Onko meillä muka liian tiukka kuri?
Olen saanut nyt monelta tutulta kauhistelua (siis sellaisilta joilla itselläkin on lapsia) ja nyt oikeasti aloin miettimään, olenko ns. kotinatsi?
Ja haluan huomauttaa, että lapset eivät ikinä ole saanut luunappeja tai muita fyysisiä rangaistuksia.
Meillä on 6-, 4- ja 8-vuotiaat lapset. Olen lasten kanssa kotona (odotan 4. lastamme). Tässä listaan jotain sääntöjä joita ihmiset ovat kauhistelleet (anoppi varsinkin)
-Aikuisten päälle ei puhuta. Eli jos meillä on vieraita, niin toki saa asiansa kertoa, mutta aikuisia ei keskeytetä jatkuvasti. Lapset kyllä tietävät, että saavat kyllä huomioni, kunhan malttavat odottaa sen 10 sekuntia.
-Telkkaria ei katsota jatkuvasti. Viikonloppuisin saavat katsoa lastenohjelmat aamuisin ja iltapäivällä (myös arkisin) saavat tunnin telkkari aikaa. Välillä katsomme jotain tv-ohjelmia koko perheen voimin (esim. hauskat kotivideot)
-Tietokoneelle ei ole mitään asiaa. Tuon ikäiset eivät tarvitse tietokonetta mihinkään.
-Omat lelut kerätään aina pois ja viedään omaan huoneeseen, muuten "koira syö ne", eli oikeasti kerään ne itse "takavarikkoon" jos jäävät lojumaan, ennen kuin tuo pentu oikeasti ehtii syömään ne.
-Ruoka-aikana syödään, välissä ei norkoilla jääkaapilla. Jos on nälkä niin saavat välissä esim. porkkanan tai mandariinin.
-Aikuisia ei käskytetä. En siis anna mitään lapselle, jos ei osata pyytää. Ei ole mielestäni liikaa vaadittu aloittaa lause antaisitko tai saisinko.
-Meidän vanhempien kanssa ei väitellä. Joskus tottakai kiukuttaa, mutta turhaan vastaan jankkaamista meillä ei kuunnella. Ei on ei ja sillä sipuli.
-Vieraissa ja yleisillä paikoilla ei huudeta eikä riehuta.
-Muutenkin painotamme paljon hyviä käytöstapoja. Aina sanotaan kiitos ja ole hyvä ja keneltäkään ei oteta kädestä mitään jne.
Kuullostaa varmasti tiukalta noin listattuna, mutta oikeasti olen myös todella rakastava ja hauska äiti. Touhuan lapsien kanssa mielelläni päivittäin. Ulkoilen ja leikin mukana. Käymme viikonloppusin kaupungilla ja kyläilemässä (joka on ihanaa meidän kolmikon kanssa, koska pärjään heidän kanssa paikassa kuin paikassa, ilman kohtauksia). Haluan vain, että lapsilla on selkeät turvallisuudentunnetta luovat rajat ja johdonmukaiset vanhemmat. Olisi varmasti välillä helpompaa itsekkin vaan laittaa dvd pyörimään, mutta minun työni on tällä hetkellä se lasten kasvatus, joten aion panostaa siihen.
Löytyykö täältä kohtalotovereita? Vai olenko ainoa äiti nykypäivänä joka ei luota vapaaseenkasvatukseen.
Kommentit (196)
Ja lapsetkin samaa ikää, meillä lisäksi vielä 2v. sekä 4kk vauva. Tv:stä saavat katsoa aamuisin lastenohjelmia, arkiaamuisin ei aina kyllä ehditä kuin hetken aikaa. Illalla pikkukakkoset hyvin harvoin, yleensä syödään ja ulkoillaan siihen aikaan.
4-, 6- ja 8v. pelaisivat kännykällä tai olisivat tietokoneella mielellään aikas paljon, joten sitä on rajoitettu puoleen tuntiin per päivä. Sen ajan kun saavat käyttää mieleiseen (vanhempien hyväksymään) peliin, tai wikipedian tai google earthin / mapsin tutkimiseen, eivät nurise asiasta jatkuvasti. Viikonloppuna saavat tunnin kännykkä/tietokoneajan valintansa mukaan.
Leikkejä ei ole pakko siivota heti, mutta iltasiivous tehdään joka päivä koko poppoon voimin. Toki jos on päivällä rakenneltu vaikka maja, jokin junarata tai legosysteemi niin ne voi jättää, mutta kaikki hujan hajan olevat kamat kerätään.
Muuten hyvin pitkälti sama lista kuin ap:llä. Hauskaa pidetään yhdessä koko perhe, ei selkeät säännöt ja rajat sitä estä. Niin ja olen mä laittanut sen dvd:nkin pyörimään joskus isommille päikkäriaikaan (kun kukin on vauva-aikana valvottanut) ja ottanut itse tirsat siinä ohessa. Taas jaksaa :)
Tietokoneelle kannattaisi ihmeessä antaa lupa mennä. Hankkikaa vaikka tenaville sitten omia koneita, eivät ne mitään maksa. Siis oikeasti eivät maksa yhtään mitään, roskalavoillakin on ihan täysin toimivia koneita läjäpäin jatkuvasti ja vaikka jostain Huuto.netistä voitte katsella jotain alle 10€ koneitakin. Eihän 5-10 vuotta vanhoilla koneilla enää arvoa ole eikä nykyteknologiaa tuntematon tenava osaa niiden suhteellista hitautta edes harmitella. Kaveripiiristäkin löytynee vanhoja laitteita.
Täällä tenavat käyttäneet koneita 3v ikäisistä asti, kunhan hiirtä oppineet käyttämään. Siinä missä tänäpäivänä tietokoneen peruskäyttämisellä tarkoitettaan tiedostonhallintaa, Internet-selailua ja Office-pakettien hyödyntämistä, niin tulevaisuudessa sillä tarkoitetaan jo jotain aivan muuta, kuten työtehtävien automatisointia vaikka Excelin makrojen kautta, erillisten tietoteknisten laitteiden tietosuojattua synkronointia, työ-/kouluprojektin versionhallintaa ja ties mitä muuta. Siinä voi piltti olla työmarkkinoilla helisemässä, jos tietotekniset käsitteet on oppinut vasta teini-ikäisenä ja tuntuma tietoteknologiaan on enemmän ulkoaopeteltua kuin fiilispohjaista.
Mahtaa harmittaa, jos tunti telkkaria päivässä tarkoittaa tosiaan juurikin sitä, jolloin lastenkaan elokuvia ei pysty katsomaan kerralla alusta loppuun.
8v siis osaa käyttää tietokonetta, mutta ei saa sitä tehdä kotona? Kuka se sitten on koneen käyttöä opettanut? Kaverit?
Minusta on aika riskialtista ulkoistaa lapsen tietokoneen käytön opetus! Kuinka sä ap opastat lapselle, missä internetissä on sallittua käydä ja mitä ei ehdottomasti saa tehdä (nimen, iän, osoitteen ilmoittaminen jollekin random-kysyjälle, noin esimerkiksi)? Kuinka voit olla varma että lapsella on oikeat tiedot asiasta, ettei tapahdu pahoja vahinkoja?
Oikeasti se on perustaito ihmiselle ja parasta on, jos pienestä kasvaa "kiinni" siihen hyvällä tavalla. (hyvällä tavalla= osaa tehdä muutakin)
Ylipäätään ap minusta sinun sääntösi ovat aika natsimaisia. Eikö terveellä järjelläkin pärjäisi ilman fanatismia? Miksei vaa jääkaapista ottaa ruokaa nälkäänsä, kunnei aina vedä herkkuja ruokailun alle? Miksei saa katsoa viikolla töllöä? Miksi pitää aina käyttää muodollisia ilmaisuja pyytäessä vanhemmilta jotain? Eiköhän nuo opi, kun näyttää mallia ja tietenkään "rääkymistä" ei tarvi totella vanhempien. Ja miksei lapsi saa väittää vanhemmille vastaan?
Oikeastaan, kun mietin, niin yhtäkään noista säännöistä paitsi tuo aikuisten puheen päälle pölpötys, ei ollut lapsuudenkodissani ja olen hyvätapainen, menestyvä ihminen. Omat lapset 18, 12 ja 8. Kaikkien kanssa olen luovinut ja ainakin 18-vuotias on hyvin käyttäytyvä. Huomioi toisia, osaa tervehtiä ja osaa tehdä muutakin kuin notkua koneella koko yön.
Minusta lapsillakin on oikeus pyytää perusteluja kieltoihin. Kun ne on kerrottu, niistä ei loputtomiin vängätä, mutta eriävän mielipiteen saa sanoa. Ideana on, että lapselle on hyvä oppia, että hyvin perustellen ja argumentoiden asioista voidaan neuvotella ja päätöksiä muuttaa.
Perussäännöt on perusteltu muutamaan kertaan, niistä ei neuvotella - mutta arki lasten kanssa on täynnä sellaisia pienempiä ratkaisuja, joista lapsi voi - jos kokee ne tärkeiksi itselleen - neuvotella.
Tyyliin: "Äiti, saanko pelata hetken Nintendolla?"
"Et saa, pelasit jo iltapäivällä."
"Mutta mä sain just läksyt valmiiksi, saisko sittenkin puoli tuntia pelata, kun ei oikein ehdi muutakaan ennen ruokaa?"
"No pelaa sitten, mutta ei enää illalla."
Tällaista pientä kaupankäyntiä elämä normaalisti on.
Ja mitä tulee tietokoneeseen, niin olet siinä oikeasti väärässä. Nykyään jo lapsiltakin vaaditaan jonkin verran tietotekniikan taitoja. Meidän muksut ovat jo koulussakin tietokoneluokassa tokaluokasta alkaen, ja tietohakuja ja nettisurffausta voi käyttää hyödyllisiin asioihinkin.
Tietysti on järkevää valvoa tietokoneen käyttöä ja rajoittaa sillä vietettyä aikaa - koska se on pois vaikkapa liikunnalta tai sosiaaliselta toiminnalta - mutta kategorinen KIELTO tuntuu tyhmältä.
Tiesitkö, että esim. suomalaiset teinipojat puhuvat paremmin englantia, kuin tytöt, tämä on tutkimustieto. Syy: pojat oppivat englantia tietokonepeleistä! Eli ei ne nyt niin "pelsepuubista" ole...
että teillä on vain yksi, kallis tietokone, joka on illalla miehesi käytössä ja sillä, että "sitten pienemmätkin haluaa..."
Jälkimmäinen kuulostaa todella oudolta, anteeksi nyt vaan. Sinä itse olet väittänyt olevasi jämpti kasvattaja, mutta tuossa väität, että et muka saa lapsellesi sanottua, että "ei käy, koneelle pääsee vasta koulussa olevat, sinäkin sitten vuoden päästä" tms.
Älä nyt viitsi. Ei kaikille lapsille tarvitse aina antaa samalla mitalla yhtä aikaa, vaan aivan hyvin voi eri ikäkausiin liittyä omia etuoikeuksiaan, kunhan ne lapsille perustelee. "Meillä on sääntö, että pienet, alle kouluikäiset lapset eivät vielä ole tietokoneella, vaan sitä harjoitellaan vasta kouluiässä..."
tai mitä nyt ikärajaksi haluat panna, itse sallin kyllä tietokoneen käytön jo alle kouluikäisillekin, koska se on minusta vähintään yhtä tärkeä taito kuin polkupyörällä ajo...
-74-
paitsu tuo tietokoneen käyttö, meillä 8v. tyttö pelaa englannin pelejä sekä tekee ympäristötiedon harjoituksia sanomapron sivuilla.
Appiukon mielestä sääntöjä on liikaa, esim. kun hän tulee käymään niin lasten pitäis isaada syödä kaikki vaarin tuomat karkit heti, samoin pitäisi saada valvoa ainakin kymmeneen että vaari voisi viettää aikaa lasten kanssa, meillä kun lapset menevät arkisin jo klo. 20.30 nukkumaan ja viikonloppuisinkin 21.00.
Olen tiukka etenkin käytöstapojen suhteen ja huomautan niistä jatkuvasti- älä kaiva nenää, istu selkä suorassa, ei liikaa ruokaa lusikkaan/haarukkaan kerralla, pureskele suu kiinni, kiitä ja sano ole hyvä + anteeksi aina kun on vähänkään aihetta, käskemällä et saa mitään, aikuisille ei väitetä vastaan (kerran voin perustella, sitten pitää uskoa) eikä heitä komennella. Aikuisten pompottamista en myöskään siedä pätkääkään ja jos lapsi toistuvasti yrittää puhua päälleni kun käyn keskustelua, poistan hänet paikalta jos mahdollista. Puhelimessa olen rauhassa enkä siedä "äitiiii"-mankumisia silloin. Jne. Mielestäni hyvin tavallisia juttuja, mutta monelle suomalaiselle suorastaan mahdottomia opettaa omille lapsilleen. Sitten taas esim. jenkeissä nämäkin olisivat itsestäänselvyyksiä...
En ole kokenut tuota tietokone asiaa niin suureksi jutuksi, kun poika ei ole ollut edes kiinnostunut tietokoneesta. Koulussa hän on oppinut tietokonetta käyttämään, heillä on luokassakin kone jolla saavat pelata opetuspelejä jne.
Ehkä pitää vaan hommata pojalle joku läppäri ja tehdä nuoremmille selväksi, että kun he ovat 2. luokalla niin saavat hekin käyttää tietokonetta.
Ja siis tuntuu että minut ymmärretään väärin. Tottakai minä kuuntelen lapsieni mielipiteitä ja perusteluja, mutta puhuin aikaisemmin jo turhasta vänkäämisestä. Eli en vain siedä sitä että aletaan väittelemään päivänselvistä asioista. Juurikin siitä että saako niitä hekrkuja ottaa, tai pitääkö suihkuun mennä.
Ja tuosta huomion hausta. Tottakai minä annan huomiota lapselleni, mutta nuorimmainen tulisi ilman selkeitä sääntöjä keskeyttämään aina silloin kun olen puhelimessa tai juttelen meillä olevien vieraiden kanssa. Eli hänellä ei ole mikään hätänä, mutta pakko saada olla huomion keskipisteenä. Ihan normaalia tuon ikäiselle ja en koe vääräksi että turha huomionhakuisuus jätetään täysin ilman huomiota.
Ja jääkaapilla ravaamisesta. Miksi näin pienten lasten kuuluisi mennä jääkaapille omin lupinensa syömään? Varsinkin kun tuo keskimmäinen on ollut aina todella nirso ja jos on syönyt kerhossa (silloin kun vielä kävi) välipalaa niin ei koskenutkaan ruokaan kotona. Ja kohta tässä taloudessa on neljä lasta, enkä halua että kaikki ravaavat jääkaapilla miten tahtovat. Meillä on säännölliset ruoka-ajat ja jos välissä tulee oikeasti nälkä niin pyytämällä saa varmasti jotain pientä jolla pärjää seuraavaan ruokailuun.
Ja niin kuin myös aikaisemmin sanoin niin pahimpia kriitikoitani ovat anoppi, joka siis antaisi lapsille KAIKESSA periksi ja hänen mielestään esim. 4-vuotiaan ei tarvitse vielä kantaa vastuuta teoistaan tai pyytää anteeksi. Ja toinen kriitikko on ystäväni, jolla on 3 lasta ja heillä eletään kuin pellossa. Lapset ovat todella vilkkaita ja ystävälleni ei voi edes soittaa kun taustalla on jatkuva kiljuminen ja rääkyminen käynnissä. Meillä kun kyläilevät niin olen tiukkana myös hänen lapsilleen ja sanonkin välillä todella tiukasti (esim. viimeksi siitä ettei koiria saa kiusata ja pianoa ei saa hakata).
Koska kotona on moni asia kielletty, tehdään niitä sitten naapurissa tai kavereilla. Koska en kiellä omilta lapsilta tietokoneen käyttämistä, telkkaria tai pelaamista, saavat naapurinkin lapset nauttia näistä asioista. Joskus naapurin tyttö tulee meille vain siksi, että saa katsoa jonkun DVD:n rauhassa alusta loppuun. Minulta se ei ole pois, siinäpä istuu ja katsoo. Äitinsä luulee, että leikkii takapihalla...
Meillä on meidän perheen säännöt, en toimi vieraiden lasten kanssa toisin kuin omieni, vaikka joku mamma ryhtyisi vaatimaan, että heidän lapsensa eivät meillä saa pelata. Pitäkööt lapsensa sitten kotona, jos ei salli maailman opettavan.
Meillä on hedelmiä vapaasti syötävissä, mikä naapurin lasten mielestä on suunnilleen sama asia kuin taivas.
Että kieltää kaiken. Lapset saavat luvan olla hiljaa ilmaisematta mielipidettään, ei saa olla nälkä eikä paha mieli, äiti ei kuuntele eikä anna ruokaa. Kaikki tehdään äidin ehdoilla, muiden mielipiteillä ei ole merkitystä. Lapset eivät hallitse tavanomaisia perustaitoja, koska äiti ei suostu siihen, että lapset saisivat oppia. Tietokone on mörkö, televisio samoin.
Anna kun arvaan: lapset on tehty lähetyssaarnaaja-asennossa. Sen merkillisemmät ovat kiellettyjä.
Oikeassa olet, tämä vaatii kasvattajalta paljon, mutta siksi sanoinkin että lastenkasvatus on tällä hetkellä "työtäni" (en siis koe tätä urakkana ja käytä työ-sanaa negatiivisessa mielessä). Asennoiduin kotiäiteyteen vaan niin, että minulla ei saa olla tekosyitä miksen jaksaisi kasvattaa lapsiani rajoilla ja rakkaudella. Tiedän jatkossa pääseväni paljon helpommalla kun olen alusta asti ollut jokaisen kohdalla määrätietoinen ja asettanut selkeät rajat.
Kyllä meillä lapset edelleen kiukuttelevat ja uhmailevat, mutta se kuuluu asiaan. Haluan olla se äiti, jonka syliin lapset ovat aina tervetulleita, mutta joka myös on se vanhempi ja asettaa ne rajat lapsilleen.
Ja joku tuolla takertui tuohon että lapset eivät ikinä ehdi katsomaan elokuvaa loppuun, niin ei se meidän tunti nyt niin tarkka ole :D Jos lapset päättävät että haluavat tv-ohjelmien sijasta katsoa elokuvan, niin he saavat katsoa elokuvan loppuun asti.
Tai no, jostain joka ei pidä kuria nuo voi vaikuttaa kovalta, mutta minkäs sille voi.
Meillä on lisäksi noissa sellaiset että jos ollaan vaikka ravintolassa, junassa tms. paikassa missä on jokin leikkipaikka niin sinne ei ole mitään asiaa jos lapsi ei ole osannut käyttäytyä kunnolla.
Lisäksi odotan lapseltani hyviä käytöstapoja kaikkialla, jopa kotona ollessamme.
Tunteita saa ja pitää näyttää, ei meillä hiljaista ole oikeastaan koskaan, mutta rajansa kaikella. Ihan pienimmiltä en tietenkään odota kunnollista käytöstä, mutta siinä vaiheessa kun ymmärrystä alkaa olla enemmän, pitää myös osata totella ja käyttäytyä.
Meinaa mennä jaaritteluksi, mutta sain kerran puhelun hyvin äkäiseltä lapseni kaverin äidiltä. Oli repinyt pelihousunsa siitä että hänen lapsensa oli joutunut meillä ollessaan noudattamaan meidän sääntöjämme, mm. sitä että kädet pestään ennen ruokapöytään tuloa, että omat jäljet siivotaan, että herkkuja ei tipu ennen päivällistä, että ruokapöydässä käyttäydytään kunnolla ja että aikuisille ollaan kohteliaita. No, ei siinä, ei tuo lapsi oikein ole mikään tervetullut vieras muutenkaan, käytöksestä päätellen tuntuu ettei hän ole ollut ihmisseurassa ikinä.
Mutta vastaus kysymykseen, ei ole liian tiukka kuri. =D
(itsekin huomaan että kirjoitettuna kaikki säännöt ja muut vaikuttavat aika karuilta, mutta tosiasiassa perheellämme on hauskaa, lapset rynyävät vieläkin minun ja miehen kainalossa vaikka ikää on jo vanhimmalla melkein 13. Iloa ja naurua meillä täällä enemmän on kuin armeijameininkiä, vaikka toiselta saattaa vaikuttaakin)
outo kohta ap:n listassa on se, ettei vanhempien kanssa saa väitellä. En ymmärrä miksi ei saisi väitellä ja olla eri mieltä asioista, lapsen kehitykseen kun kuuluu (normaalisti) kausia, jolloin ohjeiden vastaanottaminen ja toisen henkilön mielipiteiden kuuntelu ei ole päällimmäisenä mielessä.
Jos 8v on koulussa, niin sitä tietokonetta kyllä tarvitsee piankin, parempi alkaa harjoittelemaan ettei tule vaikeuksia koulutehtävien kanssa.
Muuten hyviä sääntöjä, mutta nykymaailmassa tietokonetta tarvitsee ihan kaikkeen, joten sen käyttöä olisi pikku hiljaa syytä opetella.
8-vuotiaalle on varmasti ainakin jo ihan opettavaisia pelejä - ei sillä tarvitse mitä tahansa antaa tehdä, mutta kunhan hiiren käyttö ja ohjelmien käyttö tulisi jotenkuten tutuksi.