Vihreiden mystiset ideat

Ei kai kukaan vihreitä ota vakavasti, lapsen asteella suurin osa.

on joutunut perumaan puheensa ja toteamaan että se lämpiää sittenkin, ja ihmisen vaikutuksesta. Katastrofaalisista seurauksista varoittia ainakin toinen heistä.

mutta fakta on että kaupunkilainen kuluttaa ja saastuttaa keskimäärin enemmän kuin maalainen.



Maalla ollaan ehkä enemmän oman auton varassa ja asunnot voi olla isompia mutta elämäntyyli muuten kompensoi mahdolliset suuremmat ajokilometriluvut ja asuinneliöt. Kaupunkiajo muuten myös sinällään saastuttaa enemmän kuin maantieajo, joten kilometrivertailukin on vähän huono.

Uusin tutkimus aiheesta, jonka olen lukenut on Implications of urban structure on carbon consumption in metropolitan areas. Siinä tutkimusaineisto on huonoa ja puutteellista ja perustuu yksipuolisesti hiilijalanjälkeen. Tässä tutkimuksessa väitetään, että on ihan yhtä "tuhoisaa" asua kaupungissa tai maaseudulla. Ulkomaisissa tutkimuksissa on päädytty usein tulokseen, että kaupungissa asuminen on paljon haitallisempaa. Minä ihmettelen tuota suomalaista tutkimusta, sillä olen aika varma näin ihan maalaisjärjellä ajateltuna, että maalla asuminen on huomattavasti ekologisempaa. Tätähän vihreät käyttää aina verukkeena esim yksityisautoilun lopettamisvaatimuksissaan ja sille, että kaikkien pitäisi muuttaa cityyn ja alkaa cityvihreäksi. Yksi etelänmatka vastaa noin 3000 kilometrin autoilua, silti vihreät lentää minkä ehtii. Jos autossa istuu pari ihmistä niin saa vetää tuplamatkan eli 6000 kilometriä autolla saastuttaaksen yhtä paljon kuin se yksi vihreiden lomamatka. Silti vihreät lentää ja ajaa autolla ruuhkissa ihan sen saman määrän mitä muutkin. Helsingin vihreät höpöttää työmatkaliikenteestä jne, taitaa tilanne olla siinäkin nykyään niin, että iso osa ajaa Espooseen. Pitäisikö Espoon laittaa tullit rajalle, ettei helsinkiläiset ajele pitkin kehää idästä länteen ja saastuta heidän luontoaan.



Kaupungissa asutaan ns neukkukuutioissa, joiden valmistaminen on todella kuluttavaa ja silti niiden elinkaari on todella lyhyt ja lämmitysjärjestelmät surkeita ja talot vuotaa enemmän kuin mikään. Samaan aikaan maalla asutaan yleensä puurakenteisissa tai tiilirakenteisissa puuroinkisissa asunnoissa, poltetaan puita, lämmietään ilmalämpöpumpuilla, maalämmöllä, aurinkokeräimillä jne. Puun kasvussa sitoutunut hiili vapautuu palaessaan ja lopputulos on +-nolla puun polton ollessa kyseessä. Ajotietokoneen mukaan omalla kohdallani kesäasunnolla asuessani bensaa kuluu noin 1 litra vähemmän per 100 km kuin mitä Helsingin ruuhkissa ja käytännössä ajomääräkin on ihan sama molemmissa viikottaisiin palveluihin. Auton kyydissä joutuu vaan istumaan paljon enemmän ollessani kaupungissa. Siinä missä ihmiset maalla kerää marjoja, sieniä, kalastaa, omasta pihasta tulee perunat, sipulit jne eli kerää itse 30 %.a elintarvikkeistaan niin kaupungissa niitä kuskataan rekoilla pitkien matkojen takaa. Joukkoliikenteen päästöt on vaiettu tabu, Suomessa joukkoliikenteessä on niin saastuttavia ajoneuvoja, että siitä kannattaakin olla ihan hiljaa. Helsingissä lämmitys tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla ja iso osa energiastakin. Kunnon maaseudulla tulee vesikin usein omasta pihasta kun taas esim Helsingissä se kuskataan satojen kilometrien päästä.



Yhtään järkevää kommenttia en ole koskaan vihreiltä saanut, ainoa mitä ne osaa sanoa on se, että kaavoittamalla tiheään saadaan mahtumaan enemmän ihmisiä pienelle alueelle eli perusinfra on halvempaa rakentaa ja siihen tuo perustuukin eli kaupungit keinottelee maalla ja tekee sillä rahaa eli koko juttu perustuu ahneuteen. Jos nämä neukkukuutiot olisi oikeasti halvempia ja ekologisempia niin niitä olisi taatusti muissakin länsimaissa, mutta eipä niitä ole missään. Onko Suomi keksinyt uuden vientituotteen eli edullisen ja ekologisen neukkukuutioelämisen, jossa home jyllää ja ihmisen on surkea olla ja elää.

bullshittiä ainakin omalla kohdallani. Kotimaassa matkailemme, autolla, laivoilla.

...kuten maaseutu vs. kaupunki?



Miettikääpä, mitä tapahtuisi jos kaikki suomalaiset jaoteltaisiin asumaan tasaisesti ympäri Suomea. Vähenisikö saastuttaminen? Ei tosiaankaan. Suurimman osan työ- ja koulumatkat pitenisivät ja ne jouduttaisiin kulkemaan autolla, koska tuollaiseen malliin ei saa toimivaa joukkoliikennettä millään ja työmatkapyöräilykin on houkuttelevaa vain kesäisin ja lyhyillä matkoilla. Vai onko teidän kaupunkivihaajien kanta se, että kunkin tulee tehdä töitä lähinnä omalla takapihallaan perunanviljelyn parissa? Se puolestaan johtaisi kansantalouden välittömään tuhoon.



Se, että kaupunkilaisten hiilijalanjälki on keskimäärin maalaisia suurempi, johtuu siitä että kaupungeissa asuvat myös ne pahimmat suurkuluttajat ja porsastelijat, joiden käytös vetää käyrät kaakkoon vaikka me muut eläisimme miten. Siis yksilöllisistä kulutusvalinnoista. Kaupunki systeeminä on silti maaseutua ekotehokkaampi ihan siksi, että kaupungeissa asuu pienellä alueella suuri määrä ihmisiä, jolloin palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin ja välimatkat ovat lyhyitä.



Tämäkin on toki yksinkertaistus: on myös mahdollista tehdä kaupungista sellainen, jossa välimatkat ovat pitkiä ja toiminta tehotonta. Mutta kaupungin kohdalla sentään voidaan omilla päätöksillä vaikuttaa tuohon tehokkuuteen - maaseudulla ei voida, koska siellä ideana on nimenomaan se harva asutus.



On täysin järjetöntä edes keskustella siitä, kumpi on parempi, maaseutu vai kaupunki. En minä ainakaan haluaisi asua sellaisessa Suomessa jossa olisi vain jompaa kumpaa. Haluaisitteko te??



Tärkeintä olisi saada kaupunkilaisten hiilijalanjälkeä mahdollisimman pieneksi ja kaupunkeihin hyvien yhteyksien päähän niin paljon asuntoja, että kaikki halukkaat pääsevät niihin asumaan. Silloin maaseudulle jäisivät ne, jotka oikeastikin haluavat siellä asua ja ovat siellä onnellisia. Päästäisiin siitä porukasta, joka käy maalla vain nukkumassa ja päiviksi suhaa yksityisautollaan viettämään kaupunkilaiselämää, koska ei oikeasti viihdy siellä maalla.



Toivon todella, että edellä mainitunlaista suhariporukkaa ei ole tässä ketjussa kaupunkeja haukkumassa. Jos on, niin menkääpä itseenne.

...vaan parantaa elämää sekä maalla että kaupungeissa. Ihme nillitystä seuraa heti, kun joku ei haluakaan homogenisoida koko kansakuntaa kertomalla, että on vain ja ainoastaan yksi oikea tapa elää, ja sitä on kaikkien noudatettava.



Muuttakaa johonkin sosialistidiktatuuriin, jos tuollaista politiikkaa haluatte.

Se, että kaupunkilaisten hiilijalanjälki on keskimäärin maalaisia suurempi, johtuu siitä että kaupungeissa asuvat myös ne pahimmat suurkuluttajat ja porsastelijat, joiden käytös vetää käyrät kaakkoon vaikka me muut eläisimme miten. Siis yksilöllisistä kulutusvalinnoista. Kaupunki systeeminä on silti maaseutua ekotehokkaampi ihan siksi, että kaupungeissa asuu pienellä alueella suuri määrä ihmisiä, jolloin palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin ja välimatkat ovat lyhyitä.

ylittää luonnon kyvyn absorboida sitä. Tuo on juuri sitä Soininvaaran kukkua. Hiilidioksidi tai monet muutkaan päästöt eivät tosiasiassa ole myrkkyä maapallolle, vaan niiden LIIAN SUURET pitoisuudet.

Kun hiilidioksidia syntyy, kasvillisuus kasvaa vahvemmin. Sen tietää jokainen kasvihuone kasvattaja ja pitoisuuden kasvun takia puhutaan kasvihuone ilmiöstä. Kaupungeissa siitä hiilidioksidipitoisuuden noususta EI OLE juuri mitään hyötyä. Se ei auta, jos betoniseinät kasvavat, koska ne eivät kuluta hiilidioksidia. Asfalttipihat eivät sido hiiltä.

Kun ajat Suomen maaseudulla, hehtaarin pinta-alalla syntyy noin 5-9 tonnia korjattavaa kuitupuuta. Sen lisäksi siinä syntyy paljon muuta vihreää ainesta, joka syö sitä hiilidioksidia. Hehtaari tarkoittaa esimerkiksi kilometrin tienpätkää viisi metriä molemmille puolille. Käytännössä se tarkoittaa, että vuodessa pelkästään viisi metriä kasvillisuutta pystyy syömään maantiekulutuksella n. 100g/km aika monen auton päästöt. Tarkemmin yli 5000 ohiajavan auton päästöt.

Jos sitä metsää on enemmän kuin 5 metriä molemmin puolin, voi siinä ajaa vielä enemmän autoja. Kuinka monen auton ajamisen Mannerheimintie kestää puineen? Kuinka monta autoa saa ajaa Länsiväylää? Kuinka paljon juna saa ajaa Martinlaaksosta Rautatieasemalle? Kun vertaa niitä vaikka 86-tien liikenteeseen tai 775 tiehen, MIETI se ekologisen jalanjäljen ero.

Maaseudulla suurin osa paikallisesta liikenteestä tapahtuu kolminumeroisilla teillä. Siellä kasvu lisääntyy hiilidioksidin vaikutuksesta. Nettomääräisesti maaseudun asukkaat saattavat elää ympäristöpositiivisesti, koska luonto kykenee vastaanottamaan ja hyödyntämään päästöt. Mitä enemmän uutta kasvua syntyy, sitä enemmän myös ilmakehää parannetaan siinä metsässä.

Se, että kaupunkilaisten hiilijalanjälki on keskimäärin maalaisia suurempi, johtuu siitä että kaupungeissa asuvat myös ne pahimmat suurkuluttajat ja porsastelijat, joiden käytös vetää käyrät kaakkoon vaikka me muut eläisimme miten. Siis yksilöllisistä kulutusvalinnoista. Kaupunki systeeminä on silti maaseutua ekotehokkaampi ihan siksi, että kaupungeissa asuu pienellä alueella suuri määrä ihmisiä, jolloin palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin ja välimatkat ovat lyhyitä.

ylittää luonnon kyvyn absorboida sitä. Tuo on juuri sitä Soininvaaran kukkua. Hiilidioksidi tai monet muutkaan päästöt eivät tosiasiassa ole myrkkyä maapallolle, vaan niiden LIIAN SUURET pitoisuudet.

Kun hiilidioksidia syntyy, kasvillisuus kasvaa vahvemmin. Sen tietää jokainen kasvihuone kasvattaja ja pitoisuuden kasvun takia puhutaan kasvihuone ilmiöstä. Kaupungeissa siitä hiilidioksidipitoisuuden noususta EI OLE juuri mitään hyötyä. Se ei auta, jos betoniseinät kasvavat, koska ne eivät kuluta hiilidioksidia. Asfalttipihat eivät sido hiiltä.

Kun ajat Suomen maaseudulla, hehtaarin pinta-alalla syntyy noin 5-9 tonnia korjattavaa kuitupuuta. Sen lisäksi siinä syntyy paljon muuta vihreää ainesta, joka syö sitä hiilidioksidia. Hehtaari tarkoittaa esimerkiksi kilometrin tienpätkää viisi metriä molemmille puolille. Käytännössä se tarkoittaa, että vuodessa pelkästään viisi metriä kasvillisuutta pystyy syömään maantiekulutuksella n. 100g/km aika monen auton päästöt. Tarkemmin yli 5000 ohiajavan auton päästöt.

Jos sitä metsää on enemmän kuin 5 metriä molemmin puolin, voi siinä ajaa vielä enemmän autoja. Kuinka monen auton ajamisen Mannerheimintie kestää puineen? Kuinka monta autoa saa ajaa Länsiväylää? Kuinka paljon juna saa ajaa Martinlaaksosta Rautatieasemalle? Kun vertaa niitä vaikka 86-tien liikenteeseen tai 775 tiehen, MIETI se ekologisen jalanjäljen ero.

Maaseudulla suurin osa paikallisesta liikenteestä tapahtuu kolminumeroisilla teillä. Siellä kasvu lisääntyy hiilidioksidin vaikutuksesta. Nettomääräisesti maaseudun asukkaat saattavat elää ympäristöpositiivisesti, koska luonto kykenee vastaanottamaan ja hyödyntämään päästöt. Mitä enemmän uutta kasvua syntyy, sitä enemmän myös ilmakehää parannetaan siinä metsässä.

Väitätkö sinä siis, että hiilidioksidipäästöissä olennaista ei ole määrä vaan sijainti? Hajauttamalla päästöt ne imetytyvät ympäristöön? Mitä jos tutustuisit hieman enemmän hiilen kiertoon ja ilmekehän toimintaan. Aivan tuolla nopeudella ei hiili kierrä..

Ei hiili kierrä hetkessä, mutta hehtaari puustoa Suomessa kasvaa 5-9 tonnia KUITUPUUTA vuodessa. Kuitupuun lisäksi syntyy havuja, juuria ja muuta kasvillisuutta, jota ei ole mitattu samalla tavalla. Tuo tarkoittaa, että se syö hiiltä sen hiilipitoisuuden verran joka vuosi. Suurin osa tapahtuu kasvukaudella, joka Suomessa on 80 päivää, jolloin hehtaarilla kasvaa kasvukauden aikana noin 100 kg päivässä tai 4 kg tunnissa. 4 kg tunnissa on 40 auton päästöt kilometrillä. Mitä enemmän hiilidioksidia on tarjolla kasvuaikaan, sitä nopeammin puu kasvaa.



Peruskemiaa: Suuri osa puuta on hiiltä, vähän enemmän siitä on vettä. Hiilidioksidissa on yhtä hiiltä kohti kaksi happiatomia, eli jokainen puun syömä hiiliatomi vapauttaa happimolekyylin. Metsässä paikallisesti tuotettu hiilidioksidia häviää jatkuvasti. Koska hiilidioksidia on vaikea haistaa tai nähdä, ei pitoisuuseroja näe, mutta aivan kuten minkä tahansa savun näkyvät osat, hiilidioksidi leviää siellä mistä se lähtee liikkeelle ja tasaantuu ympäristöön.

Ennen vanhaan maalla ehkä asuttiinkin lähempänä luontoa yms. Tällaisia ihmisiä on kuitenkin nykyään aika vähän. Suurin osa kuitenkin käy sieltä omakotitaloistaan töissä ja ajavat autoilla kauppaan yms. Ja tämä tiettävästi saastuttaa.



Ja on jos nyt oikeasti verrataan ekologisesti elävää maalaista (ei mitään omavaraistalous ihmistä vaan keskivertoa) ja ekologisesti elävää kaupunkilaista niin kaupunkilainen vie voiton.

Ja on jos nyt oikeasti verrataan ekologisesti elävää maalaista (ei mitään omavaraistalous ihmistä vaan keskivertoa) ja ekologisesti elävää kaupunkilaista niin kaupunkilainen vie voiton.

"Hiilipitoisuus metsässä alenee

Ei hiili kierrä hetkessä, mutta hehtaari puustoa Suomessa kasvaa 5-9 tonnia KUITUPUUTA vuodessa. Kuitupuun lisäksi syntyy havuja, juuria ja muuta kasvillisuutta, jota ei ole mitattu samalla tavalla. Tuo tarkoittaa, että se syö hiiltä sen hiilipitoisuuden verran joka vuosi. Suurin osa tapahtuu kasvukaudella, joka Suomessa on 80 päivää, jolloin hehtaarilla kasvaa kasvukauden aikana noin 100 kg päivässä tai 4 kg tunnissa. 4 kg tunnissa on 40 auton päästöt kilometrillä. Mitä enemmän hiilidioksidia on tarjolla kasvuaikaan, sitä nopeammin puu kasvaa."

"Peruskemiaa: Suuri osa puuta on hiiltä, vähän enemmän siitä on vettä. Hiilidioksidissa on yhtä hiiltä kohti kaksi happiatomia, eli jokainen puun syömä hiiliatomi vapauttaa happimolekyylin. Metsässä paikallisesti tuotettu hiilidioksidia häviää jatkuvasti. Koska hiilidioksidia on vaikea haistaa tai nähdä, ei pitoisuuseroja näe, mutta aivan kuten minkä tahansa savun näkyvät osat, hiilidioksidi leviää siellä mistä se lähtee liikkeelle ja tasaantuu ympäristöön."

Jos asun kaupungissa, pitäisi minun tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä aina. Jos asun maaseudulla, kesällä tuottamani hiilidioksidipäästöt kasvattaa luontoa ja talvella pitäisi elää kuin kaupungissa?

Mietipä toisenkin kerran.

Noihan on jääneet kiinni huijauksesta jo monta kertaa, uskottavuus pyöreä nolla.

Nimeä yksikin ilmastonmuutostutkijoiden tekemä tietoinen huijaus, jota pitävät huijauksena muutkin kuin ilmastoskeptikot. Vahingossa tehtyjä virheitä, datan uudelleenkäsittelyä ja erimielisyyksiä laskentamenetelmiä ei lasketa huijauksiksi.

Ilmastoskeptikot ovat toistaiseksi keskittyneet kumoamaan yksittäisiä tutkimustuloksia, mustamaalaamaan tutkijoita ja vääristelemään dataa. Yhtäkään varteenotettavaa selitystä, joka sopisi kaikkeen havaittuun, ei skeptikoilta vielä ole saatu, vaikka aikaa on ollut ainakin 20 vuotta.

Vaikka ilmasto muuttuu myös luontaisesti, pelkkä luonnollinen vaihtelu ja tunnetut luonnolliset ilmastoa muuttavat tekijät (aurinko, tulivuoret yms.) eivät selitä havaittua muutosta. Kun luonnollisiin syihin lisätään ihmiskunnan vaikutukset, havaittu ilmastonmuutos kyetään selittämään lähes täysin.

Mikä tuossa oli bullshittiä ja laitatko lähteet noihin mainitsemiisi "tutkimuksiin", että kaupungissa asuminen olisi jotenkin ekoligisempaa kuin vaikka jossain Inarinjärven rannalla asuvan perheen, joka kalastaa ravintonsa jne?

Minäkin uskon, että omavaraistaloudessa (ilman autoa, fossiilisia polttoaineita tai muuta ulkopuolista energiaa) elävä perhe saattaa elää ympäristöystävällisemmin kuin keskimääräinen kaupunkilainen tai edes mahdollisimman ympäristöystävälllisesti elävä kaupunkilainen viherhippi.

Tosin juuri kukaan ei Suomessa asu omavaraistaloudessa, joten sillä ei ole käytännössä merkitystä. Merkitystä sen sijaan on sillä, että maalla jokaisessa taloudessa on oltava auto tai kaksi, jotta päästään töihin ja ostoksille. Työmatkaakin saattaa olla 20-30 kilometriä suuntaansa. Lisäksi aika moni lämmittää maalla talonsa öljyllä, eikä puulla. Lisäksi maalla asunnot ovat isompia kuin kaupungissa, joten energiaa kuluu asukasta kohti enemmän,

Eniten ympäristöhaittoja tuottavat liikkuminen ja asuminen. Kaikkein eniten päästöjä tuottavat pitkät lomamatkat. Muilla elintavoilla ei ole kovin suurta merkitystä noiden rinnalla. Jos siis asuu kaupungissa pienessä asunnossa ilman autoa, kävelee tai pyöräilee työmatkat, eikä tee lentomatkoja, on huomattavasti keskimääräistä ympäristöystävällisempi.

Netistä löytyy hiilijalanjälkilaskureita. Vaikka ne ovat lähinnä suuntaa-antavia, pienellä kokeilulla huomaa, että autoton normaalisti kuluttava ja ulkomaanmatkan joka neljäs vuosi tekevä perhe tuottaa paljon vähemmän päästöjä kuin maalla asuva autoileva kerran vuodessa ulkomaille lentävä perhe, jonka elintavat ovat muuten samat. Maalla päästöt ovat noin 60-70% isommat muuten samoilla elintavoilla.

Mietipä toisenkin kerran.

mutta se on se tällä hetkellä merkittävin johon kukin voi omilla toimillaan vaikuttaa. Mm. sen takia lasketaan hiilijalanjälkeä, autoille on ilmoitettu hiilipäästöt jne.

Hiilivaroja kulutetaan edelleen kiihtyvään tahtiin ja korvaavaa kasvua ei ole yritettykään, kun metsiä muutetaan betonikentiksi. Golfkentätkään eivät riitä, kun kenttään ei sitoudu juurikaan hiiltä. Tarvitaan vähintään pensasmaista kasvua.

Oikeasti on tiedostettava, että puun kierrolla Suomessa saadaan parannettua hiilitasetta. Nuori metsä kasvaa kaikkein nopeimmin. Puu rakenteissa sitoo hiilen rakennuksen koko elinkaareksi ja kuivan puun painosta jo melko iso osa on hiiltä.

Vaihtoehtojen takia lämmityksessä puu ja aurinko on ne, jotka vähentävät suoraan hiilijalanjälkeä. Vaihtoehdot, vaikka lämpöpumpulla toimiva sähkö käyttää paljon uusiutumattomia luonnonvaroja. Lämpöpumpun hyöty on, että se vähentää sähkölämmitystä kolmannekseen ja sillä saa sähkölämmityksen helppouden. Öljylämmitys tai suorasähkölämmitys kuluttavat suoraan niitä energiavaroja, jotka eivät uusiudu.

Itse asiassa Suomen nykyiset ympäristölait ovat enimmäkseen demarien läpi ajamia. Viherpiiperöt tulivat ikään kuin valmiiseen pöytään. Ja kun katsoo heidän nykyistä puuhasteluaan, onkin selvää, ettei heillä ole mitään todellista tajua ympäristöasioista: hehkulamppukielto, biobensa ja ilmastokorvaukset ovat kaikki hyvää tarkoittavia mutta todellisilta ympäristövaikutuksiltaan katastrofaalisia pelleilyjä. Vihreillä on kovasti intoa, mutta ei lainkaan tietoa, mikä tekee heistä otollisia kohteita kaiken maailman huijarilobbareille, jotka viherpuolueiden rahastavat ihmisten ympäristöhädällä.



terv. ympäristötietoinen fyysikko

t. ed.

En puhunut mistään Inarin saamelaisperheestä, joka elää kodassa ja syö omin karvakäsin pyydystämänsä turskan.

Puhuin normaalista maalaisjuntista, joka on valinnut asua omakotitalossa haja-asutusalueella. Ja lähteitäkö? Lupaan varmasti huomenna (vapaapäivä) etsiä teille makuuhuoneestani kirjoja, joissa puhutaan tästä. Kyse on matemaattisista arvoista ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Yhtä hyvin voitte pyytää lähdettä sille tosiasialle, että 2+2=4 ja se ei ole yhtä suuri kuin 5.

Mutta toki etsin teille muutamia tutkimuksia huomenna.

Tekin kenties kerrotte minulle lähdeaineiston omalle näkemyksellenne, jonka mukaan maaseudulla asuminen on luonnolle ystävällisempää kuin kerrostaloasuminen kaupungissa. Eikö niin?

Joka lämmittää talonsa oman metsän puilla, kasvattaa osan ruuasta itse, kerää ja poimii. Asuu vanhassa talossa ja korjaa sitä ekologisesti luonnonmukaiisn materiaalein.

Väitätkö tosiaan etä tämä onnistuisi siellä kasvukeskuksen lähiön pellolla sadan muun omakotitalon kanssa?

Elämämme on paljon ekologisempaa nyt kuin mitä se oli kaupungissa asuessa.