Steinerilaisuuden aate!

hyviä kommentteja. Olisiko muita itse steinerkoulun käyneitä? Miten koit koulusi, mitä hyvää, mitä huonoa, mihin päädyit elämässä? (Tai no eihän meistä kukaan päädy ennen hautaa mihinkään vaan matkalla ollaan koko ajan... ja ehkä matka jatkuu sitten kuoleman jälkeenkin, kuka tietää...) Oliko koulu mielestäsi okkultistinen, osasivatko opettajat opettaa ja oliko eurytmia kivaa tai hyödyllistä? ;)

Minä kävin 2 ensimmäistä vuotta tavanomaista peruskoulua, mutta sitten kun perheemme muutti isommalle paikkakunnalle jolla oli steiner-koulu, äitini halusi minut sinne laittaa ehkä osin snobbailuhaluaankin, se oli hänestä jotenkin hienompaa ja sopi tietysti ihmelapsille jollaisena hän minua piti kun opin itsekseni mm. 4-vuotiaana lukemaan.

Mutta koin kyllä koulun tosi positiivisesti. Olin ollut aika pitkästynyt ja turhautunut tavallisessa koulussa, ja vähän oli jo alkanut oppimishaluja kadota sellaisen "plääh, pakko mennä sinne tylsään kouluun" asenteen myötä. Steiner-koulu onnistui palauttamaan minulle kiinnostuksen kouluun ja oppimiseen, ehkä juuri koska se oppiminen tuntui monipuolisemmalta kuin se pelkkä erilaisten aineiden tietopohjan älyllinen oppiminen. Hassua kyllä siis, se että oli niitä monen mielestä turhia "hömppä-aineita", teki sen että minulle palasi kiinnostus ns. koviin oikeisiin aineisiinkin ja tämän kiinnostuksen myötä uskon menestyneeni paremmin kuin jos olisin jatkanut tylsistymistä tavanomaisessa peruskoulussa.

Okkultismista olen sitä mieltä, että varmasti Petri Paavola ja moni muu fundamentalistikristitty voisi pitää monia asioita siellä okkultistisena, koska heille kaikki mikä ei ole tiukan materialistista mutta ei ole kristillistä on okkultismia. Itse en kokenut koulua okkultistiseksi, ja koin hyvin kiinnostavaksi sen henkisen puolen. Ei meitä ainakaan pyritty aivopesemään uskomaan edes mitään esim. antroposofiseen viljelyyn tai eurytmiaan liittyviä asioita, vaan jokainen sai itse valita miten maailmankuvansa muodostaa ja mitä uskoo. Itselleni jäi koulun peruja henkisiä asioita kohtaan ihan miellyttävä epäilyn ja avoimen uteliaisuden kombinaatio, en torju mahdottomana mutta en toisaalta intoilekaan ja usko varsinaisesti. Hengellisesti olen agnostikko nykyisin.

Eurytmiasta muuten tykkäsin kovasti! Olen kai vähän taiteellinen tyyppi ja kehon avulla itsensä ilmaiseminen oli minulle hyvin palkitsevaa.

Mitä minusta sitten tuli? Diplomi-insinööri IT-alalle. Ehkä osin steiner-koulun peruja vähän pehmeämpi arvoiltani kuin moni muu ikäiseni ihan hyvin menestyvä DI kyllä.

Raju juttu

Vierailija kirjoitti:

pedofiliat ym. petripaavolahihhuloinnit sikseen mutta Steiner-koulussa tunnetusti oppimistulokset jäävät huonoiksi ja se on tärkein syy valita tavallinen koulu. Luku-ja laskutaidoissa, yleistiedossa steinerilaiset järjestään ikäluokkaansa jäljessä, lukioon hakeudutaan harvemmin ja lukion käyvilläkin yo-tulokset selvästi muita alhaisemmat. Eurytmia-tanssin (joka oppiladen omasta mielestä kaikkein karsein ja turhin aine koko koulussa!), antroposofisen kasvienviljelyn ja elämänpuun piirtämisen sijaan olisi ehkä syytä keskittyä perusteellisemmin perustaitoihin ja tietoihin.

Yksi ongelma Steiner-kouluissa on myös se, että sinne hakeutuu/tuodaan aika paljon lapsia, joilla on ongelmia tavallisessa koulussa oppimisen, käytöksen, keskittymisen tms. kanssa tai ovat tulleet kiusatuiksi tai ovat itse kiusaajia. Vanhemmilla on monesti näkemys, että heidän lastaan ei vain ymmärretä ja kuntoutustoimet ja muut interventiot kielletään systemaattisesti ja hoidetaan asia viemällä lapsi tällaiseen "pehmeämpään" paikkaan. Joillekin se ehkä toimiikin, jos ryhmä on pienempi ja toiminta on pienimuotoisempaa, käsillä tehdään enemmän jne. Mutta todellisille ongelmatapauksille steinerilaisuus ei kyllä apua tuo, pikemminkin lykkää asioihin puuttumista ja toisaalta tuo ne ongelmat vain uuteen ympäristöön. Joillekin vanhemmille on tärkeää, että käytöshäiriöinen tai keskittymisongelmainen, kiusaava tms. lapsi tulkitaan vaikkapa edistykselliseksi indigolapseksi, joka tietää kaiken paremmin kuin aikuiset ympärillään ja jolla on elämästä syvempää tietoa ja siksi hän on kärsimätön, keskittymätön ja hankala. Tällaisessa hörhöympäristössä nämä näkemykset saavat ehkä hieman paremmin ymmärrystä kuin normikoulussa.

Älkää menkö steinerkoulun ansaan, se on koululaitos kuten muutkin. Ilman sitä voi olla metafyysistä ja newageä ihan tarpeeksi.