Mies päättää kaiken lapsen hoitoon liittyvän meillä
Olen tässä miettinyt, että onko normaalia, että mies päättää pääosin kaikesta lapsen hoitoon liittyvästä ja minulla äitinä ei ole juuri mitään sananvaltaa, jos sattuisin olemaan eri mieltä asioista. Esimerkiksi minun pitää mennä sairaalaan käymään ja sairaalasta ohjeistettiin, että lapsi kannattaa ottaa mukaan, sillä ei ole varmaa, kuinka pitkään joudun viipymään siellä. Isä on kuitenkin sitä mieltä, ettei anna lasta mukaani sairaalaan, vaan haluaa hoitaa häntä kotona sen ajan. En ole synnytyksen jälkeen ollut kertaakaan erossa lapsesta ja se tuntuukin pahalta.
Lisäksi isä haluaa syöttää lapsellemme pullosta äidinmaidonvastiketta, vaikka itse haluaisin täysimettää lapsemme ohjeistusten mukaisesti ja välttää korvikkeita, jos vain mahdollista. Ääritapauksessa hän kerran jopa tunki sen korvikepullonsa kanssa väliin, kun olin imettämässä hieman itkuista vauvaa ja sanoi ettei minun rintamaidostani ole mihinkään, kun vauva itkee syömisen lomassa. Toki jos oma maito ei millään riittäisi, olen korvikkeiden kannalla, mutta muuten teen kaikkeni voidakseni imettää lastamme.
Lastenhoidon lisäksikin kaikki hankinnat menevät hänen toiveiden mukaisesti ja esimerkiksi hän kielsi minua ostamasta uutta kännykkää vanhan rikkouduttua. Oikeasti jo hieman alkaa nyppiä tämä enkä tiedä, miten saisin pidettyä puoliani. Sinänsä hän hoitaa asiat ihan suhteellisen hyvin, mutta niin teen itsekin. Ärsyttää suunnattomasti se, ettei minulla ole minkäänlaista sananvaltaa kodin asioissa - ei edes lapsen hoidossa (mikä yleensä ainakin on edelleen jossain määrin naisten valtakuntaa hyvässä mielessä). Ja huom. tämä ei ole provo. :/
Kommentit (139)
Tämä ei liity mitenkään alkuperiäiseen aloitukseen MUTTA... Minä olen ymmärtänyt, että maidontuotannon kasvaminen tapahtuu ainoastaan imetyksen kautta. Eihän rinnat "ymmärrä" lisätä maidoneritystä jos äiti antaa siinä sivussa korviketta josta sitten lapsi tulee kylläiseksi. (Ja nyt emme puhu niistä äideistä, joilla maitoa ei tule vaikka kuinka pitäis vauvaa siinä rinnalla.)
Ja minusta imettäminen on yksin ja ainoastaan äidin valinta. Mitä jos olis mies joka painostaisi imetykseen vaikka maitoa ei tulisi tai mies joka kieltäisi imetyksen vaikka maitoa tulisi?
Usko jo että isä ja äiti ovat tasa-arvoisia. Ne päättävät yhdessä lapsen ruokkimisesta ja hoitamisesta. Ei nainen yksin.
Tasa-arvoisia ja tasa-arvoisia.. Eiköhän lapsen äiti loppupeleissä tee päätöstä itse siitä imettääkö vai ei. Äidin keho, äidin rinnat. Mä en vähättele miehen panostusta lapsen hoitoon, mutta imetys on niin herkkä asia, että painostaminen suuntaan tai toiseen ei ole hyväksi kenellekkään.
Toisaalta vaikutat itse siltä, ettei sinulla muutenkaan juuri ole kykyä muodostaa omia mielipiteitä, vaan otat ja uskot kaikki "viralliselta" taholta tulevat neuvot ja käskyt kyseenalaistamatta. Miehesi liittyy tässä vain joukon jatkoksi sinua komentelemaan. Mitä aloittaisit kokeen, jossa joka kerran, kun saat jonkun neuvon, kyseenalaistat sen ja mietit, millä perusteella teet päätöksesi siinä? Se voi tuntua alussa hassulta, mutta vastaava auttoi minua itseäni vihdoinkin oppimaan muodostamaan omia mielipiteitä.
En ole synnytyksen jälkeen ollut kertaakaan erossa lapsesta ja se tuntuukin pahalta.
Lastenhoidon lisäksikin kaikki hankinnat menevät hänen toiveiden mukaisesti ja esimerkiksi hän kielsi minua ostamasta uutta kännykkää vanhan rikkouduttua. Oikeasti jo hieman alkaa nyppiä tämä enkä tiedä, miten saisin pidettyä puoliani. Sinänsä hän hoitaa asiat ihan suhteellisen hyvin, mutta niin teen itsekin. Ärsyttää suunnattomasti se, ettei minulla ole minkäänlaista sananvaltaa kodin asioissa - ei edes lapsen hoidossa (mikä yleensä ainakin on edelleen jossain määrin naisten valtakuntaa hyvässä mielessä). Ja huom. tämä ei ole provo. :/
Kumma kun lähes kaikki vastaajat takertuvat tuohon lapsenhoitoon. Onhan se täysin selvää, että kun äiti kantaa lasta 9 kk ennen syntymää ja synnyttää, ja tissitkin on vain äidillä vain sitä tarkoitusta varten, että ruokkii vauvaa niin isän osuus on väistämättä siinä vaiheessa vähäisempi.
Suurempi ja pitkäaikaisempi ongelma on se, että aloittaja on hukkaamssa oman tahtonsa lisäksi itsensä ja elämänsä, kun mies määrää kaikesta.
Miten saisit pidetyksi puoliasi? No se on täysin yksinkertaista: älä kysele ja keskustele suotta miehen kanssa vaan ilmoita itse oma päätöksesi. Näin tietenkin sellaisissa tapauksissa, jolloin päätös koskee vain sinua itseäsi.
Eikai lasta minnekkään sairaalaan oteta mukaan jos sitä lasta ei tarvitse hoitaa. Sehän on ihan päivän selvä asia.
Kuutta kuukautta nuorempi vauva nimenomaan otetaan sairaalaan mukaan jottei imetys keskeytyisi! Näin neuvotaan synnytyssairaaloissa useimmille, sinulle ilmeisesti ei?
eihän siitä silloinkaan yhdessä sovita, eihän? Jos äiti menee useammaksi päiväksi sairaalaan ja vauva jää kotiin, niin kyllä se imetys silloin oli siinä.
Ymmärrän korvikkeen tarjoasmisen jos mies on huolissaan maidon riittävyydestä, mutta kyllä minä todellakin olisin pahoittanut mieleni jos mieheni olisi sanonut ettei maidostani ole mihinkään. Asiat voi esittää monella tavalla ja oikeasti minusta kuulostaa että tuossa mies yrittää kontrolloida ja mitätöidä Ap:ta. Ei kuulosta siltä että mies vain haluaisi osallistua lapsen hoitoon tasaveroisena.
tässä on taas yksi klassinen tyyppiesimerkki äidistä, joka ei anna isän hoitaa lastaan ollenkaan.
Moni äiti imettää hampaat irvessä eikä edes huomaa ettei maitoa tule tarpeeksi. Sivusta seuraamalla huomaa kyllä jos joku on pielessä. Tässä tapauksessa se sivullinen taitaa olla isä.
Unohda täysimetys ja kokeile korviketta, osittaisimetyskin on ihan hyvä vaihtoehto. Ja anna sen isän hoitaa lasta. Muuten olet täällä parin kuukauden päästä valittamassa kun ero tuli, eikä isää kiinnosta tavata ventovierasta lastaan ollenkaan.
Jos sinulla on synnytyksenjälkeinen masennus, hae siihen apua.
On tärkeää, että isä saa luoda oman suhteen lapseen ja hoitaa häntä omalla tavallaan MUTTA jos äiti joutuu väkisin ja vastoin omaa tahtoaan olemaan erossa pienestä vauvasta, niin se voi olla oikeasti vahingollista äidin ja vauvan suhteelle. Erityisesti esikoisvauvan kanssa, kun tunteet ovat kenties voimakkaammat ja itse epävarmempi. Ei kaikilla ole näin, ja isompien lasten äidit ovat ehkä unohtaneetkin nämä tunteet, mutta monille tilanne on tämä. Esim. mulla oli näin, siitä huolimatta, että olen kohtuullisen normaalis ja tasapainoinen ihminen. Silti mieheni on onnistunut olemaan molempien lastemme kanssa hoitovapaalla yli vuoden, ja hoitaa heitä täysin suvereenisti. Koska hän on
Isän pitäisi aikuisena ihmisenä kestää se, etä alkuvaiheessa äidin ja vauvan on hyvä olla jatkuvassa yhteydessä, jos äiti sitä haluaa. Isän on silti täysin mahdollista luoda suhde lapseen.
Ja ap, älä anna miehen päättää kaikesta. Äläkä lopeta imetystä, jos et halua. Otat tietenkin vauvan mukaan sairaalaan, jos se sinusta tuntuu hyvältä ja sairaalastakin sitä on ehdotettu. Selitä miehellesi ystävällisesti, että sun tunteet nyt vaan on niin voimakkaasti erossaoloa vastaan, ettet voi sitä edes harkita. Että voi tuntua hassulta, mutta hormoneista tai mistä ikinä johtuen asia nyt vaan on näin. Ja sano samalla ystävällisesti, että koet hänen toimintansa vähän kontrolloivaksi.
Jos isä ei saa nyt osallistua vauvan hoitoon, ei sellaista hetkeä tule myöhemminkään kun se "äiti tietää kaiken parhaiten" ja kaikki tehdään äidin tavalla tai ei ollenkaan.
Kyllä se hetki tuli meidän perheessä ja myös useissa tuntemissani perheissä, vaikka äidit ovat olleet päävastuussa vauvasta n. ensimmäiset 6-9 kk. Miehet (eivätkä kaikki naisetkaan) eivät voi tajuta, miten vaikeaa ja vahingollista tuoreelle äidille voi olla, jos muut puuttuvat koko ajan siihen, miten hän hoitaa vauvaa. Vauvasta erossa oleminen on myös monille todella vaikeaa. Normaali tasapainoinen aikuinen mies kykenee kyllä luomaan suhteen vauvaan, vaikkei saa päättää imetyksestä tai siitä, koska äiti on yön erossa vauvasta.
Jos isä ei saa nyt osallistua vauvan hoitoon, ei sellaista hetkeä tule myöhemminkään kun se "äiti tietää kaiken parhaiten" ja kaikki tehdään äidin tavalla tai ei ollenkaan.
Kyllä se hetki tuli meidän perheessä ja myös useissa tuntemissani perheissä, vaikka äidit ovat olleet päävastuussa vauvasta n. ensimmäiset 6-9 kk. Miehet (eivätkä kaikki naisetkaan) eivät voi tajuta, miten vaikeaa ja vahingollista tuoreelle äidille voi olla, jos muut puuttuvat koko ajan siihen, miten hän hoitaa vauvaa. Vauvasta erossa oleminen on myös monille todella vaikeaa. Normaali tasapainoinen aikuinen mies kykenee kyllä luomaan suhteen vauvaan, vaikkei saa päättää imetyksestä tai siitä, koska äiti on yön erossa vauvasta.
Laki ja moraali sanoo että mies on tasa-arvoinen vanhempi naisen kanssa ihan alusta asti. Jos se on naiselle vaikeaa niin oma ongelma.
tässä on taas yksi klassinen tyyppiesimerkki äidistä, joka ei anna isän hoitaa lastaan ollenkaan.
Moni äiti imettää hampaat irvessä eikä edes huomaa ettei maitoa tule tarpeeksi. Sivusta seuraamalla huomaa kyllä jos joku on pielessä. Tässä tapauksessa se sivullinen taitaa olla isä.
Unohda täysimetys ja kokeile korviketta, osittaisimetyskin on ihan hyvä vaihtoehto. Ja anna sen isän hoitaa lasta. Muuten olet täällä parin kuukauden päästä valittamassa kun ero tuli, eikä isää kiinnosta tavata ventovierasta lastaan ollenkaan.
Jos sinulla on synnytyksenjälkeinen masennus, hae siihen apua.
On tärkeää, että isä saa luoda oman suhteen lapseen ja hoitaa häntä omalla tavallaan MUTTA jos äiti joutuu väkisin ja vastoin omaa tahtoaan olemaan erossa pienestä vauvasta, niin se voi olla oikeasti vahingollista äidin ja vauvan suhteelle. Erityisesti esikoisvauvan kanssa, kun tunteet ovat kenties voimakkaammat ja itse epävarmempi. Ei kaikilla ole näin, ja isompien lasten äidit ovat ehkä unohtaneetkin nämä tunteet, mutta monille tilanne on tämä. Esim. mulla oli näin, siitä huolimatta, että olen kohtuullisen normaalis ja tasapainoinen ihminen. Silti mieheni on onnistunut olemaan molempien lastemme kanssa hoitovapaalla yli vuoden, ja hoitaa heitä täysin suvereenisti. Koska hän on
Isän pitäisi aikuisena ihmisenä kestää se, etä alkuvaiheessa äidin ja vauvan on hyvä olla jatkuvassa yhteydessä, jos äiti sitä haluaa. Isän on silti täysin mahdollista luoda suhde lapseen.
Ja ap, älä anna miehen päättää kaikesta. Äläkä lopeta imetystä, jos et halua. Otat tietenkin vauvan mukaan sairaalaan, jos se sinusta tuntuu hyvältä ja sairaalastakin sitä on ehdotettu. Selitä miehellesi ystävällisesti, että sun tunteet nyt vaan on niin voimakkaasti erossaoloa vastaan, ettet voi sitä edes harkita. Että voi tuntua hassulta, mutta hormoneista tai mistä ikinä johtuen asia nyt vaan on näin. Ja sano samalla ystävällisesti, että koet hänen toimintansa vähän kontrolloivaksi.
Että kun lapsi on syntynyt niin isä ja äiti ovat TÄYSIN saman veroisia lapselle. Ei äiti ole mikään jumala joka päättää näistä asioista. Eikä äiti ole YHTÄÄN tärkeämpi lapselle kuin isä. Eikä lapsi ole YHTÄÄN tärkeämpi äidille kuin se on isälle.
Äidillä EI ole MITÄÄN oikeuksia mitä isällä ei ole. Ei ole mitään erityistä äidin ja lapsen välistä suhdetta. On vaan suhde toiseen vanhempaan. Suhde on ihan yhtä tärkeä isään kuin äitiin.
Ilmeisesti vielä pieni vauva?
Mies kontrolloi liikaa, jos päättää kaikista hankinnoista, vauvan syömisestä jne. Tottakai otat vauvan mukaan sairaalaan, jotta voit jatkaa imettämistä. Mies ei kuulosta huolehtivalta isältä, ei tasa-arvoiselta, vaan kontrolloivalta. Sillä tavoin ei luoda isä-lapsi-suhdetta. Vähän pelottaakin vauvan puolesta, mitä isä hä hänelle tekee kun olet poissa? Jos vauva itkee, onko riski että esim. ravistelisi tai muuten vahingoittaisi? Ettei taas saataisi lukea perhesurmista...
eihän siitä silloinkaan yhdessä sovita, eihän? Jos äiti menee useammaksi päiväksi sairaalaan ja vauva jää kotiin, niin kyllä se imetys silloin oli siinä.
Ymmärrän korvikkeen tarjoasmisen jos mies on huolissaan maidon riittävyydestä, mutta kyllä minä todellakin olisin pahoittanut mieleni jos mieheni olisi sanonut ettei maidostani ole mihinkään. Asiat voi esittää monella tavalla ja oikeasti minusta kuulostaa että tuossa mies yrittää kontrolloida ja mitätöidä Ap:ta. Ei kuulosta siltä että mies vain haluaisi osallistua lapsen hoitoon tasaveroisena.
Ei äiti päätä lapsen hoidosta YHTÄÄN enempää kuin mieskään koskaan. Eikä se imetys ole mikään ihmeellinen juttu. Lapsen voi ihan hyvin ruokkia korvikkeella
Ilmeisesti vielä pieni vauva?
Mies kontrolloi liikaa, jos päättää kaikista hankinnoista, vauvan syömisestä jne. Tottakai otat vauvan mukaan sairaalaan, jotta voit jatkaa imettämistä. Mies ei kuulosta huolehtivalta isältä, ei tasa-arvoiselta, vaan kontrolloivalta. Sillä tavoin ei luoda isä-lapsi-suhdetta. Vähän pelottaakin vauvan puolesta, mitä isä hä hänelle tekee kun olet poissa? Jos vauva itkee, onko riski että esim. ravistelisi tai muuten vahingoittaisi? Ettei taas saataisi lukea perhesurmista...
Tasa-arvo on sitä että KUMPIKIN päättää ei vaan äiti. Nainen ei voi sanoa että hän hoitaa lasta nyt ja sitten kun tarvitsee apua niin miehen pitäisi auttaa. Mies ei ole mikään naisen apuri lastenhoidossa. Mies on tasavertainen naisen kanssa lapsen hoidossa
Eikai lasta minnekkään sairaalaan oteta mukaan jos sitä lasta ei tarvitse hoitaa. Sehän on ihan päivän selvä asia.
Kuutta kuukautta nuorempi vauva nimenomaan otetaan sairaalaan mukaan jottei imetys keskeytyisi! Näin neuvotaan synnytyssairaaloissa useimmille, sinulle ilmeisesti ei?
Synnytyssairaalassa sabnotaan myös että miehelle ei kuulu lasten asiat. Lastensuojelussa sitten sanotaan sosiaaliviranomaisten, kanssa että äiti on lapsille tärkeä isä ei.
SE on politiikkaa eikä sillä ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa.
En ole synnytyksen jälkeen ollut kertaakaan erossa lapsesta ja se tuntuukin pahalta.
Lastenhoidon lisäksikin kaikki hankinnat menevät hänen toiveiden mukaisesti ja esimerkiksi hän kielsi minua ostamasta uutta kännykkää vanhan rikkouduttua. Oikeasti jo hieman alkaa nyppiä tämä enkä tiedä, miten saisin pidettyä puoliani. Sinänsä hän hoitaa asiat ihan suhteellisen hyvin, mutta niin teen itsekin. Ärsyttää suunnattomasti se, ettei minulla ole minkäänlaista sananvaltaa kodin asioissa - ei edes lapsen hoidossa (mikä yleensä ainakin on edelleen jossain määrin naisten valtakuntaa hyvässä mielessä). Ja huom. tämä ei ole provo. :/
Kumma kun lähes kaikki vastaajat takertuvat tuohon lapsenhoitoon. Onhan se täysin selvää, että kun äiti kantaa lasta 9 kk ennen syntymää ja synnyttää, ja tissitkin on vain äidillä vain sitä tarkoitusta varten, että ruokkii vauvaa niin isän osuus on väistämättä siinä vaiheessa vähäisempi.Suurempi ja pitkäaikaisempi ongelma on se, että aloittaja on hukkaamssa oman tahtonsa lisäksi itsensä ja elämänsä, kun mies määrää kaikesta.
Miten saisit pidetyksi puoliasi? No se on täysin yksinkertaista: älä kysele ja keskustele suotta miehen kanssa vaan ilmoita itse oma päätöksesi. Näin tietenkin sellaisissa tapauksissa, jolloin päätös koskee vain sinua itseäsi.
Kun lapsi syntyy niin sen jälkeen mies ja nainen ovat täysin samanarvoisia. SEn jälkeen lapsi ei tarvitse äitiä yhtään enempää kuin isääkään. Eikä äidilä ja lapsella ole mitään erikoista yhteyttä.
Eihän tommoista kukan kestäisi. Miehesi tarvitsisi varmaan ammattiapua!
Tämä ei liity mitenkään alkuperiäiseen aloitukseen MUTTA... Minä olen ymmärtänyt, että maidontuotannon kasvaminen tapahtuu ainoastaan imetyksen kautta. Eihän rinnat "ymmärrä" lisätä maidoneritystä jos äiti antaa siinä sivussa korviketta josta sitten lapsi tulee kylläiseksi. (Ja nyt emme puhu niistä äideistä, joilla maitoa ei tule vaikka kuinka pitäis vauvaa siinä rinnalla.)
Ja minusta imettäminen on yksin ja ainoastaan äidin valinta. Mitä jos olis mies joka painostaisi imetykseen vaikka maitoa ei tulisi tai mies joka kieltäisi imetyksen vaikka maitoa tulisi?
Usko jo että isä ja äiti ovat tasa-arvoisia. Ne päättävät yhdessä lapsen ruokkimisesta ja hoitamisesta. Ei nainen yksin.Tasa-arvoisia ja tasa-arvoisia.. Eiköhän lapsen äiti loppupeleissä tee päätöstä itse siitä imettääkö vai ei. Äidin keho, äidin rinnat. Mä en vähättele miehen panostusta lapsen hoitoon, mutta imetys on niin herkkä asia, että painostaminen suuntaan tai toiseen ei ole hyväksi kenellekkään.
kun lasta ei tarvitse imettää nykyaikana. Siitä ei ole mitään hyötyä. Muista että jos nainen päättäisi näistä asioista niin hänellä ei myöskään olisi sitten oikeutta pyytää apua. Se joka päättää kantaa vastuun.
eihän siitä silloinkaan yhdessä sovita, eihän? Jos äiti menee useammaksi päiväksi sairaalaan ja vauva jää kotiin, niin kyllä se imetys silloin oli siinä.
Ymmärrän korvikkeen tarjoasmisen jos mies on huolissaan maidon riittävyydestä, mutta kyllä minä todellakin olisin pahoittanut mieleni jos mieheni olisi sanonut ettei maidostani ole mihinkään. Asiat voi esittää monella tavalla ja oikeasti minusta kuulostaa että tuossa mies yrittää kontrolloida ja mitätöidä Ap:ta. Ei kuulosta siltä että mies vain haluaisi osallistua lapsen hoitoon tasaveroisena.
Ei äiti päätä lapsen hoidosta YHTÄÄN enempää kuin mieskään koskaan. Eikä se imetys ole mikään ihmeellinen juttu. Lapsen voi ihan hyvin ruokkia korvikkeella
Oletko sinä ap:n mies? Kontrolloitko vaimosi tietokoneen käyttöäkin?
Tasa-arvo on hieno juttu, mutta se ei tarkoita, että olis hyvä tai tarkoituksenmukaista, että kaikki tekisivät tasan samat asiat. Vaan parhaimillaan tasa-arvo tarkoittaa sitä, että olemme kaikki ihmisinä yhtä arvokkaita, ja että esim perheessä jokainen saisi toteuttaa niitä omia ominaisuuksiaan ja vahvuuksiaan ILMAN että 'tyranisoi' toista. Perheessä otetaan toinen huomioon ja joustetaan omista tarpeista tarpeen mukaan, ilman että kadottaa itsensä.
Suurimmissa osissa tapauksista on TARKOITUKSENMUKAISTA että naisen ja vastasyntyneen symbioosia tuetaan. Imettäminen on kaikkien tutkimusten mukaan positiivista ja tukee lapsen kehitystä, sekä äidin hyvinvointia. Isän rooli on usein alkuvaiheessa nimenomaan tukijan rooli, ja tämä jos mikä on äärimmäisen tärkeää. Myöhemmissä vaiheissa lapsen kasvaessa molempien vanhempien roolit ehtivät muuttumaan tarpeen mukaan useasti.
Luottamusta kehiin molemmin puolin.
Ja ap, jos koet tilanteen epämielyttävänä, puhu siitä, miehen kanssa, neuvolassa etc. Meillä on kaikilla oikeus tuntea olomme turvalliseksi ja hyväksytyksi omassa kodissamme.
Tämä ei liity mitenkään alkuperiäiseen aloitukseen MUTTA... Minä olen ymmärtänyt, että maidontuotannon kasvaminen tapahtuu ainoastaan imetyksen kautta. Eihän rinnat "ymmärrä" lisätä maidoneritystä jos äiti antaa siinä sivussa korviketta josta sitten lapsi tulee kylläiseksi. (Ja nyt emme puhu niistä äideistä, joilla maitoa ei tule vaikka kuinka pitäis vauvaa siinä rinnalla.)
Ja minusta imettäminen on yksin ja ainoastaan äidin valinta. Mitä jos olis mies joka painostaisi imetykseen vaikka maitoa ei tulisi tai mies joka kieltäisi imetyksen vaikka maitoa tulisi?
Usko jo että isä ja äiti ovat tasa-arvoisia. Ne päättävät yhdessä lapsen ruokkimisesta ja hoitamisesta. Ei nainen yksin.Tasa-arvoisia ja tasa-arvoisia.. Eiköhän lapsen äiti loppupeleissä tee päätöstä itse siitä imettääkö vai ei. Äidin keho, äidin rinnat. Mä en vähättele miehen panostusta lapsen hoitoon, mutta imetys on niin herkkä asia, että painostaminen suuntaan tai toiseen ei ole hyväksi kenellekkään.
kun lasta ei tarvitse imettää nykyaikana. Siitä ei ole mitään hyötyä. Muista että jos nainen päättäisi näistä asioista niin hänellä ei myöskään olisi sitten oikeutta pyytää apua. Se joka päättää kantaa vastuun.
Sikiön syke 120-160 levossa, liikkeessä suurempi. Aikuisen normaali syke levossa 60-80 per minuutti. Jos sikiöllä olisi kohdussa äidin syke, olisi aika huolestua melkoisesti.
Sen vauvan syke voi ottaa mallia myös isästä, ei se lapsiriepu tiedä onko äidin vaiko isän rinnalla. Kenguruhoitoa kun voi antaa isäkin. Tai ihan ventovieras hoitsukin.