Mitä opettajan pitäisi tehdä niille koulukiusaajille?

Ja toivon mukaan vanhemmat tekevät oman osuutensa kasvatustyöstä (sen isomman, joka heille kuuluukin).

jatkuu palavereistä huolimatta niin yksi vaihtoehto on sijoittaa kiusaaja erityisopetukseen.Joskus kiusaajia ei ole koulussa kuin yksi ja hän saattaa saada koko koulun sekaisin.Ikäviä esimerkkejä on myös ne,että monta vuotta kiusatut lapset joutuvat mielenterveytensä menettäneenä hoitoon ja kiusaaja sen kun jatkaa porskutteluaan.

Se on varmaan niiden kiusattavien vaan nieltävä että heitä kiusataan, kun aikuiset keksi miten joku LAPSI saadaan kuriin! Ottakaa vastuuta työstänne, siitähän teille palkka maksetaan! Ja eikös sitä ole kaikenmaailman koulukuraattorit yms tämmöisiä tapauksia varten. Asia vaan eteenpäin eikä sille anteeksi pyytämisen tasolle edes jätetä.

Eräässä koulussa opettaja teki niin, että otti palaveriin kiusaajan ja kiusatun vanhempineen ja kertoi kuka kiusaa ketä ja nyt saa luvan loppua. Ei siinä kiusaajan vanhemmat varmasti kehtaa olla puuttumatta asiaan. Jos tilanne jatkuu tai kiusattu vaihtuu, eikun uudestaan. Ja edellinen jo kertoikin, mitä sitten tehdään jos asiaan ei saada muutosta.

nykyään on hirvittävän paljon vanhempia, jotka eivät asiaan puutu. He eivät suostu uskomaan,että heidän kullanmurunsa on tehnyt jotain väärin. Opettaja on aika neuvoton, kun vanhemmat asettuvat kiusaajan puolelle.



T: yksi opettaja

nauretaan ja jälki-istuntoja kerätään muutenkin tarkoituksellisesti, että voidaan julistaa, että minullapa on 30 tuntia istumatta?



Ja vanhemmat eivät tosiaan usko kullannupustaan mitään pahaa. Vika on muissa oppilaissa ja tietenkin opettajassa.

Voi pyhä Sylvi missä lumemaailmassa sinä elät??

Jälki-istuntoon ei kiusaaja saavu, eikä opettaja voi fyysisellä voimalla pakottaakaan. Puhuttelu luokan edessä useimmiten on juuri sitä, mitä kiusaaja janoaa; huomiota ja MAINETTA!

Mitäs vielä; koulusta erottaminen? Se ei onnistu ihan noin vain, ja kiusaajallakin on oikeus (ja velvollisuus) opetukseen.

tutkintapyynnön poliisille.Jos vanhemmat ja opettajat ovat voimattomia niin veisin asian poliisiasiaksi.

Tiedän myös opettajia jotka eivät ota kiusaamista tosissaan vaan vähättelevät asiaa ja suoranaisesti suosivat kiusaajaa.

ään ovat? Oppilaatko vaan nauraa opettajille,ihmeellistä. Onko jo ala-asteellakin meno tällaista, että opettejat suurin piirtein pelkäävät jotain 8-vuotiaita? Taitaa olla jotain vikaa opettajien koulutuksessa, jos näin on päässyt käymään.

vaan vanhemmissa! Jos lapselle ei ole opetettu mitään tapoja elämän ensimmäisten kuuden vuoden aikana, sitä on todella hankala ruveta siinä vaiheessa opettamaan. Sellaisten pentujen edessä opettaja on aika voimaton, varsinkin kun vanhemmilta ei tukea tule.

Opettajana et saa tehdä oikeastaan mitään tällaisissa tilanteissa. Jos teet jotain niin riskeeraat koko urasi ja sinua voi odottaa vielä pahimmassa tapauksessa haaste vallan väärinkäytöstä. Tämä on sitä nykypäivää.



On vanhempia, joiden mielestä heissä ei ole mitään vikaa ja on opettajan syy jos heidän lapsensa käyttäytyy huonosti. Jos sitten opettaja kurittaa lasta niin vanhemmat ottavat rehtoriin yhteyttä ja valittavat miten opettaja pitää erottaa kun heidän lastaan näin kohtelee.



Mitä voi tehdä? Ei mitään. Ulos ei saa heittää, ei saa koskea. Sanoin pitäisi suuren muun ryhmän keskellä vain saada tilanteet selviksi. Tämän takia ei enää opettaminen kiinnosta yhtään.

Ja jos vanhempien asenne opettajia kohtaan on " kunhan nyt jauhaa paskaa" , niin mitä luulette olevan lapsien asenne?

Vai ovatko yhtäkkiä kaikki opettajat ihan nyhveröitä?



Jälki-istuntojakaan ei tuosta noin vaan voi jaella, kyse on myös koulun imagosta. Kimppuun käy rehtori (jonka kimppuun käy vanhemmat) jos liikaa jälki-istuntoa jakelee.

Jos luokan ilmapiiri on se,että kiusaaminen on tosi tyhmää, jää yksi tai kaksi kiusaajaa helposti alakynteen. Tehokasta kasvatustyötä jossa luodaan sellainen ilmapiiri että erilaisuus (herkkyys, taiteellisuus, älykkyys, hitaus, poikkeava ulkonäkö jne) on elämää rikastuttavaa pitäisi olla heti ekaluokasta alkaen paljon enemmän kouluissa.

Jälki-istunnosta ei ole mitään hyötyä, eikä puhuttelusta. Koulusta erottaminen on niin viimeinen keino, ettei siihen kovin montaa kertaa vuodessa Suomessa päädytä. Alakoulussa oppilaat kyllä saadaan jälki-istuntoihin, mutta ne herättävät vain kapinamielialaa, eikä niiden aikana mikään valo päässä syty kiusaamisen lopettamiseksi.

Toki kuraattorit ovat, mutta ei heilläkään ole kummempia keinoja kuin keskustelu. Tosi monilla vanhemmilla on asenne " pojat ovat poikia" tms. eikä heilläkään ole mitään keinoja lapsensa rajoittamiseksi, jos alle 7-vuotiaana on saanut tehdä ihan mitä haluaa.



Jos vanhemmilla olisi ote lapsiinsa, kiusaamiseen pystyisikin puuttumaan. Pelkkä opettajan ote ei riitä, jos lapselta puuttuvat sosiaaliset taidot ja kyky tuntea myötätuntoa.

että jos meidän tyttö/poika saisi opettajalle tai toiselle oppilaalle haistattelusta jälki-istunnon, niin olisin aika järkyttynyt siitä ja miettisin, miten olen toiminut väärin lasten kasvatuksessa, kun ovat tuollaista tehneet. Tulisi aika paha olo jo itsenikin takia sellaisesta. Aika iso keskustelu käytäisiin lasten kanssa sellaisesta. Vanhempien tulee ehottomasti puuttua sellaiseen käyttäytymiseen jo heti aivan alusta saakka, jotta jo ekaluokalle menevät ymmärtäisivät, miksi toisia ihmisiä tulee kunnioittaa. Ei ole kiva lyödä toista, koska itseenikin sattuu jos lyödään, ei ole kiva sanoa toiselle että onpa sinulla rumat kengät, koska ei ole kiva sellaista itsekään kuulla. Kyllä aivan pienetkin lapset ymmärtää tuollaisia asioita jo. Kiusaamisen ennaltaehkäisy on nimenomaan vanhempien vastuulla!!! Älkää sysätkö opettajan vastuulle kaikkea.

Kunpa kaikki oppisivat ajattelemaan samalla tavalla.



t: hoitovapaalla oleva opettaja

Miksei Suomessa voisi olla enemmän sinunkaltaisia vanhempia? Ei olisi tällekään keskustelulle varmaan tarvetta... :-/

Käsittääkseni täällä Espoossa kouluissa on ohjeet opettajilla kiusaus tilenteisiin, jotta ne loppuisiva lyhyeen. Poikani kanssa, joka oli kiusattu koko kolmen kundin joukko istutettiin pöytään vanhempien kanssa. Osa lähti jatkaan asioita perheneuvolan puolelle. Homma tepsi. Ei kiusattu enää.

Temperamenttia? Kykyä sanoa se asia sanoilla sen verran painokkaasti, että se kiusaaminen myöskin loppuu?!



Opettajiksi pitäisi hakeutua (oikeasti) sellaisten ihmisten, jotka omaavat jonkinlaista auktoriteettia - ihan luonnostansa. Opettajan pitää omalla persoonallansa saada oppilaat kiinnostuneiksi tottelemisesta ja opettajan mallin " seuraamisesta" , en ymmärrä lainkaan miksi sille alalle hakeutuu näitä " anteeksi, kun olen olemassa" tyyppejä, sanomattakin on selvää, ettei siitä tule silloin yhtään mitään.

Sopii mennä kokeilemaan itse, miten pistetään vanhempien hemmotellut ja kasvattamattomat kullanmurut aisoihin. Vinkiksi muuten, että kaikki opettajankoulutuslaitokset ottavat sinut varmasti mielellään töihin valintakokeitten ajaksi, kun kerran noin hyvin tiedät, millaisten ihmisten koulutukseen tulee päästä!



t: temperamenttinen opettaja, joka ei silti meinaa pärjätä kaikkien kakaroitten kanssa