa kehoa tasa-arvon nimissä. Kantansa voi kertoa. Aivain samoin voisimmme alkaa ritelemään siitä, että yhdelläkään naisella ei ole oikeus pitää lapsi mikäli lapsen tuleva isä on abortin puolella..
Mä vaadin siinäkin sitten tasa-arvoa, mun synnytyksen ajan miehelle annetaan vastaavasti sähköiskuja jotka tuottavat tälle kipua. Tasa-arvoa, mikä oikeus miehellä on saada lapsi kivuttomasti??!!
On se vi**u oikeesti väärin, että vain minä sukupuoleni takia joudun kokemaan helvetillisiä tuskia ja mies siinä vieressä vaan naureskelee. Ja sitten synnytyksen jälkeen alkaa suureen ääneen mesoamaan kuinka hänellä on oikeus ja hänella on tasa-arvo. Mies saa lapsen tuosta vaan, minä saan sen eteen kärvistellä yhtä ja toista. Mua ronkitaan ja tutkitaan jne.
Että sen miehen on kyllä ihan turha tulla mulle puhumaan yhtään mitään tasa-arvosta, sitä ei ole eikä tule mitä tulee lapsen synnyttämiseen ja sen ensimmäisiin viikkoihin. Mä en jätä lasta isälle ja sitten kärsi vielä vähän lisää kun tissit on kipeät ja meinaavat räjähtää. Ja tämä siksi että mies voisi olla tasa-arvoinen!!! Onko tosiaan miehellä oikeus jopa vaatia naiselta kipua jotta saa olla tasa-arvoinen? Onko miehellä oikeus vaatia että lapsen imetys lopetetaan jotta hän olisi tasa-arvoinen? Missä on sen isän vastuu ja velvollisuus hoitaa sitä lasta parhaalla mahdollisella tavalla, imetys lienee osa tätä?? Vai onko tasa-arvo sitä että isä saa itsekkäästi tehdä mitä hän haluaa, viis lapsesta?
On mennyt tasa-arvo joillekin jo pakkomielteeksi. Onneksi suurin osa miehistä ja naisista tajuaa että perheessä toimitaan ennenkaikkea lasten ja koko perheen eduksi, eikä vaan jankata tasa-arvosta.
Biologia on mitä on. Mitään etua siitä ei saa. Jokainen vastaa omista ongelmistaan. Miehen tehtävänä on biologisesti siittää lapsi ja nainen on raskaana ja synnyttää. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että kun lapsi syntyy niin kummatkin vanhemmat ovat tasoissa. Mitään etuja nainen ei saa. Lapsi on kummallekkin yhtä tärkeä ja lapselle kummatkin ovat yhtä tärkeitä.Jos tasa-arvoa haluat niin naisten pitäisi mennä armeijaan. Se on asia mikä on oikea tasa-arvo ongelma.
että hän joutuu synnyttämään niin miehenkin on silloin vaan tyydyttävä siihen, että hänellä ei ole rintoja eikä hän kykene imettämään. Tämä on vain sitä biologiaa, fakta, joka ei muutu sillä että mies kieltää imetyksen. Nainen saa biologiasta sen edun, että hänellä on ne rinnat jotka ovat imetystä varten. Miksi miehellä on oikeus muka jyrätä biologia? Laittaa omat halunsa luonnolain edelle? Oman lapsensa edelle?
Biologia on katsos sitä mitä se on, miehet tyytykööt kohtaloonsa, jollei omista rintoja niin ei voi imettää. Tasa-arvo ja biologia ei aina mene käsikädessä. Ei naisilla, eikä miehillä.
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Siis nämä äidin ylivertaisuutta puolustavat äidit (oletan että ovat itse äitejä). Taitaa olla melkoisissä hormonihuuruissa juuri synnytyksestä toipuvina nää mammat. :-DDD
Mulla 1v muksu enkä ymmärrä yhtään näitä aivopieruja siitä, ettei äiti voisi olla lapsestaan erossa vuorokauttakaan ilman että äiti-vauva-suhde kärsii. Kyllä meillä se isi taisi olla tarkkakorvaisempi kertomaan mikä itkun sävy oli kyseessä. Ja isin rinnallekin vauva aina rauhoittui paremmin nukkumaan. Että se siitä. Kukin varmasti näkee tämän omalla tavallaan, eikä ole tarkoitus loukata ketään, mutta ihan oikeesti mammat, nyt vähän reaalielämää noiden vaaleanpunaisten vauvahöyryjen tilalle! Eihän se lapsi edes tiedä mikä äiti on ennen eroahdistusta! Ja se tulee lähempänä yhtä ikävuotta, ei heti syntymän jälkeen.
Öö..sen takia juuri äiti ei saa olla lapsesta erossa, koska lapsi luulee äidin olevan osa itseään. Lapselle äiti-lapsi -symbioosi on totta, vaikka jotkut sen täällä kieltävätkin. Ja sori, kunnes mies voi synnyttää, ei täydellinen tasa-arvo toteudu. Äiti on vauvalle tärkeämpi vaikka toki isäkin tärkeä. Ja jos isä mistään mitään tajuaa, hän antaa äidin päättää imetyksestä ja tukee tätä päätöstä. (Totta kai rintamaito on ykkösvaihtoehto, vaikka teollisella korvikkeellakin pysyy hengissä.)
Lapsi ei tajua syntymästään mitään. Jos isä hoitaa lasta alusta asti niin hän saa aivan yhtä hyvän suhteen lapseen.Jos äiti-lapsi sympioosi olisi totta niin kukaan muu edes toinen nainen ei voisi saada yhteyttä lapseen.
Mutta maailma on täynnä lapsia joita on aivan alusta asti hoitanut muut kuin biologinen äiti. Eikä MITÄÄN haittaa siitä ole. Toi on ihan täyttä roskaa
jota ap on hoitanut ja imettänyt alusta lähtien. Hän ei siis ole lapselle mikä tahansa ihminen vaan juuri se ihminen joka on häntä hoitanut alusta lähtien. Se johon lapsi on luonut suhteen. Se jonka rinnoista lapsi saa ruokansa.
Koska Ap ei nanna isän osallistua lapsen elämään. Siinä se syy. Sitten parin vuoden päästä valittaa kun isä ei ole lapsen kanssa tekemissä.Tajuatko miten naurettavia juttuja selität? Et antaisi miehen hoitaa omaa lastaan. Kuitenkin juuri sinun kaltaiset ovat etunenässä viemässä miehiltä lapset pois. Peruste on se että he eivät hoida lapsiaan. Mutta maksaa heidän pitää. Jos miehellä on vastuu niin hänen myös pitää saada päättää lapsen asioista ja hoitaa lasta. Aivan alusta asti.
Ruokkiminen on vain yksi osa lapsen hoitoa. Jos sen takia mies ei kykene luomaan suhdetta lapseen, niin vika löytyy kyllä miehen korvien välistä. Meillä lapset sai aluksi korviketta lisänä, mutta maidontuotannon käynnistyttyä sitä ei tarvittu. Imetin lapsia reilun vuoden kutakin, meillä on kolme lasta. En, hölmö kun olen, edes tajunnut että mun pitää kysyä lupa mieheltä imetykseen. Ei tuo tosin sitä koskaan kieltänytkään, eikä mitenkään edes kyseenalaistanut. Ja kummasti tuo on silti kyennyt lapsiansa hoitamaan, vaihtoi vaippoja, kylvetti, nukutti, leikitti jne. Hyvä isä, vaikkei pullolla saanutkaan lapsiaan ruokkia kun minä hirviöäiti niille tissin lykkäsin luvatta suuhun ja ruokin. Ja pakko sanoa, mutta kyllä mä pidän vähän omituisena miestä joka ei muuten kykene luomaan lapseensa suhdetta kuin korviketta antamalla. Kuten sanoin se ruokkimenen on vain yksi osa lapsenhoitoa ja kaikkeen muuhun voi ja saa isä osallistua ihan tasa-arvoisesti. Imetykseen ei, koska miehellä ei rintoja ole. Ja se ei ole minun vikani. Eikä se muuksi muutu vaikka miehet kuinka suuttuis.
että onko hänellä jotain mielipidettä tai sanottavaa siitä, että olen imettänyt lastamme tai miten pitkään olen imettänyt jne. Hän oli ihan hölmistynyt, 'siis mitä? ai mulla mielipidettä? ei. tai siis...eiks se oo hyvä juttu että on imetetty?'
olemme kuitenkin ihan 'tasa-arvoisia' vanhempia.
tässä on taas yksi klassinen tyyppiesimerkki äidistä, joka ei anna isän hoitaa lastaan ollenkaan. Moni äiti imettää hampaat irvessä eikä edes huomaa ettei maitoa tule tarpeeksi. Sivusta seuraamalla huomaa kyllä jos joku on pielessä. Tässä tapauksessa se sivullinen taitaa olla isä. Unohda täysimetys ja kokeile korviketta, osittaisimetyskin on ihan hyvä vaihtoehto. Ja anna sen isän hoitaa lasta. Muuten olet täällä parin kuukauden päästä valittamassa kun ero tuli, eikä isää kiinnosta tavata ventovierasta lastaan ollenkaan. Jos sinulla on synnytyksenjälkeinen masennus, hae siihen apua.
vedä vaan ---- päähäsi.
Vaikken lukenut ketjua kokonaan, tässä on besserwisseröinti saavuttanut tolkuttoan asteen
haloo, lapsen ensimmäist päivät ja kuukaudet isä ON pikkusen ulkopuolinen.
Näin se vaan menee.
Entä sitte. Kyllä sen aikuinen mies kestää.
Ja tämä on kotona todettu ja juteltu, se voi tuntua vähän vaikeelta mutta näin on luonto järjestänyt.
Sorry vaan.
Eli isä ei saa hoitaa lastaan? Koska sitähän se tarkoittaa. Sinun mielestä äiti on joku parempi vanhempi ja isä vaan apuri.
Sinun tunteesi ei merkitse yhtään enempää kuin miehen. Et ole ollenkaan sen arvokkaampi.