G: Jos et osaa englantia, minkä ikäinen olet?
Kommentit (39)
olen opiskellut sitä koulussa ja jopa kirjoittanut siitä Laudaturin aikoinaan mutta kun ei ole ollut kielitaidolle tarvetta niin on unohtunut.
Koko ajanhan sitä kuulee ja näkee, eikä noin hyvää kielitaitoa voi mitenkään kokonaan unohtaa.
olen opiskellut sitä koulussa ja jopa kirjoittanut siitä Laudaturin aikoinaan mutta kun ei ole ollut kielitaidolle tarvetta niin on unohtunut.
Ei voi unohtua! Koko ajanhan sitä kuulee ja näkee, eikä noin hyvää kielitaitoa voi mitenkään kokonaan unohtaa.
vaikka en sitä nyt niin kauheasti näe, koska en esim. omista televisiota ja työssäni tarvitsen vain suomen kieltä. Matkusteluakaan en ole harrastanut. Mutta pahin puute on tosiaan tuo kuullun ymmärtäminen ja puhuminen, se kyky on aika nollassa. Yritin kerran jokunen vuosi sitten opastaa turistia joka kysyi minulta englanniksi reittiä tuttuun paikkaan ja suusta ei tullut ulos kuin vammaisenkuuloista änkytystä, en pystynyt ääntämään millään vaikka tiesin periaatteessa mitä sanoa.
olen opiskellut sitä koulussa ja jopa kirjoittanut siitä Laudaturin aikoinaan mutta kun ei ole ollut kielitaidolle tarvetta niin on unohtunut.
Koko ajanhan sitä kuulee ja näkee, eikä noin hyvää kielitaitoa voi mitenkään kokonaan unohtaa.
Jos kieli on niin vammanen kuin englanti ettei yhtä oikeaa muotoa löydy vaan niinkuin täälläkin aina arvotaan miten sanotaan mikäkin asia
hyvin englantia, ikäni on 41.
Miehen sisko on vähän yli 20, eikä suostu puhumaan englantia. Työkaverini on 25, jos joku soittaa töihin ja puhuu englantia, tuo kännyn mulle. ei ole ikäkysymys. Aina on ollut niitä jotka eivät vaan opi vieraita kieliä.
mutta puhua en osaa yhtään, kohteliaisuusfraaseja lukuunottamatta.
34 vuotta.
37 vuotias. En ole koskaan oppinut kieliä. Englanti ja ruotsi menivät 5 numerolla koko peruskoulun. Aiheutti itselleni todellista ahdistusta siihen aikaan.
Olen minä siinä lukiossakin ihan kohtuullisen ok ollut (kutosta, seiskaa), mutta sittemmin unohtunut kun ei ole tarvinnut käyttää. Ja kyllähän minä sitä sillä tavalla osaan, että voin itseni esitellä jne., mutten kyllä yhtään hankalampaa tekstiä pysty ainakaan itse luomaan.
Mutta tunnen 21-vuotiaan, jolle englanti on ihan mahdotonta. En tiedä mistä johtuu. Onko joillakin sitten vaan synnynnäisesti kyvyttömyys oppia sitä (tai vieraita kieliä ylipäänsä)? Vai onko jokin mennyt koulussa pieleen?
Miten sitten määritellään osaaminen? Ymmärrän kyllä tiettyjä helppoja fraaseja, joskus jopa pysyn tv-sarjassa kärryillä ilman tekstitystä. Samaan aikaan jos turisti kysyy tietä, en saa järkeviä lauseita aikaan, vaikka tietäisinkin mihin turisti on menossa. Joo, ja turhauttaa kun sitten turistin mentyä kokoan itseni ja tuntuu et muistaisin nyt...
En viitsi enkä halua vaivalloisesti ylläpitää kielitaitoa siksi, että saisin kerran kolmessa vuodessa ohjattua jonkun oikeaan suuntaan.
Ulkomailla käydessäni mietin kysymykseni valmiiksi ja yleensä ymmärrän vastauksen pääkohdat. Joku ruoan tai hotellihuoneen tilaus/maksu nyt ei ole kummoinenkaan homma.
Yli 60-vuotiaissa on paljon ihmisiä jotka osaavat englantia vain auttavasti mutta osaavat lisäksi myös saksaa sekä ehkä lukea romaanisia kieliä auttavalla tavalla pakkolatinan takia.
Näin nuorena ihmisenä tuntuu käsittämättömältä että joku suomalainen osaa saksaa (edes vähän) mutta ei englantia mutta vanhoissa ikäluokissa tämä ei ole niin tavatonta. Toki puhuttaneen lähinnä niistä jotka ovat käyneet lukion ja enemmän.
Yli 60-vuotiaissa on paljon ihmisiä jotka osaavat englantia vain auttavasti mutta osaavat lisäksi myös saksaa sekä ehkä lukea romaanisia kieliä auttavalla tavalla pakkolatinan takia.
Näin nuorena ihmisenä tuntuu käsittämättömältä että joku suomalainen osaa saksaa (edes vähän) mutta ei englantia mutta vanhoissa ikäluokissa tämä ei ole niin tavatonta. Toki puhuttaneen lähinnä niistä jotka ovat käyneet lukion ja enemmän.
Olen minä siinä lukiossakin ihan kohtuullisen ok ollut (kutosta, seiskaa), mutta sittemmin unohtunut kun ei ole tarvinnut käyttää. Ja kyllähän minä sitä sillä tavalla osaan, että voin itseni esitellä jne., mutten kyllä yhtään hankalampaa tekstiä pysty ainakaan itse luomaan.
Ojentaa katensa ja sanoo nimensa (ei kai sita tarvitse englanniksi lausua;)?)
Isä on lukenut just pitkän saksan, ei juuri osaa englantia. Ihan fraaseja. Äiti on lukenut latinaa, pärjäsivät tuolla kombolla hyvin Italiassa. Äiti kyllä puhuu ihan kohtuullista englantia. Mun mummu muuten luki englantia koulussa, se oli siihen aikaan, 1920-luvulla siis, melko poikkeuksellista. Saksa hänelläkin oli pitkänä.
Puhe ei suju oikeastaan lainkaan, kirjoitettuna ymmärrän jonkun verran.
En vain ole tarvinnut kyseistä kieltä, joten se on vain unohtunut.
Ikää 27v.
Luetunymmärtäminen on aina ollut paras, nyt olen enemmän alkanut ymmärtämään kuultua ja parantamaan kirjoitustani. Puhua en oikein uskalla.
Luetunymmärtäminen on aina ollut paras, nyt olen enemmän alkanut ymmärtämään kuultua ja parantamaan kirjoitustani. Puhua en oikein uskalla.
siis
Englannista kirjoitin aikanaan Laudaturin, samoin saksasta ja ruotsista. Lisäksi olen opi´skellut venäjää ja ranskaa. Omasta mielestäni en osaa juuri mitään kieltä. Englannilla kyllä tulen toimeen ja sak´sallakin ja ruotsilla. Vähän on vain tilaisuuksia käyttää kieliä!
Yläasteella englanti aina 9, lukiossa 8 ja kirjoitin siitä C:n. Nyt en pysty puhumaan kuin ihan auttavasti, ymmärrän jonkin verran.
En ole tarvinnut sitä missään, ja meni useita vuosia, etten puhunut sanaakaan englantia.
Ruotsia puhun, kirjoitan ja luen hyvin, saksaa auttavasti.
olen opiskellut sitä koulussa ja jopa kirjoittanut siitä Laudaturin aikoinaan mutta kun ei ole ollut kielitaidolle tarvetta niin on unohtunut.