IIIIK! Meillä on miehen kanssa kuherteluloma to-su. =)))))

millaista teidän arkenne oikeasti on, jos ette kykene olemaan mitään muuta kuin äitejä? Vuoden kohokohta on yhteinen yö hotellissa, ja se on myös vuoden ainoa kerta, jolloin voi harrastaa seksiä, sillä kotonahan sitä ei voi tehdä, siellä kun on ne lapset. Ei ihme, että pikkulapsiperheet eroavat, jos kaikki toimivat kuten ap eli miehen kanssa yhdessäoloon tarvitaan vähintään 2 vrk erossa lapsista. Miettikää seurusteluaikaa, silloin riitti 15 min ihan näppärästi, jos vain tilaisuus osui kohdalle. Miesten kannalta harmi, että lapsen saatuaan naiset ei kykene muuhun kuin yhteen rooliin kerrallaan ja sen vuoksi vuoden kaikki paineet kohdistuvat yhteen IIIIIIK-viikonloppuun.

Ja siihenkin viikonloppuun tarvitaan muilta neuvoa, että mitä häppeningejä olis tarjolla. Kysy mieheltäsi, veikkaan että se kerran vuodessa -seksi kyllä riittää. Ei se nyt mihinkään teatteriin todellakaan halua kärvistelemään!!

Hehhehhee! Parasta huumoria.

Hullulla halvat huvit, idiotilla ilmaset.

Tää oli pitkästä aikaa hyvä ketju. Aiheutti, itkua, naurua ja kiukkua.

parhaillaan tuommoinen kahdenkeskinen pikkuloma menossa. Tosin mummolaan ei ole kuin 80 km ja olemme käyneet katsomassa kerran lapsia sen 4 päivän aikana kun he siellä ovat. Ovat 1 ja 2 luokkalaisia.



Lapsille on nautintoa, kun saavat olla isovanhempien hemmoteltavina, löysätä kun ei äiti ja isi ole komentamassa...



Me miehen kanssa nautitaan ihan kotona olosta, syödään mitä sattuu, paikat pysyy siisteinä, nukutaan lähekkäin, rakastellaan...



Ikävöidään lapsia :)



Isovanhemmille on mukavaa, kun saavat tehdä lasten kanssa omaan tahtiin juttuja, ilman että me ohjeistetaan, saako vaikka herkkuja syödä.

mutta niinhän nää vastaukset oli alusta lähtienkin.

Mutta tähän vaan se, että jos mä olisin jäänyt lapsettomaksi ja olisin ollut "aina" täysin vapaa olemaan miehen kanssa, kaverien kanssa, harrastuksissa, itseäni hemmottelemaan jne. niin olisin hyvin todennäköisesti lakannut kokemasta näitä asioita niin merkityksellisenä. Eli niistä olisi tullut normijuttuja, jotka eivät niin hetkauta, vaikka kivoja toki ovatkin.

Ihanaahan se on käydä miehen kanssa ravintolassa ja vaikka kaverien kanssa mökillä, mutta nyt kun se ei ole ihan aina ja joka viikko mahdollista niin se tuntuu paljon merkityksellisemmältä ja hauskemmalta, kun onnistuu. Jopa se, että saa lukea rauhassa lehteä hetken tuntuu hienolta -> en usko, että näin olisi, jos olisin lapseton, ja tuo olisi aina mahdollista.

Näin ollen olen lapsellisena saanut elämääni paljon enemmän ja helpommin merkityksellisyyden ja onnen kokemuksia kuin lapsettomana sain (saisin).

Ja p.s. mä harrastan kaverien kanssa 2 x /vko ja saan muutenkin "omaa aikaa" riittävästi, en siis ole katkera raatava äiti. Tuli vain mieleen.

Me varmaan kyllä viettäisimme aikaa kotona, jos lapset olisivat muualla. Sellaista ihmettä ei nimittäin olla koettu kahdeksaan vuoteen eli niin kauan kun meillä on ollut lapsia.

Ja ihan hyvässä hengessä nyt tämän sanon; aina välillä ihmetellään ja aika ilkeästikin kommentoidaan että "mitä lapsettomat (varsinkin velat) tekee tällä palstalla"? No, tällaiset keskustelut esimerkiks on aika mielenkiintoisia, muistutus siitä että miten erilaisia valintoja sitä voikaan tehdä - meikäläisen kun ei ole ikinä tarvinnut miettiä miten saisi aikaa miehen kanssa tai kaverimenoihin, eikä tosiaan aina älyäkään miten hankalaa perheellisen on irtautua siitä tavallisesta meiningistään.

Mitä, jos kerrankin kumpikin tekisi ihan mitä itse haluaa. Perheen kanssa kuitenkin mennää aina vähän kompromissi pohjalta.



Mikä pakko sen miehen kanssa on 24/7 kuherrella, itsenäisen aikuisen naisen, kaikki lomat yms. kuitenkin olet miehesi ja lastesi kanssa.



Olkaa kerrankin kunnolla itsekkäitä.

No mulle ne ainakin on edelleen merkityksellisiä vaikkei lapsia ole ollutkaan - eikä tule. :) Enkä ole katkera kenellekään.

Ihmettelen tässä jutussa eniten sitä, että miten ap tarvitsee keneltäkään apuja huvitusten keksimiseen oman miehensä kanssa jos se kahdestaan oleminen on niin harvinaista herkkua? Mun ohje on se, ettei siihen silloin kannata tunkea mitään ohjelmaa vaan ihan oikeasti vaan OLLA KAHDESTAAN. Mulle harvinaista on olla yksin kotona, koska mieheni on kotihiiri ja mä pääsen kyllä milloin vaan kaupungille, kavereille, matkoille, harrastamaan jne. mut sen harvinaisen kerran kun mies on poissa kotoa, niin mä nautin vaan yksin kotona olemisesta! Kait ap ja miehensä sentään voi ravintolassa tai leffassa käydä vaikkei lapsia oliskaan lähetetty mummulaan toiselle puolelle maata?

Mikset velat muuten saisi nauttia tästä rakentavasta keskustelusta mitä tällä palstalla harrastetaa? Aihehan on vapaa eikä mitenkään välttämättä liity lapsiin. Vela osaa ainakin auttaa tässä äiti-ihmistä ja kertoa, että miehelle kaikki muu paitsi seksi on toisarvoista. :-)) Älä turhaan keksi mitään muuta ohjelmaa tai ainakaan vie miestä jonnekin missä seksi ei ole mahdollista (teatteri, leffa jne).

mutta niinhän nää vastaukset oli alusta lähtienkin. Mutta tähän vaan se, että jos mä olisin jäänyt lapsettomaksi ja olisin ollut "aina" täysin vapaa olemaan miehen kanssa, kaverien kanssa, harrastuksissa, itseäni hemmottelemaan jne. niin olisin hyvin todennäköisesti lakannut kokemasta näitä asioita niin merkityksellisenä. Eli niistä olisi tullut normijuttuja, jotka eivät niin hetkauta, vaikka kivoja toki ovatkin. Ihanaahan se on käydä miehen kanssa ravintolassa ja vaikka kaverien kanssa mökillä, mutta nyt kun se ei ole ihan aina ja joka viikko mahdollista niin se tuntuu paljon merkityksellisemmältä ja hauskemmalta, kun onnistuu. Jopa se, että saa lukea rauhassa lehteä hetken tuntuu hienolta -> en usko, että näin olisi, jos olisin lapseton, ja tuo olisi aina mahdollista. Näin ollen olen lapsellisena saanut elämääni paljon enemmän ja helpommin merkityksellisyyden ja onnen kokemuksia kuin lapsettomana sain (saisin). Ja p.s. mä harrastan kaverien kanssa 2 x /vko ja saan muutenkin "omaa aikaa" riittävästi, en siis ole katkera raatava äiti. Tuli vain mieleen.

Me varmaan kyllä viettäisimme aikaa kotona, jos lapset olisivat muualla. Sellaista ihmettä ei nimittäin olla koettu kahdeksaan vuoteen eli niin kauan kun meillä on ollut lapsia.

Ja ihan hyvässä hengessä nyt tämän sanon; aina välillä ihmetellään ja aika ilkeästikin kommentoidaan että "mitä lapsettomat (varsinkin velat) tekee tällä palstalla"? No, tällaiset keskustelut esimerkiks on aika mielenkiintoisia, muistutus siitä että miten erilaisia valintoja sitä voikaan tehdä - meikäläisen kun ei ole ikinä tarvinnut miettiä miten saisi aikaa miehen kanssa tai kaverimenoihin, eikä tosiaan aina älyäkään miten hankalaa perheellisen on irtautua siitä tavallisesta meiningistään.

Meilläkin osa lapsista mummolassa, koko syysloman! Ihan haluavat olla, käyvät siellä muutaman kerran vuodessa ja näkevät saman ikäisiä serkkuja samalla. Teinit tosin kotona ja 1v mummolassa vain muutaman päivän. Että ei nyt ihan kahdestaan olla kuitenkaan. Olen nukkunut, löllöillyt netin ja telkkarin parissa kyllästymiseen saakka, kuntoillut, pienentänyt pyykkivuorta, siivonnut 4 kaappia... Bailaamassakin käytiin miehen kanssa. Meillä on useamminkin kahdenkeskistä aikaa kun kapset isällään, yhteisiä lapsia ei ole.



Väitän että näiden joidenkin mammojen lapset ottaisivat mieluusti lomaa äidistään, juuri näiden jotka elävät lastensa kautta. Ja muksu ei muka muuta haluakaan kuin roikkua mammassaan vuorokauden ja vuoden ympäri. Antakaa niiden lastenne olla yksilöitä sillä niitä he ovat, eivät teidän jatkeitanne. Heillä on oikeus luoda omat suhteensa tärkeisiin ihmisiin kuten isovanhempiin (vaikka olisivatkin ne mamman kamalat appivanhemmat)ilman päsmäröimään tunkevaa äitiä. Lapsella joka haluaa vauvaiän jälkeen roikkua äidissään aina ei ole perusturvallisuus kunnossa. Mutta yleensä taitaakin olla kyse siitä että äiti on riippuvainen lapsestaan koska hän on unohtanut itsensä lapsia saatuaan ja haluaa siksi uskoa että lapsikin on yhtä riippuvainen hänestä.



Hyvää lomaa ap:lle ja miehelleen, älä välitä näistä tärähtäneistä tyypeistä täällä.

osoitus siitä, millaisia ihmisiä täällä pyörii.. Että voi olla outo asenne joillakin, jaksaa todella hämmästyttää! Tämäkin iloinen aloitus on käännetty käsittämättömän monella tavalla huonoksi jutuksi. Jos ap olisi valittanut, että "lapset on mummulassa ja mies vain istuu koneella eikä halua tehdä mitään yhdessä", niin jo olisi tullut vinkkiä jos jonkinmoista. Entä sitten, jos valittaa parisuhteen olevan huonossa jamassa, taas olisivat samat neuvot tarpeen.. mutta jos ap haluaa itse tehdä jotain, niin sehän on väärin.



Ap:lle sanoisin, että älkää suunnitelko mitään. Carpe diem - ja fiiliksen mukaan. Makkari (ja kaikki muutkin huoneet) kuulostavat oikein hyvältä ;).

Meilläkin osa lapsista mummolassa, koko syysloman! Ihan haluavat olla, käyvät siellä muutaman kerran vuodessa ja näkevät saman ikäisiä serkkuja samalla. Teinit tosin kotona ja 1v mummolassa vain muutaman päivän. Että ei nyt ihan kahdestaan olla kuitenkaan. Olen nukkunut, löllöillyt netin ja telkkarin parissa kyllästymiseen saakka, kuntoillut, pienentänyt pyykkivuorta, siivonnut 4 kaappia... Bailaamassakin käytiin miehen kanssa. Meillä on useamminkin kahdenkeskistä aikaa kun kapset isällään, yhteisiä lapsia ei ole. Väitän että näiden joidenkin mammojen lapset ottaisivat mieluusti lomaa äidistään, juuri näiden jotka elävät lastensa kautta. Ja muksu ei muka muuta haluakaan kuin roikkua mammassaan vuorokauden ja vuoden ympäri. Antakaa niiden lastenne olla yksilöitä sillä niitä he ovat, eivät teidän jatkeitanne. Heillä on oikeus luoda omat suhteensa tärkeisiin ihmisiin kuten isovanhempiin (vaikka olisivatkin ne mamman kamalat appivanhemmat)ilman päsmäröimään tunkevaa äitiä. Lapsella joka haluaa vauvaiän jälkeen roikkua äidissään aina ei ole perusturvallisuus kunnossa. Mutta yleensä taitaakin olla kyse siitä että äiti on riippuvainen lapsestaan koska hän on unohtanut itsensä lapsia saatuaan ja haluaa siksi uskoa että lapsikin on yhtä riippuvainen hänestä. Hyvää lomaa ap:lle ja miehelleen, älä välitä näistä tärähtäneistä tyypeistä täällä.

Viikolla hoitoon varhain aamulla, kotiin 17.00, harrastuksiin, iltatoimet ja nukkumaan. Viikonloppuna kummeilla tai mummeilla, koska eiän perusturvallinen lapsi vanhempiaan kaipaa.

Maanantaisin päiväkodin lapsista näkee, kuka on saanut viettää leppoisan kotiviikonlopun vanhempien kanssa, kuka on taas kerran sysätty sinne mummolaan, mikä lienee tosin monelle lapselle ainoa paikka, jossa välitetään ja rakastetaan, ainakin jo on palstaan uskominen.

Nykylapsilla on "vanhempiennälkä", koska nämä ovat mieluummin ilman lapsia kuin lastensa kanssa. Onko se muka kamala uhraus, jos edes syysloman viitsisi olla sen oman lapsensa kanssa kaikessa rauhassa sen sijaan, että taas kerran väistää vastuunsa ja vie lapset mummolaan, "kun ne niin viihtyy siellä".

tai on jo eronnut... Viettäkää hauskoja päiviä, ap! Muistele, mikä on sinun viikon lempihetkesi ja mikä miehen ja tehkää ainakin ne, huolella. Onhan teillä aikaa. Harhailkaa kaupungilla ja kahviloissa, nauttikaa toistenne seurasta, pukeutukaa kivasti ja tyylikkäästi, niin että itsellä on hyvä olla, ostakaa lempiherkkuja, vuokratkaa leffoja ja käpertykää toistenne kainaloihin illalla. Tehkää hotelliaamiaisia ja käyttäkää aikaa jonkin suunnitteluun ja unelmointiin: matkan, remontin jne. Se ei maksa mitään.

kun ei ole niitä lapsia vaivoina. Lasten nähden täytyy pitää paituleita ja kauhtanoita, mutta kun ei ole pikkuväkeä vaivoina, voi harkita jopa paitapuseroa. Mietipä sitä ap, saat ihan pukeutua, arjessa se ei ole missään nimessä sallittua äideille.

Meilläkin osa lapsista mummolassa, koko syysloman! Ihan haluavat olla, käyvät siellä muutaman kerran vuodessa ja näkevät saman ikäisiä serkkuja samalla. Teinit tosin kotona ja 1v mummolassa vain muutaman päivän. Että ei nyt ihan kahdestaan olla kuitenkaan. Olen nukkunut, löllöillyt netin ja telkkarin parissa kyllästymiseen saakka, kuntoillut, pienentänyt pyykkivuorta, siivonnut 4 kaappia... Bailaamassakin käytiin miehen kanssa. Meillä on useamminkin kahdenkeskistä aikaa kun kapset isällään, yhteisiä lapsia ei ole. Väitän että näiden joidenkin mammojen lapset ottaisivat mieluusti lomaa äidistään, juuri näiden jotka elävät lastensa kautta. Ja muksu ei muka muuta haluakaan kuin roikkua mammassaan vuorokauden ja vuoden ympäri. Antakaa niiden lastenne olla yksilöitä sillä niitä he ovat, eivät teidän jatkeitanne. Heillä on oikeus luoda omat suhteensa tärkeisiin ihmisiin kuten isovanhempiin (vaikka olisivatkin ne mamman kamalat appivanhemmat)ilman päsmäröimään tunkevaa äitiä. Lapsella joka haluaa vauvaiän jälkeen roikkua äidissään aina ei ole perusturvallisuus kunnossa. Mutta yleensä taitaakin olla kyse siitä että äiti on riippuvainen lapsestaan koska hän on unohtanut itsensä lapsia saatuaan ja haluaa siksi uskoa että lapsikin on yhtä riippuvainen hänestä. Hyvää lomaa ap:lle ja miehelleen, älä välitä näistä tärähtäneistä tyypeistä täällä.

Viikolla hoitoon varhain aamulla, kotiin 17.00, harrastuksiin, iltatoimet ja nukkumaan. Viikonloppuna kummeilla tai mummeilla, koska eiän perusturvallinen lapsi vanhempiaan kaipaa.

Maanantaisin päiväkodin lapsista näkee, kuka on saanut viettää leppoisan kotiviikonlopun vanhempien kanssa, kuka on taas kerran sysätty sinne mummolaan, mikä lienee tosin monelle lapselle ainoa paikka, jossa välitetään ja rakastetaan, ainakin jo on palstaan uskominen.

Nykylapsilla on "vanhempiennälkä", koska nämä ovat mieluummin ilman lapsia kuin lastensa kanssa. Onko se muka kamala uhraus, jos edes syysloman viitsisi olla sen oman lapsensa kanssa kaikessa rauhassa sen sijaan, että taas kerran väistää vastuunsa ja vie lapset mummolaan, "kun ne niin viihtyy siellä".

Palsta ei petä koskaan. Ap on kertonut, että ovat viettäneet koko kesän ja muut lomat yhdessä lasten kanssa, käyneet juuri lasten kanssa ulkomailla jne. Mutta se kolme päivää ilman lapsia kuitenkin tekee hänestä äidin joka ei koskaan näe lapsiaan ja sysää heidät aina viikonlopuksi mummolaan?

Mä niin en kestä enää. =DDD

jotka ihan itse ja nimenomaan haluavat käydä esimerkiksi konserteissa! Ja silti pitävät seksistäkin, vaikkei sitä harrastetakaan 24/7.

Meillä kyllä lapsista vapaaseen viikonloppuun kuuluu ehdottomana must-asiana ns. pitkän kaavan mukaan syöminen hyvässä ravintolassa, olemme molemmat melkoisia herkkusuita (mies myös itse kunnianhimoinen kotikokkaaja). Ja hyviin konsertteihin mieheni hankkii liput jo hyvissä ajoin.

No mulle ne ainakin on edelleen merkityksellisiä vaikkei lapsia ole ollutkaan - eikä tule. :) Enkä ole katkera kenellekään. Ihmettelen tässä jutussa eniten sitä, että miten ap tarvitsee keneltäkään apuja huvitusten keksimiseen oman miehensä kanssa jos se kahdestaan oleminen on niin harvinaista herkkua? Mun ohje on se, ettei siihen silloin kannata tunkea mitään ohjelmaa vaan ihan oikeasti vaan OLLA KAHDESTAAN. Mulle harvinaista on olla yksin kotona, koska mieheni on kotihiiri ja mä pääsen kyllä milloin vaan kaupungille, kavereille, matkoille, harrastamaan jne. mut sen harvinaisen kerran kun mies on poissa kotoa, niin mä nautin vaan yksin kotona olemisesta! Kait ap ja miehensä sentään voi ravintolassa tai leffassa käydä vaikkei lapsia oliskaan lähetetty mummulaan toiselle puolelle maata? Mikset velat muuten saisi nauttia tästä rakentavasta keskustelusta mitä tällä palstalla harrastetaa? Aihehan on vapaa eikä mitenkään välttämättä liity lapsiin. Vela osaa ainakin auttaa tässä äiti-ihmistä ja kertoa, että miehelle kaikki muu paitsi seksi on toisarvoista. :-)) Älä turhaan keksi mitään muuta ohjelmaa tai ainakaan vie miestä jonnekin missä seksi ei ole mahdollista (teatteri, leffa jne).

mutta niinhän nää vastaukset oli alusta lähtienkin. Mutta tähän vaan se, että jos mä olisin jäänyt lapsettomaksi ja olisin ollut "aina" täysin vapaa olemaan miehen kanssa, kaverien kanssa, harrastuksissa, itseäni hemmottelemaan jne. niin olisin hyvin todennäköisesti lakannut kokemasta näitä asioita niin merkityksellisenä. Eli niistä olisi tullut normijuttuja, jotka eivät niin hetkauta, vaikka kivoja toki ovatkin. Ihanaahan se on käydä miehen kanssa ravintolassa ja vaikka kaverien kanssa mökillä, mutta nyt kun se ei ole ihan aina ja joka viikko mahdollista niin se tuntuu paljon merkityksellisemmältä ja hauskemmalta, kun onnistuu. Jopa se, että saa lukea rauhassa lehteä hetken tuntuu hienolta -> en usko, että näin olisi, jos olisin lapseton, ja tuo olisi aina mahdollista. Näin ollen olen lapsellisena saanut elämääni paljon enemmän ja helpommin merkityksellisyyden ja onnen kokemuksia kuin lapsettomana sain (saisin). Ja p.s. mä harrastan kaverien kanssa 2 x /vko ja saan muutenkin "omaa aikaa" riittävästi, en siis ole katkera raatava äiti. Tuli vain mieleen.

Me varmaan kyllä viettäisimme aikaa kotona, jos lapset olisivat muualla. Sellaista ihmettä ei nimittäin olla koettu kahdeksaan vuoteen eli niin kauan kun meillä on ollut lapsia.

Ja ihan hyvässä hengessä nyt tämän sanon; aina välillä ihmetellään ja aika ilkeästikin kommentoidaan että "mitä lapsettomat (varsinkin velat) tekee tällä palstalla"? No, tällaiset keskustelut esimerkiks on aika mielenkiintoisia, muistutus siitä että miten erilaisia valintoja sitä voikaan tehdä - meikäläisen kun ei ole ikinä tarvinnut miettiä miten saisi aikaa miehen kanssa tai kaverimenoihin, eikä tosiaan aina älyäkään miten hankalaa perheellisen on irtautua siitä tavallisesta meiningistään.

Meilläkin osa lapsista mummolassa, koko syysloman! Ihan haluavat olla, käyvät siellä muutaman kerran vuodessa ja näkevät saman ikäisiä serkkuja samalla. Teinit tosin kotona ja 1v mummolassa vain muutaman päivän. Että ei nyt ihan kahdestaan olla kuitenkaan. Olen nukkunut, löllöillyt netin ja telkkarin parissa kyllästymiseen saakka, kuntoillut, pienentänyt pyykkivuorta, siivonnut 4 kaappia... Bailaamassakin käytiin miehen kanssa. Meillä on useamminkin kahdenkeskistä aikaa kun kapset isällään, yhteisiä lapsia ei ole. Väitän että näiden joidenkin mammojen lapset ottaisivat mieluusti lomaa äidistään, juuri näiden jotka elävät lastensa kautta. Ja muksu ei muka muuta haluakaan kuin roikkua mammassaan vuorokauden ja vuoden ympäri. Antakaa niiden lastenne olla yksilöitä sillä niitä he ovat, eivät teidän jatkeitanne. Heillä on oikeus luoda omat suhteensa tärkeisiin ihmisiin kuten isovanhempiin (vaikka olisivatkin ne mamman kamalat appivanhemmat)ilman päsmäröimään tunkevaa äitiä. Lapsella joka haluaa vauvaiän jälkeen roikkua äidissään aina ei ole perusturvallisuus kunnossa. Mutta yleensä taitaakin olla kyse siitä että äiti on riippuvainen lapsestaan koska hän on unohtanut itsensä lapsia saatuaan ja haluaa siksi uskoa että lapsikin on yhtä riippuvainen hänestä. Hyvää lomaa ap:lle ja miehelleen, älä välitä näistä tärähtäneistä tyypeistä täällä.

Viikolla hoitoon varhain aamulla, kotiin 17.00, harrastuksiin, iltatoimet ja nukkumaan. Viikonloppuna kummeilla tai mummeilla, koska eiän perusturvallinen lapsi vanhempiaan kaipaa. Maanantaisin päiväkodin lapsista näkee, kuka on saanut viettää leppoisan kotiviikonlopun vanhempien kanssa, kuka on taas kerran sysätty sinne mummolaan, mikä lienee tosin monelle lapselle ainoa paikka, jossa välitetään ja rakastetaan, ainakin jo on palstaan uskominen. Nykylapsilla on "vanhempiennälkä", koska nämä ovat mieluummin ilman lapsia kuin lastensa kanssa. Onko se muka kamala uhraus, jos edes syysloman viitsisi olla sen oman lapsensa kanssa kaikessa rauhassa sen sijaan, että taas kerran väistää vastuunsa ja vie lapset mummolaan, "kun ne niin viihtyy siellä".

Palsta ei petä koskaan. Ap on kertonut, että ovat viettäneet koko kesän ja muut lomat yhdessä lasten kanssa, käyneet juuri lasten kanssa ulkomailla jne. Mutta se kolme päivää ilman lapsia kuitenkin tekee hänestä äidin joka ei koskaan näe lapsiaan ja sysää heidät aina viikonlopuksi mummolaan? Mä niin en kestä enää. =DDD

on jo yli 2 kk eli jos on kesälomalla oltu samassa paikassa (ei edes välttämättä yhdessä), niin siitä on joka tapauksessa jo yli 9 viikkoa. Sinustako lapselle riittää, että vanhemmat näkevät hänet kesällä ja jouluntienoilla? Käykö mielessä, että lapset ovat eläneet ihan samanlaista raskasta arkea kuin isä ja äiti ja että he nyt 2 kk arkiputken jälkeen olisivat hetken vanhempiensa kanssa?

kuukausi sitten. =DD Mutta ei kelpaa mikään muu kuin se, ettei vanhemmat olisi koskaan kahden. Hyvin jännää. =D

itse lapsena vietin mummulassa :) Minulla oli kyllä huolehtivat vanhemmat, mutta isovanhemmat olivat myös erittäin läheisiä. Samaa toivon omille lapsilleni. Nyt kouluikäisenä he ovat mummulassa muutaman kerran vuodessa joitain päiviä, ihan omasta tahdostaan. En todellakaan pysty näkemään tässä mitään väärää. Meillä tosin ollaan paljon yhdessä perheen kanssa ihan arkenakin, enemmän kuin keskimäärin työssäkäyvien vanhempien perheissä ollaan.

ja näin suurperheen äitinä fiksuimmat vastaukset kirjoitti velanaiset.



Toinen, mikä pisti naurattamaan, oli tuo jääkaappi täynnä mansikoita ja kuoharia:) Jee, mahtava parisuhdeviikonloppu, ouououuuuuu...



Omat lapset on jo niin isoja, että ei ole meille mikään akuuttiongelma parisuhdeviikonloput. Toisaalta meidän makkari on ollut aina rauhoitettua aluetta, joten olemme saaneet rakastella aina ihan rauhassa.



Mutta sekin on tosi, että eniten riitoja ja eroja tulee lomien aikaan. Pareilla on niin suuret toiveet vapaasta, että tunnelma lätsähtää hyvin äkkiä ja menee riitelyksi. Siksi sitä hellyyttä ja parisuhdetta kannattaa hoitaa arjessa.



Ja tärkeintä. Jutella miehen kanssa hänen toiveistaan ja sovitella niitä yhteen, mitä tekee lapsivapaana viikonloppuna. Jos mies haluaisikin hiukan omaa aikaa ja löhötä sitten sohvalla vaimon kanssa ja olla vain. Vaimo taas on ostanut jääkaapin täyteen mansikkaa ja leikkii jotain harlekiinia ja raivoaa sitten kun mies haluaisikin vähän aikaa levätä ja lukea vaikka jotain kirjaa.



Toivottavasti viikonloppunne menee hyvin, koska odotukset tuntuvat olevan todella korkealla ja mies ei aiheuta ap.lle pettymystä erilaisilla kuvitelmilla ajanvietosta.

ja näin suurperheen äitinä fiksuimmat vastaukset kirjoitti velanaiset.

Toinen, mikä pisti naurattamaan, oli tuo jääkaappi täynnä mansikoita ja kuoharia:) Jee, mahtava parisuhdeviikonloppu, ouououuuuuu...

Omat lapset on jo niin isoja, että ei ole meille mikään akuuttiongelma parisuhdeviikonloput. Toisaalta meidän makkari on ollut aina rauhoitettua aluetta, joten olemme saaneet rakastella aina ihan rauhassa.

Mutta sekin on tosi, että eniten riitoja ja eroja tulee lomien aikaan. Pareilla on niin suuret toiveet vapaasta, että tunnelma lätsähtää hyvin äkkiä ja menee riitelyksi. Siksi sitä hellyyttä ja parisuhdetta kannattaa hoitaa arjessa.

Ja tärkeintä. Jutella miehen kanssa hänen toiveistaan ja sovitella niitä yhteen, mitä tekee lapsivapaana viikonloppuna. Jos mies haluaisikin hiukan omaa aikaa ja löhötä sitten sohvalla vaimon kanssa ja olla vain. Vaimo taas on ostanut jääkaapin täyteen mansikkaa ja leikkii jotain harlekiinia ja raivoaa sitten kun mies haluaisikin vähän aikaa levätä ja lukea vaikka jotain kirjaa.

Toivottavasti viikonloppunne menee hyvin, koska odotukset tuntuvat olevan todella korkealla ja mies ei aiheuta ap.lle pettymystä erilaisilla kuvitelmilla ajanvietosta.

Mulle kelpaa hyvin viikonloppu sohvan nurkassa kulla(vai i?)n kainalossa. ;)

Tästähän saatiinkin ihan kunnon sota. Asiaa.

ap