Avoin suhde-onko kenelläkään toiminut?

Moikka! täällä on vaan niin kuiva seksielämä ettei oo tosikaan! Mies pihtaa mitä kerkee, hän ei ole oikein missään vaihessa ollutkaan kauhean seksuaalinen mies! Olen tottunut todella seksuaalisiin miehiin,niin sen takia tämä on kuin märkä rätti kasvoille! Haluisin miehen joka himoitsee mua ja joka haluis tyydyttää mun tarpeet niin seksuaaliset kuin muutkin! Olen nuori alle 30-kymppinen ja seksielämä ihan kuollutta!:( 

Meillä toimii hyvin, tosin lapsia ei oo eikä varmaan tulekaan koskaan.
Viisi vuotta ollaan oltu yhdessä ja koen että homma perustuu luottamukseen ja siihen että kaikki puhutaan, niin paljon kuin toinen vaan haluaa/jaksaa kuulla ja paljon ollaan myös keskenään. Seikkailuista heitetään myös toisinaan aika hyvää läppää.

Kumpikin on siis seksuaalisesti vapaita tekemään just mitä tahtoo, mutta ainoa vakituinen suhde on tämä tässä oleva. Yhteystietoja ulkopuolisten kanssa saa vaihtaa, mulla on esim toisessa kaupungissa ns. fuckbuddy jota tapaan aina toisinaan ja hän on myös mieheni tuttu,  ja homma on molemmille ihan ok, eikä ole vaikuttanut ukkojen ystävyyteen millään tavalla. 

Pettämiseksi kokisin sen, jos miehelläni olisi henkisesti yhtä vahva suhde johonkin muuhunkin kuin minuun tai jos minulta salattaisiin jotakin. 

Toimii, mutta sillä ehdolla (ainakin meillä), että kaikki osapuolet ovat avoimessa suhteessa: minä ja vaimoni olemme suhteessa ihmisiin, jotka elävät avoimessa suhteessa. Kenellekään ei tule yllätyksiä, eikä ylimääräistä shittiä. Tämä tekee suhteen solmimisesta usein käytännössä vaikeaa. Itselläni ei tällä hetkellä ole liiton ulkopuolista suhdetta edellisen loputtua reilu vuosi sitten. Deittailu kyllä onnistuu, mutta käytännössä on vaikea löytää ihmistä, joka on myös avoimessa suhteessa. Jos olet sellainen (nainen), voisimme vaikka olla yhteydessä? 

up

Tähän on pakko vastata oman kokemukseni pohjalta. Avoin suhde voi tai voisi toimia jos seuraavat ehdot täyttyvät, tai täyttyisivät:

1. Muiden kanssa harrastettu seksi on vain seksiä. Mahdolliset ihastuksen tunteet kyetään sulkemaan täysin pois. (Onko mahdollista varsinkaan tutun henkilön kohdalla? Tuntemattomien kanssa taas on riskinsä tai kaikki eivät ajatuksesta innostu.)

2. Kumpikin on täydellisen rehellinen toista kohtaan. Tämä vaikeutuu siinä vaiheessa, jos tunteita tulee mukaan.

3. Kumpikin on samaa mieltä asiasta. Toisen tunteet kyetään ottamaan asiaan liittyen huomioon ja muutoksia suhteen laatuun voidaan tämän pohjalta tehdä toinen huomioonottaen.

4. Oma puoliso pysyy "ykkösenä".

5. Luottamus toimii ja sen eteen tehdään edelleen töitä.

6. Kommunikaatio on kunnossa puolin ja toisin.

Nämä tulivat ensimmäisinä mieleen reunaehtoja miettiessä, jos oma kulta on tarkoitus säilyttää kuitenkin. Lähes kaikilla mahdotonta varmaankin.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2012 klo 12:34"]

Asiallisia kokemuksia toivoisin. Mistä tiedän, onko tämä vain 3-kympin kriisiä, enkö rakasta miestäni vai mitä ihmettä tämä on? Tuntuu, että näivetyn pystyyn tässä avioliitossa. En haluaisi olla vain perheenäiti, ajatuskin puistattaa, vaikka lapset ovat elämäni tärkeimmät.

Miehen kanssa ollut välillä todella vaikeaa, hän ei arvosta minua eikä huomioi. Näen vain unia siitä, että joku toinen mies huomioi minua, ja tunnen ELÄVÄNI. Käymme jo perheneuvolassa, mutta se ei auta mitään.

[/quote]

Avointa suhdetta EI ikinä pidä aloittaa tuollaisista lähtökohdista

[quote author="Vierailija" time="09.10.2012 klo 13:19"]

samanlainen tilanne oli vuosi sitten kuin sinulla ap. AInoa vaan, että minä tiesin, ettei avoin suhde millään toimisi, silti oli tunne, että pakko tehdä jotain. Nyt vajaa vuosi minulla on ollut suhde aivan ihanaan mieheen. Vlillä kauhistuttaa ja pelottaa, mutta en vaan kykene lopettamaan. Kotona elämä tuntunut myös paremmalta suhteen aloittamisen jälkeen.

[/quote]

Elikä petät miestäsi. Se oikeasti on alhaista

[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 00:49"]

Tähän on pakko vastata oman kokemukseni pohjalta. Avoin suhde voi tai voisi toimia jos seuraavat ehdot täyttyvät, tai täyttyisivät:

1. Muiden kanssa harrastettu seksi on vain seksiä. Mahdolliset ihastuksen tunteet kyetään sulkemaan täysin pois. (Onko mahdollista varsinkaan tutun henkilön kohdalla? Tuntemattomien kanssa taas on riskinsä tai kaikki eivät ajatuksesta innostu.)

2. Kumpikin on täydellisen rehellinen toista kohtaan. Tämä vaikeutuu siinä vaiheessa, jos tunteita tulee mukaan.

3. Kumpikin on samaa mieltä asiasta. Toisen tunteet kyetään ottamaan asiaan liittyen huomioon ja muutoksia suhteen laatuun voidaan tämän pohjalta tehdä toinen huomioonottaen.

4. Oma puoliso pysyy "ykkösenä".

5. Luottamus toimii ja sen eteen tehdään edelleen töitä.

6. Kommunikaatio on kunnossa puolin ja toisin.

Nämä tulivat ensimmäisinä mieleen reunaehtoja miettiessä, jos oma kulta on tarkoitus säilyttää kuitenkin. Lähes kaikilla mahdotonta varmaankin.

[/quote]

Kiitos asiallisesta vastauksesta!

Meillä täyttyy tuosta jokainen kohta paitsi nuo, jotka koskevat sen avoimen suhteen pelisääntöjä, koska sellaista meillä ei (vielä) ole. Mutta toistaiseksi olemme ainakin sellaisista tilanteista päässeet yli, joissa jompi kumpi on ihastunut suhteen ulkopuoliseen ihmiseen. Eivät ole järkyttäneet meidän suhdettamme juurikaan ja olemme keskustelleet aina ihastuksista avoimesti ja voineet viettää aikaakin ihastuksen kohteen kanssa (kuitenkin ilman seksuaalista toimintaa).

En silti oikein tiedä, mitä ajattelisin tästä seksuaalisesti avoimesta mallista. Ainakin tarkat säännöt siinä pitäisi olla ja luottaisin kyllä että mieheni niitä noudattaisi. Mutta jo lähtökohtaisesti suhde ei olisi symmetrinen, koska itse en haluaisi suhteen ulkopuolista "tunteetonta" seksiä. Sen sijaan voisin kyllä haluta ihanaa, tunneyhteyteen perustuvaa seksiä myös muiden kuin oman mieheni kanssa, mutta se olisi liian riskialtista suhteemme kannalta enkä siis voisi sellaista lähteä toteuttamaan. Avoimessa suhteessa siis mies saisi haluamansa, samalla kun minun taas täytyisi edelleen kieltää itseltäni haluamani nautinnot. Saattaisin tulla siitä mustasukkaiseksi ja katkeraksi, enkä aivan aiheetta.

Sitten nämä puheet siitä, kuinka mies voi harrastaa seksiä ilman tunteita mutta nainen ei.. Ensinnäkään en ole varma mitä ajattelen siitä, että oma mieheni voisi tehdä toisen kanssa jotain niin intiimiä täysin tunteettomasti. Toiseksi, hänhän tarvitsisi partnerikseen naisen, koskapa ei ole bi. Jos tuo nainen siis ei kykenekään tunteettomaan seksiin, tilanne täyttää jossain määrin häneen kohdistuvan hyväksikäytön tunnusmerkkejä. En oikein tykkää siitäkään ajatuksesta, että tällainen olisi yleensä kiltille, huomaavaiselle ja empaattiselle miehelleni ok.

No, jatkan pohdintaa ja tulen vaikka päivittämään ketjua, jos mies joku päivä tosiaan tällaista ehdottaa.

14

2

Minulla päättyi juuri suhde, joka kesti yhteensä seitsemän vuotta josta nelisen vuotta avoimessa suhteessa. Säännöt oli että ns. yhden illan jutut on sallittuja mutta pitempiä suhteita ei saa olla ja tunteet pitää pitää poissa, ja kaikesta pitää olla rehellinen ja avoin.

Naiseni aloitti helmikuussa suhteen toiseen mieheen, salaili ja pimitti minulta tietoja kaikesta heidän tekemisistään ja hänen tunteistaan tätä toista kohtaan. Sain selville osan ja sanoin, että hänen tulisi lopettaa suhde mutta hän vähät välitti minun tunteistani, jatkoi pelehtimistään ja lopulta rikkoi minut henkisesti ja ajoi suhteemme eroon. Jälkikäteen on sanonut katuvansa minun satuttamista, ei kuulemma ollut tajunnut mitä teki. Itsellä meni koko hommassa viimeinenkin luotto avoimiin suhteisiin enkä aio koskea sellaiseen enää ikinä. 

Minulla on avoin suhde toiminut hyvin. Rakastan avomiestäni erittäin paljon ja nautin hänen seurastaan älyllisesti mutta minusta seksi ei ole muiden ihmisten kuvailemalla tavalla niin erikoinen asia, että koko suhde perustuisi siihen. Mieheni on samaa mieltä. Meille käytännössä seksi muiden kanssa vastaa jotain muuta miellyttävää toimintaa, kuten vaikka ravintolassa käyntiä tai urheilun harrastamista yhdessä, emmekä halua rajoittaa toistemme mahdollisuuksia nauttia tästä.



Pakko sanoa, että sinun tilanteessasi kirjoittamasi perusteella et ole tyytyväinen suhteeseesi, mitä tuskin pystyy parantamaan avoimella suhteella. Todennäköisemmin vaan rakastut selvästi johonkin muuhun henkilöön ja lopetat nykyisen suhteen. Parempia vaihtoehtoja on yrittää selvittää asia tai erota.

hyvinkin olla totta ettei avoin liitto parantaisi liiton tilaa, tuntuu vaan että nyt kun lapset ovat pieniä, kannattaisi kokeilla "kaikkea muuta". Tämä saattaa olla joku ohimenevä vaihe ja ero on kuitenkin niin lopullista..kaikkea tässä on pian kokeiltukin, jopa perheneuvolassa ei pystytä sanomaan juuta eikä jaata kun liitossa on jotain epämääräistä vialla.



Ap

samanlainen tilanne oli vuosi sitten kuin sinulla ap. AInoa vaan, että minä tiesin, ettei avoin suhde millään toimisi, silti oli tunne, että pakko tehdä jotain. Nyt vajaa vuosi minulla on ollut suhde aivan ihanaan mieheen. Vlillä kauhistuttaa ja pelottaa, mutta en vaan kykene lopettamaan. Kotona elämä tuntunut myös paremmalta suhteen aloittamisen jälkeen.

Eli yleensä muiden kanssa saa tehdä jotain, mutta siitä pitää yhdessä sopia ja sen pitää olla molemmille ok. En osaisi kuvitella semmoista avointa suhdetta, joka ei perustuisi erittäin toimivaan ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Tuntuis tosi stressaavalta ja sekavalta jos olis pettymystä siihen ydinsuhteeseen ja sit molemmat tekis vaan mitä tahtoo.

4, onko miehelläsi myös suhde johonkin toiseen? Kieltämättä sekavalta tuntuu, mutta selkäytimessä on itsellä, että oikeasti menetän tosi paljon jos näivetän itseni tällä tavoin.



Olen vain varjo entisestä itsestäni, totta kai liitossa on kaksi ihmistä, mutta tämä ei taida tyydyttää kumpaakaan. Mies ei halua lähteä, ja saa nähdä mitä tuumaa kun ehdotan tätä. Se tunne, kun "pitää kieltäytyä" muista miehistä, ja kotona kohdellaan kuin p välillä. Minulla kyllä on moraalia, mutta näin vaan sitä ajautuu elämässä kaikenlaiseen...

Tuttavalla avoin suhde näyttää toimivan.



Heillä diili on sellainen, että molemmilla saa olla seksiseikkailuja (kumilla tietenkin), mutta kumpikaan ei saa ryhtyä varsinaiseen suhteeseen. Eli jos tilaisuus tulee ja mieli tekee, niin sitten saa käydä vieraissa, mutta yhteystietoja ei vaihdeta tai toiste ei tavata.



Itse en halua edes tuollaista, mutta tuossa on se hyvä puoli, että molemmilla on vapaus mennä, mutta sivusuhdetta ei aloiteta, sillä se voisi tuhota perheen.

Tuttavalla avoin suhde näyttää toimivan. Heillä diili on sellainen, että molemmilla saa olla seksiseikkailuja (kumilla tietenkin), mutta kumpikaan ei saa ryhtyä varsinaiseen suhteeseen. Eli jos tilaisuus tulee ja mieli tekee, niin sitten saa käydä vieraissa, mutta yhteystietoja ei vaihdeta tai toiste ei tavata. Itse en halua edes tuollaista, mutta tuossa on se hyvä puoli, että molemmilla on vapaus mennä, mutta sivusuhdetta ei aloiteta, sillä se voisi tuhota perheen.

ehkä kaipailisin, mutta toisaalta, yhteystietojen vaihtamattomuus kuulostaa aika jyrkältä, ei siis ole mahdollisuutta tavata edes muutamaa kertaa samaa ihmistä. Mieheeni en edes luota, joten viitettä jonkinlaisesta pettämisestä on ollut, joten onko ihmekään että en jaksa enää epäillä, vaann annan hänelle vapaat kädet. Samoin kuin itsellenikin! Ap

[quote author="Vierailija" time="09.10.2012 klo 12:34"]

Asiallisia kokemuksia toivoisin. Mistä tiedän, onko tämä vain 3-kympin kriisiä, enkö rakasta miestäni vai mitä ihmettä tämä on? Tuntuu, että näivetyn pystyyn tässä avioliitossa. En haluaisi olla vain perheenäiti, ajatuskin puistattaa, vaikka lapset ovat elämäni tärkeimmät.

Miehen kanssa ollut välillä todella vaikeaa, hän ei arvosta minua eikä huomioi. Näen vain unia siitä, että joku toinen mies huomioi minua, ja tunnen ELÄVÄNI. Käymme jo perheneuvolassa, mutta se ei auta mitään.

[/quote]

Avoin suhde toimii, mutta sinun perustallasi ei ikinä. Avoin suhde toimii vain jos suhde on vankka, huomiota ja seksiä saa ykköspartneriltakin eikä ole mikään "pakko" saada toisia.

too much too soon

Nostan. Haluaisin kuulla erityisesti pitkään avoimessa suhteessa menestyksekkäästi eläneiltä, toimiiko ja millä ehdoilla.

Mieheni aloitti eilen kesustelua asiasta teoreettisella tasolla, mutta epäilen hänen pian kysyvän, voisimmeko me muuttaa suhteemme avoimeksi.