Lue keskustelun säännöt.
Puolet perheistä ei saa isovanhemmilta hoitoapua juuri lainkaan - se "osallistuvista isovanhemmista"
24.10.2012 |
Joo, osa saa apua, tuon vasemmalla olevan gallupin mukaan kolmasosa perheistä saa apua viikottain tai lähes viikottain.
Mutta hemmetin moni ei saa ollenkaan tai korkeintaan muutaman kerran vuodessa. Itse emme saa ollenkaan.
Joten pikkuisenko alkaa ärsyttää, kun näkee juttuja aikakauslehdissa siitä, miten NYKYAJAN MODERNIT isovanhemmat ovat läsnä lastensa perheissä ja auttavat lastenlastensa hoidossa. Ei se ole ollenkaan selviö. Jotkut ovat, toiset eivät.
Mutta tietysti sellaiseen kivaan ja lämpöiseen, isovanhempia myötäkarvaan silittävään juttuun sopii paljon paremmin sellainen viesti, että isovanhemmat tukevat ja myötäelävät. Kuin sellainen, että heitä ei kiinnosta kuin oma napa, matkustelu ja kalliit harrastukset.
PS: en ole vaatimassa iäkkäitä vanhempiani lapsenlikoiksi. Saavat minun puolestani käyttää rahansakin itseensä, kuten tekevätkin. Mutta tekopyhät ja isovanhemmuuden toimivuutta kehuvat lehtijutut ärsyttävät.
Kommentit (218)
Tässä mummolassa käy kolme eri perhettä, jossa on potan käyttäjiä. Totta kai voin ottaa sen mukaan, mutta kyse onkin toisten huomioon ottamisesta. Varmaan olisi lämmittänyt mieltä, jos mummo olisi hommannut potan lapsenlapsia varten. Ihan ajatellut heitä ja ollut ehkä kiinnostunut osallistumaan ja tukemaan kuivaksi opettelussa. Rahallinen panostus muutamia euroja eikä juuri mitään vaivaa.
eikä siihen muutenkaan ole erikseen kotona panostettu, meillä kun on tavallinen koti vesivessoineen, lapset osaa istua pytyllä. Varmaan eri juttu, jos on ulkovessa.
Kai teillä on kotona vastaavasti otettu huomioon isovanhemmat ja on se vessankoroke ynnä apukahvat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteinen tekijä on välissä oleva sukupolvi. .
jep. Suurten ikäluokkien itsekkyys on ennennäkemätöntä ja kokematonta suomen historiassa. Aina tähän asti edellinen sukupolvi auttoi seuraavaa, ketju on nyt suurten ikäluokkien kohdalla katkennut. Hepä eivät suostu auttamaan KETÄÄN. (ja siis korostan että jotkut kyllä auttaa mutta ei ollenkaan kaikki!)
omaisuutta kuin yksikään ikäluokka aikaisemmin. ja lisää on tulossa, kunhan hieman nuoremmat kupsahtavat. Ennen ei tavistyöläiseltä jäänyt mitään perittävää, nyt on asunto, mökki ja auto, lapsia vain 1 tai 2 eli suuret ikäluokat ovat antaneet lapsilleen käsittämättömän taloudellisen vaurauden.Hlevetti sentään, missähän on mun autot, mökit ja talot, kun olen kuitenkin suurten ikäluokkien vanhempien lapsi, eikä mitään ole tulossa... Katsos kun aika monelta vei lama kaiken.
Toisaalta ei haittaa, kun on kuitenkin rakkaat ja läheiset isovanhemmat lapsilla.
50...70-luvuilla inflaatio ja devalvaatio hoitelivat lainat, joten asunnot ja mökit hoituivat paljon helpommalla kuin nykyään, kun on jouduttu maksamaan reaalikorkoa lainoista.
Toisekseen suurten ikäluokkien aikaan pystytettiin suomalainen julkistalous, jolloin satojatuhansia työpaikkoja syntyi julkiselle sektorille. Ei tuottaviin töihin. Idänkauppa veti, joten teollisuuspuolikin pyöri.
Ennätyssuuret ikäluokat synnyttivät ennätyspienet ikäluokat, jotka ovat joutuneet taistelemaan työpaikoista valtavien rakennemuutosten ja lama-aikojen puristuksissa ja ovat saaneet osakseen pätkätyöt, kun suuret ikäluokat istuvat mukavasti vakiviroissa.
Eivätkä suurten ikäluokkien vähät lapset peri niitä taloja ja mökkejä ennen kuin vanhemmista on aika jättänyt, vaan ovat silloin itsekin eläkeiässä. Golfosakkeissa ja Espanjassa bingoon ja sangritaan kaadetuista eläke-euroista ei perittävää jääkään.
Itse olen pykälää vanhempaa ikäluokkaa, enkä siis 70-lukulainen epäkiitollinen märisijä, kuten suuret ikäluokat tapaavat muistuttaa.
Kyllä se ikävä kyllä niin on, että suuret ikäluokat ovat syöneet itse kolmen sukupolven varat - vanhempiensa, omansa ja lastensa. Kupla poistuu vasta kun suurista ikäluokista on aika jättänyt.
Ikähaarukka ryhmässämme 19-64 vuotiaita.
Se, mikä on ikäisteni naisten ja vanhempien tilanne tällä hetkellä. Hoidamme omia vanhempiamme. Osa käy vanhainkodeilla syöttämässä apuna. Minä käyn isälleni siivoamassa ja tekemässä ruoat. Äitini on dementiakodissa. Käyn hänen luonaan siellä pari kertaa viikossa.
2 nuorinta asuu vielä kotona. Joten heihinkin on satsattava vielä aikaa.
2 vanhinta on jo omillaan. Esikoisen perheeseen on tulossa vauva. Eli minulle tulee työ, kummatkin vanhempani, omat lapset ja vauva piiriini.
Tämä sama tilanne on monilla muillakin ikäisilläni ja vanhemmilla naisilla. Heillä on omat vanhemmat elossa ja tarvitsevat apua. Lisäksi lapsenlapsia viikonloppuisin. Joka paikkaa kolottaa ja on liikuntaelinvammoja ja unihäiriöitä.
Aika moni mummeli menee jaksamisen rajoissa eteen päin.
Ja ymmärrystä heille ei näy riittävän. Minä itsekään en tiedä, miten selviän jos vauvoja tulee lapsieni perheisiin nyt useampi ja kaikki haluavat hoitoapua ja omat vanhemmat elävät vielä 10 vuotta.
Yhteinen tekijä on välissä oleva sukupolvi. .
jep. Suurten ikäluokkien itsekkyys on ennennäkemätöntä ja kokematonta suomen historiassa. Aina tähän asti edellinen sukupolvi auttoi seuraavaa, ketju on nyt suurten ikäluokkien kohdalla katkennut. Hepä eivät suostu auttamaan KETÄÄN. (ja siis korostan että jotkut kyllä auttaa mutta ei ollenkaan kaikki!)
omaisuutta kuin yksikään ikäluokka aikaisemmin. ja lisää on tulossa, kunhan hieman nuoremmat kupsahtavat. Ennen ei tavistyöläiseltä jäänyt mitään perittävää, nyt on asunto, mökki ja auto, lapsia vain 1 tai 2 eli suuret ikäluokat ovat antaneet lapsilleen käsittämättömän taloudellisen vaurauden.Hlevetti sentään, missähän on mun autot, mökit ja talot, kun olen kuitenkin suurten ikäluokkien vanhempien lapsi, eikä mitään ole tulossa... Katsos kun aika monelta vei lama kaiken.
Toisaalta ei haittaa, kun on kuitenkin rakkaat ja läheiset isovanhemmat lapsilla.
50...70-luvuilla inflaatio ja devalvaatio hoitelivat lainat, joten asunnot ja mökit hoituivat paljon helpommalla kuin nykyään, kun on jouduttu maksamaan reaalikorkoa lainoista.
Toisekseen suurten ikäluokkien aikaan pystytettiin suomalainen julkistalous, jolloin satojatuhansia työpaikkoja syntyi julkiselle sektorille. Ei tuottaviin töihin. Idänkauppa veti, joten teollisuuspuolikin pyöri.
Ennätyssuuret ikäluokat synnyttivät ennätyspienet ikäluokat, jotka ovat joutuneet taistelemaan työpaikoista valtavien rakennemuutosten ja lama-aikojen puristuksissa ja ovat saaneet osakseen pätkätyöt, kun suuret ikäluokat istuvat mukavasti vakiviroissa.
Eivätkä suurten ikäluokkien vähät lapset peri niitä taloja ja mökkejä ennen kuin vanhemmista on aika jättänyt, vaan ovat silloin itsekin eläkeiässä. Golfosakkeissa ja Espanjassa bingoon ja sangritaan kaadetuista eläke-euroista ei perittävää jääkään.
Itse olen pykälää vanhempaa ikäluokkaa, enkä siis 70-lukulainen epäkiitollinen märisijä, kuten suuret ikäluokat tapaavat muistuttaa.
Kyllä se ikävä kyllä niin on, että suuret ikäluokat ovat syöneet itse kolmen sukupolven varat - vanhempiensa, omansa ja lastensa. Kupla poistuu vasta kun suurista ikäluokista on aika jättänyt.
Ja muuten tasan tarkkaan vika ei ole minussa. Olen katkera siksi että itse olen auttanut vanhempiani paljon (metsätyöt, mökinraksaus, rempat, pihanhoito), aopivanhempia paljon (yrityksen talousasiat) ennen lasten syntymää. Lisäksi molemmat isovanhemmat mankuivat lapsenlapsia vuosikausia.
No sitten kun lapsenlapset saatiin niin into loppui ristiäisiin. Sen jälkeen maksimissaan kerta vuoteen tapaavat. Itse olen lähetellyt kuvia, piirustuksia, itse neulon anopille lahjaksi jne. Ja siltikään kummatkaan isovanhemmista EIVÄT OLE KIINNOSTUNEET.
Tämä ei tasan tarkkaan ole kiinni minusta, mutta kuten sanoin, ylemmyydentuntoiset kusipäähuutelijat aina haluavat syyttää ongelman kertojaa itseään. On helpompi uskoa sitten itse olevansa hyvä ja jotenkin ansainnut isovanhempien tuen.
Itse olen auttanut siis paljon ja ollut aina kohtelias ja ystävällinen mutta isovanhemmat rivät vaan auta. Ja eivät todellakaan auttaneet niitä omia vanhempiaan, heidän vanhempiensa hoito ei ole ollut rasitteena, laitos hoitaa ja siellä ei käydä edes.
Miten voi olla niin tavattoman vaikeaa uskoa että on vaan olemassa itsekkäitä piittaamattomia ihmisiä? Kyllä avuliaiden vanhempien lapset ovat oikeasti pumpulissa kasvaneita. Se että teillä on asiat hyvin, ei tarkoita että se on vallitseva normi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eteisessä on jakkara ja kenkälusikka kun vaari ei saa muuten kenkiä jalkaan. En usko, että teemme mitään mittavaa remonttia, jos joku joutuu pyörätuoliin. Huomaatko eroa?
Ja muuten tasan tarkkaan vika ei ole minussa. Olen katkera siksi että itse olen auttanut vanhempiani paljon (metsätyöt, mökinraksaus, rempat, pihanhoito), aopivanhempia paljon (yrityksen talousasiat) ennen lasten syntymää. Lisäksi molemmat isovanhemmat mankuivat lapsenlapsia vuosikausia. No sitten kun lapsenlapset saatiin niin into loppui ristiäisiin. Sen jälkeen maksimissaan kerta vuoteen tapaavat. Itse olen lähetellyt kuvia, piirustuksia, itse neulon anopille lahjaksi jne. Ja siltikään kummatkaan isovanhemmista EIVÄT OLE KIINNOSTUNEET. Tämä ei tasan tarkkaan ole kiinni minusta, mutta kuten sanoin, ylemmyydentuntoiset kusipäähuutelijat aina haluavat syyttää ongelman kertojaa itseään. On helpompi uskoa sitten itse olevansa hyvä ja jotenkin ansainnut isovanhempien tuen. Itse olen auttanut siis paljon ja ollut aina kohtelias ja ystävällinen mutta isovanhemmat rivät vaan auta. Ja eivät todellakaan auttaneet niitä omia vanhempiaan, heidän vanhempiensa hoito ei ole ollut rasitteena, laitos hoitaa ja siellä ei käydä edes. Miten voi olla niin tavattoman vaikeaa uskoa että on vaan olemassa itsekkäitä piittaamattomia ihmisiä? Kyllä avuliaiden vanhempien lapset ovat oikeasti pumpulissa kasvaneita. Se että teillä on asiat hyvin, ei tarkoita että se on vallitseva normi.
sillä ethän muuten voi tietää, että eivät käyneet laitoksessa katsomassa omia vanhempiaan.
Avuliaiden vanhempien lapset eivät ole pumpulissa kasvaneita vaan luonteeltaan sellaisia, että heidän kanssaan on kiva ola. Uskon, että sinut ulkoistettiin perheestäsi juuri siksi, että olet tuollainen. Kukaan ei enää jaksanut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minun elämässä on sentään ollut oikeitakin ongelmia. Remmillä on tullut perseeseen ja on piesty kunnolla ja sukulainen raiskannut lapsena yms.
Mutta katkeruus vahingoittaa vain itseään. Elämä on edessä ja tulevissa sukupolvissa.
Jos haluat jäädä märehtimään niin ihan vapaasti. Mutta tuntuu hassulta, että tuollaisen takia viitsit kun kyse on vain tuollaisesta jutusta. Hoidat itse lapsesi ja olet parempi äiti kuin omasi on. Ajattelet eteen päin ja yrität elää elämäsi onnellisena.
Ja muuten tasan tarkkaan vika ei ole minussa. Olen katkera siksi että itse olen auttanut vanhempiani paljon (metsätyöt, mökinraksaus, rempat, pihanhoito), aopivanhempia paljon (yrityksen talousasiat) ennen lasten syntymää. Lisäksi molemmat isovanhemmat mankuivat lapsenlapsia vuosikausia.
No sitten kun lapsenlapset saatiin niin into loppui ristiäisiin. Sen jälkeen maksimissaan kerta vuoteen tapaavat. Itse olen lähetellyt kuvia, piirustuksia, itse neulon anopille lahjaksi jne. Ja siltikään kummatkaan isovanhemmista EIVÄT OLE KIINNOSTUNEET.
Tämä ei tasan tarkkaan ole kiinni minusta, mutta kuten sanoin, ylemmyydentuntoiset kusipäähuutelijat aina haluavat syyttää ongelman kertojaa itseään. On helpompi uskoa sitten itse olevansa hyvä ja jotenkin ansainnut isovanhempien tuen.Itse olen auttanut siis paljon ja ollut aina kohtelias ja ystävällinen mutta isovanhemmat rivät vaan auta. Ja eivät todellakaan auttaneet niitä omia vanhempiaan, heidän vanhempiensa hoito ei ole ollut rasitteena, laitos hoitaa ja siellä ei käydä edes.
Miten voi olla niin tavattoman vaikeaa uskoa että on vaan olemassa itsekkäitä piittaamattomia ihmisiä? Kyllä avuliaiden vanhempien lapset ovat oikeasti pumpulissa kasvaneita. Se että teillä on asiat hyvin, ei tarkoita että se on vallitseva normi.
Ikävä, ettet pysty itse asiaperusteisiin vaan sinun on turvauduttava länkytykseen.
Ja blaa blaa. Tätä samaa laulua te jaksatte katkerina jauhaa
Yhteinen tekijä on välissä oleva sukupolvi. .
jep. Suurten ikäluokkien itsekkyys on ennennäkemätöntä ja kokematonta suomen historiassa. Aina tähän asti edellinen sukupolvi auttoi seuraavaa, ketju on nyt suurten ikäluokkien kohdalla katkennut. Hepä eivät suostu auttamaan KETÄÄN. (ja siis korostan että jotkut kyllä auttaa mutta ei ollenkaan kaikki!)
omaisuutta kuin yksikään ikäluokka aikaisemmin. ja lisää on tulossa, kunhan hieman nuoremmat kupsahtavat. Ennen ei tavistyöläiseltä jäänyt mitään perittävää, nyt on asunto, mökki ja auto, lapsia vain 1 tai 2 eli suuret ikäluokat ovat antaneet lapsilleen käsittämättömän taloudellisen vaurauden.Hlevetti sentään, missähän on mun autot, mökit ja talot, kun olen kuitenkin suurten ikäluokkien vanhempien lapsi, eikä mitään ole tulossa... Katsos kun aika monelta vei lama kaiken.
Toisaalta ei haittaa, kun on kuitenkin rakkaat ja läheiset isovanhemmat lapsilla.
50...70-luvuilla inflaatio ja devalvaatio hoitelivat lainat, joten asunnot ja mökit hoituivat paljon helpommalla kuin nykyään, kun on jouduttu maksamaan reaalikorkoa lainoista.
Toisekseen suurten ikäluokkien aikaan pystytettiin suomalainen julkistalous, jolloin satojatuhansia työpaikkoja syntyi julkiselle sektorille. Ei tuottaviin töihin. Idänkauppa veti, joten teollisuuspuolikin pyöri.
Ennätyssuuret ikäluokat synnyttivät ennätyspienet ikäluokat, jotka ovat joutuneet taistelemaan työpaikoista valtavien rakennemuutosten ja lama-aikojen puristuksissa ja ovat saaneet osakseen pätkätyöt, kun suuret ikäluokat istuvat mukavasti vakiviroissa.
Eivätkä suurten ikäluokkien vähät lapset peri niitä taloja ja mökkejä ennen kuin vanhemmista on aika jättänyt, vaan ovat silloin itsekin eläkeiässä. Golfosakkeissa ja Espanjassa bingoon ja sangritaan kaadetuista eläke-euroista ei perittävää jääkään.
Itse olen pykälää vanhempaa ikäluokkaa, enkä siis 70-lukulainen epäkiitollinen märisijä, kuten suuret ikäluokat tapaavat muistuttaa.
Kyllä se ikävä kyllä niin on, että suuret ikäluokat ovat syöneet itse kolmen sukupolven varat - vanhempiensa, omansa ja lastensa. Kupla poistuu vasta kun suurista ikäluokista on aika jättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylemmyydentuntosi on oksettavaa, argumentointisi ala-arvoista. Painu takas tynnyriin jossa olet ikäsi kasvanut. Piittaamattomia isovanhempia on olemassa ja syy ei koskaan ole lapsen. Järkyttäää että joku voi olla niiylimielinen että ajattelee lapsen ansaitsevan itsekkäät vanhemmat. Toivottavasti elämä opettaa, rankalla kädellään.
Tainnut joku sikäläinen eksyä tänne turhautumaan :D :D
Ja blaa blaa. Tätä samaa laulua te jaksatte katkerina jauhaa
omaisuutta kuin yksikään ikäluokka aikaisemmin. ja lisää on tulossa, kunhan hieman nuoremmat kupsahtavat. Ennen ei tavistyöläiseltä jäänyt mitään perittävää, nyt on asunto, mökki ja auto, lapsia vain 1 tai 2 eli suuret ikäluokat ovat antaneet lapsilleen käsittämättömän taloudellisen vaurauden.Hlevetti sentään, missähän on mun autot, mökit ja talot, kun olen kuitenkin suurten ikäluokkien vanhempien lapsi, eikä mitään ole tulossa... Katsos kun aika monelta vei lama kaiken.
Toisaalta ei haittaa, kun on kuitenkin rakkaat ja läheiset isovanhemmat lapsilla.
50...70-luvuilla inflaatio ja devalvaatio hoitelivat lainat, joten asunnot ja mökit hoituivat paljon helpommalla kuin nykyään, kun on jouduttu maksamaan reaalikorkoa lainoista.
Toisekseen suurten ikäluokkien aikaan pystytettiin suomalainen julkistalous, jolloin satojatuhansia työpaikkoja syntyi julkiselle sektorille. Ei tuottaviin töihin. Idänkauppa veti, joten teollisuuspuolikin pyöri.
Ennätyssuuret ikäluokat synnyttivät ennätyspienet ikäluokat, jotka ovat joutuneet taistelemaan työpaikoista valtavien rakennemuutosten ja lama-aikojen puristuksissa ja ovat saaneet osakseen pätkätyöt, kun suuret ikäluokat istuvat mukavasti vakiviroissa.
Eivätkä suurten ikäluokkien vähät lapset peri niitä taloja ja mökkejä ennen kuin vanhemmista on aika jättänyt, vaan ovat silloin itsekin eläkeiässä. Golfosakkeissa ja Espanjassa bingoon ja sangritaan kaadetuista eläke-euroista ei perittävää jääkään.
Itse olen pykälää vanhempaa ikäluokkaa, enkä siis 70-lukulainen epäkiitollinen märisijä, kuten suuret ikäluokat tapaavat muistuttaa.
Kyllä se ikävä kyllä niin on, että suuret ikäluokat ovat syöneet itse kolmen sukupolven varat - vanhempiensa, omansa ja lastensa. Kupla poistuu vasta kun suurista ikäluokista on aika jättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös minä, 50 v., lukuunottamatta omia lapsenlapsia, joita ei vielä ole. Enpä osannut nuorempana tällaista elämäntilannetta itselleni ennakoida.
LAINAUS:
"Olen itse 54v ja töissä naisvaltaisella työpaikalla.
Ikähaarukka ryhmässämme 19-64 vuotiaita.
Se, mikä on ikäisteni naisten ja vanhempien tilanne tällä hetkellä. Hoidamme omia vanhempiamme. Osa käy vanhainkodeilla syöttämässä apuna. Minä käyn isälleni siivoamassa ja tekemässä ruoat. Äitini on dementiakodissa. Käyn hänen luonaan siellä pari kertaa viikossa.
2 nuorinta asuu vielä kotona. Joten heihinkin on satsattava vielä aikaa.
2 vanhinta on jo omillaan. Esikoisen perheeseen on tulossa vauva. Eli minulle tulee työ, kummatkin vanhempani, omat lapset ja vauva piiriini.
Tämä sama tilanne on monilla muillakin ikäisilläni ja vanhemmilla naisilla. Heillä on omat vanhemmat elossa ja tarvitsevat apua. Lisäksi lapsenlapsia viikonloppuisin. Joka paikkaa kolottaa ja on liikuntaelinvammoja ja unihäiriöitä.
Aika moni mummeli menee jaksamisen rajoissa eteen päin.
Ja ymmärrystä heille ei näy riittävän. Minä itsekään en tiedä, miten selviän jos vauvoja tulee lapsieni perheisiin nyt useampi ja kaikki haluavat hoitoapua ja omat vanhemmat elävät vielä 10 vuotta."
Tähän lisäisin vielä sen, että omista vanhemmista huolehtiminen ei aina ole niin helppoa. He auttoivat jonkin verran, kun lapset olivat pieniä ja apua tarvittiin sairastumisten yhteydessä. Nyt, kun heitä haluaisi auttaa, he itse tekevät sen melko mahdottomaksi itsepäisyydellään ja oman käsityskykynsä heikkenemisellä.
Edellinen menee ohi alkuperäisen aiheen, mutta pointtina on se, ettei ketään tuomittaisi liian helpolla ja vähien tietojen perusteella, ja toisaalta ei heti haukuttaisi niitä, jotka nostavat epäkohtia esiin. Kaikkeen ei todellakaan pysty itse vaikuttamaan, ja eri ihmisten perheissä on hyvin erilaisia tilanteita - ei niitäsamaan muottiin ja yhden ratkaisun varaan saa millään.
Ylemmyydentuntosi on oksettavaa, argumentointisi ala-arvoista. Painu takas tynnyriin jossa olet ikäsi kasvanut. Piittaamattomia isovanhempia on olemassa ja syy ei koskaan ole lapsen. Järkyttäää että joku voi olla niiylimielinen että ajattelee lapsen ansaitsevan itsekkäät vanhemmat. Toivottavasti elämä opettaa, rankalla kädellään.
minulla ei ole mitään ongelmia saada apua isovanhemmilta, välit heihin ovat kunnossa toisin kuin monella muulla. Voisiko olla niin, että minä olen kiva ja kanssani on mukava toimia, silloin sitä apua antaa mielellään (puolin ja toisin). Naapureidenkin kanssa on hyvät välit ja jopa lasten kavereitten vanhempien kanssa menee ihan ongelmitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerää tulla tänne haukkumaan kaikkia isovanhempia jos omasi ovat alkkiksia.
Vietin lapsuudessa kaikki kesät, muut lomat ja viikonloput mummolassa. Vanhempani eivät tienneet lastenhoito-ongelmista mitään. Olikin varmasti hyvä, että vietin viikonloput poissa kotoa, sillä alkoholi maistui molemmille vanhemmilleni jo silloin. Ja vielä enemmän nykyään. Veikkaisin, että yli 60-vuotiaiden naisten alkoholinkulutus on noussut räjähdysmäisesti verrattuna edelliseen sukupolveen. Vanhempani ovat hoitaneet nyt kouluikäisiä lapsiani yhteensä alle 5 kertaa. Oman äitini välinpitämättömyys satuttaa. Olen puhunut tästä suoraan äidilleni, kertonut miten pahalta se tuntuu. Sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Äiti haluaa elää omaa elämäänsä. Hän näyttää iloisesti unohtaneen sen, miten paljon itse sai isovanhemmilta apua, kun hänen omat lapsensa olivat pieniä. Tämä on ollut aikamoinen pettymys. Minua inhotti, kun kuulin kerran äitini kehuvan jollekin ulkopuoliselle miten tärkeitä ja rakkaita lapsenlapset hänelle ovat. Todellisuudessa aina tuntuu löytyvän asioita, jotka menevät heidän edelle. Joo, olen katkera. Itselleni mummi ja ukki olivat suuri rikkaus elämässäni ja tuki ja turva. Molemmat ovat jo kuolleet, hoidin ja pidin heistä huolta loppuun asti. Hoidin mummin kotona hänen 2 viimeistä viikkoaan. Omia vanhempiani en aio auttaa.
Juurihan julkaistiin tutkimus, jossa todettiin että ikäihmisten alkoholinkulutus on lisääntynyt suhteellisesti eniten 60?69-vuotiaiden naisten keskuudessa. Missä kohtaa alkuperäisessä viestissä haukutaan kaikkia isovanhempia?
syntynyt äiti ja ilmeisesti hyvä niin. Äitini on 50 -luvulla syntynyt ja hoitaa todella usein lapsiamme. Lapsemme eivät ole päiväkodissa vaan mummo hoitaa heitä. Miehen puolella myös mummo hoitaisi mielellään, mutta on vielä töissä, joten aikaa ei ole niin paljoa. Näkevät kuitenkin lapsenlapsiaaan vähintään kerran kuussa, äitini nykyään monta kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Ja molemmista mummoloista löytyy niin syöttötuolit, potat, kuin paljon lelujakin lapsille leikittäväksi. Omia lapsiani haluan aikanaan auttaa myös lasten hoidossa niin paljon kuin voin. Niin olen myös auttanut jo siskoani ja veljeäni heidän lapsien kanssa monta vuotta jo.
kamala ajatella, että äitini pitäisi sisustaa kotinsa lapsiperheen kodiksi vain siksi, että lastenlapset käyvät joskus kylässä. Syöttötuolia ei tarvita eikä pottaa, lelut voi tuoda mukanaan.Ei toisaalta meillä ole sisustettu kotia mummolaksi eli ei ole pirtinpöytää ja perinteistä kahvinkeitintä vain siksi, että äitini ja anoppi käyvät pari kertaa kuussa. Eikä vessassa ole tukikahvoja tai eteisessä pitkävartista kenkälusikkaa. Onko kaikilla muilla omaan kotiin hankittu apuvälineet suvun vanhuksia ajatellen? On moottorisänky, korotetut istuimet ja wc-pytyn korottaja lonkkavaivaisille?
No eikyllä olla kummallekaan mummolalle sanottu että nuo pitää löytyä, vaan ihan itse ovat halunneet ne tavarat sinne hommata jotta lapsenlapsilla olisi mummolassa mukava olla. Aluksi jopa toppuuteltiin mummoja, kun rupesivat hankintoja tekemään, mutta toisaalta hyvä kun kaikkea löytyy. Ihania mummoja meillä!! :D
Typerää tulla tänne haukkumaan kaikkia isovanhempia jos omasi ovat alkkiksia.
Vietin lapsuudessa kaikki kesät, muut lomat ja viikonloput mummolassa. Vanhempani eivät tienneet lastenhoito-ongelmista mitään. Olikin varmasti hyvä, että vietin viikonloput poissa kotoa, sillä alkoholi maistui molemmille vanhemmilleni jo silloin. Ja vielä enemmän nykyään. Veikkaisin, että yli 60-vuotiaiden naisten alkoholinkulutus on noussut räjähdysmäisesti verrattuna edelliseen sukupolveen. Vanhempani ovat hoitaneet nyt kouluikäisiä lapsiani yhteensä alle 5 kertaa. Oman äitini välinpitämättömyys satuttaa. Olen puhunut tästä suoraan äidilleni, kertonut miten pahalta se tuntuu. Sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Äiti haluaa elää omaa elämäänsä. Hän näyttää iloisesti unohtaneen sen, miten paljon itse sai isovanhemmilta apua, kun hänen omat lapsensa olivat pieniä. Tämä on ollut aikamoinen pettymys. Minua inhotti, kun kuulin kerran äitini kehuvan jollekin ulkopuoliselle miten tärkeitä ja rakkaita lapsenlapset hänelle ovat. Todellisuudessa aina tuntuu löytyvän asioita, jotka menevät heidän edelle. Joo, olen katkera. Itselleni mummi ja ukki olivat suuri rikkaus elämässäni ja tuki ja turva. Molemmat ovat jo kuolleet, hoidin ja pidin heistä huolta loppuun asti. Hoidin mummin kotona hänen 2 viimeistä viikkoaan. Omia vanhempiani en aio auttaa.
Juurihan julkaistiin tutkimus, jossa todettiin että ikäihmisten alkoholinkulutus on lisääntynyt suhteellisesti eniten 60?69-vuotiaiden naisten keskuudessa. Missä kohtaa alkuperäisessä viestissä haukutaan kaikkia isovanhempia?
että koska ennen se käyttö oli sama kuin nolla eli ei lainkaan, niin jo yksi viinilasillinen viikossa tarkoittaa tälle ryhmälle rajua käytön kasvua!
pitäis hoitaa itse
vm-74