Lue keskustelun säännöt.
Ongelmallinen TET harjoittelija
05.10.2012 |
Toimin ensimmäistä kertaa TET-harjoittelijan ohjaajana, minulla on ongelma.
Omista TET-vuosistani on hyvin pitkä aika enkä muista saaneeni muuta palautetta kuin suullisesti, että hyvin meni. Nykyisin TET-ajasta täytyy täyttää lomake, jossa kerrotaan miten homma sujui.
Miten toimisitte tilanteessa, jossa TET-harjoittelija on ilmeisesti ujo, mutta tietyissä tilanteissa kuitenkin omaa aktiivisuutta.
Ongelmallisessa tilanteessa hän kysyy apua (lue: ilmestyy huoneeni ovelle kysyvän näköisenä).
Normaaleissa käytännön tilanteissa hän ei osoita kovin hyviä käytöstapoja. Hän ei esim. tervehdi töihin tullessa /lähtiessä edes kertoakseen että on tulossa /lähdössä. Isänsä, joka siis on työkaverini, käy huikkaamassa aina missä vaiheessa hommissa mennään, ja itse olen käynyt pari kertaa päivässä kyselemässä perään.
Olen lisäksi löytänyt koululaisen torkkumasta työpisteeltään vähän ennen lounasta, jolloin antoi selitykseksi sen, että "on vähän jo nälkä". Minä häkellyin vastauksesta, enkä saanut siinä tilanteessa sanotuksi yhtään mitään...
Itsellä ei ole kokemusta teini-ikäisistä joten onko ne kaikki tollaisia "lahnoja".
Minkälaista palautetta antaisitte tältä pohjalta?
Tekisi mieli suullisesti kertoa, että hyviin käytöstapoihin kuuluu tervehtiä aamulla ja kertoa poistuvansa iltapäivällä. Ja että työpaikalla ei nukuta.
Kirjallisessa palautteessa arvoseluasteikko on tyydyttävä, hyvä ja erinomainen.
Kyse on toimistotyöstä.
Kommentit (69)
Ihan oikeasti tekö, joka aamu ilmoitatte esimiehellenne, että huomenta, tulin nyt töihin ja poistuessa sanotte näkemiin, että nyt lähden kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan, että aikuiset tuntuivat tosi pelottavilta ja kiireisiltä. Pelotti kysyä apua ja vaivata heitä kun näin, että tekivät tärkeitä töitä. Olin tosi ujo ja arka ja minut tyrkättiin tettiin sellaiseen paikkaan, jossa olisi pitänyt osata kuninkaalliset käytöstavat.
Ja ylempiarvoinen esimerkiksi kättelee ensin,
ehkä se pätee tervehtimiseenkin. Toivota itse iloiset huomenet ja kannusta siinä mitä nuori osaa.
Miten nuoret edes voisivat osata, kun ei aikuisetkaan näköjään osaa. Mutta aikuississa ja nuorissa on se ero, että nuoret sietävät tulla opetetuksi ja tähän he tarvitsevat aikuisten ohjausta.
Aikuiselta saadulla palautteella on puolestaan vaikutusta siihen, kuinka nuoret toimii. Palaute on aina osa vuorovaikutusta.
Oletan, että tekin siedättä pienen opetuksen. Alemmassa asemassa oleva tervehtii ylempäänsä ensin, nuorempi tervehtii ensin vanhempaa ja mies naista. Vanhempi ja arvokkaampi määrää, pysähdytäänkö kättelemään tai vaihtamaan sana.
Annat nuorelle tietysti 10++ ja kehut työharjoittelun menneen vimpan päälle kiitettävästi!
Ei ole asiallista alkaa nillittämään nuorelle kokemattomalle työharjoittelijalle ja kostaa nuorelle oma epävarmuutesi.
Se on kiitettävä kymppi, eikä mikään muu, sanon minä!
Muuten olet tollo nyhverö ja natsi sika.
Tilanne oli teille molemmille uusi. Nuori tilanteessa, jossa hän ei ole ennen ollut. Silloin väkisinkin peilaa aikuisen käytöstä.
Miettikää omaa kouluaikaanne, eikö siellä pitänyt viittaamalla pyytää puheenvuoro. Kumpi siellä toivotti aamulla ensin hvyää huomenta, opettaja vai oppilas. Eikö sinne menty tiettyy aikaan ja lähdetty pois tietyllä kellon lyömällä, sen enempää ilmoittamatta, että nyt olen saapunut ja nyt poistun.
Peruskoulu nimenomaan opettaa tähän lahnuuteen, älä toimi, älä puhu, älä ajattele, piirrä se viiva, sentilleen oikeaan paikkaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä 8-9 vuotta opettettu tiettyä toiminta mallia, opettaja tervehtii luokkaa ensin, puheenvuoron saa pyytämällä ja sitten sitä heitetään toisenlaiseen toiminta malliin, tarvitaanhan siinä vähän potkuja persuksiin.
ehkä se pätee tervehtimiseenkin. Toivota itse iloiset huomenet ja kannusta siinä mitä nuori osaa.
Mä olin nuorena niin epävarma ja itsetunto oli huono, että ajattelin ettei ketään kiinnosta mun tervehtimiset. Että parempi kun olen hiljaa. Kyllä nuorii varmaan vastaa, jos sitä ensin tervehtii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi ihan samoin. Luulin olleeni hyvä ja ahkera tet:issä, mutta palaute oli sellaista keskitasoa ja juuri tuosta aloitteellisuudesta sanottiin. Ei nuoret ihan oikeasti tiedä, miten työpaikalla ollaan ja tehdään, jos heitä siihen ei kunnolla opasteta. Vaikka nuoret "häiritsevät" oikeita työntekijöitä, on tet-aika kumminkin aika lyhyt. Eiköhän sen verran pitäisi työpaikalta löytyä joustoa, kun kerran nuori on sinne otettu! Lisäksi monet nuoret pelkäävät koko ajan tekevänsä jotain väärin ja siksi suorastaan jähmettyvät "lahnoiksi". Osa on toki asennevammaisia jo valmiiksi :D
Minulle kävi ihan samoin. Luulin olleeni hyvä ja ahkera tet:issä, mutta palaute oli sellaista keskitasoa ja juuri tuosta aloitteellisuudesta sanottiin. Ei nuoret ihan oikeasti tiedä, miten työpaikalla ollaan ja tehdään, jos heitä siihen ei kunnolla opasteta. Vaikka nuoret "häiritsevät" oikeita työntekijöitä, on tet-aika kumminkin aika lyhyt. Eiköhän sen verran pitäisi työpaikalta löytyä joustoa, kun kerran nuori on sinne otettu! Lisäksi monet nuoret pelkäävät koko ajan tekevänsä jotain väärin ja siksi suorastaan jähmettyvät "lahnoiksi". Osa on toki asennevammaisia jo valmiiksi :D
Unohtui tuo lainaus, mutta koski kommenttia nro 28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...oma-aloitteisuudesta heikohkon arvion, muuten kaikki arviot kiitettäviä. Kuitenkin mä tein kaiken mitä pyydettiin ja menin kertomaan kun olin hommat tehnyt saadakseni uutta hommaa. Ja olin tosi ahkera ja tunnollinenkin eli en todellakaan mikään nuokkuja tai mitään. Olen kuitenkin hyvin harkitseva ihminen ja olin jo silloin, joten ei tule eikä tullut mieleen alkaa omin päin soheltaa mitään josta ei ole varma. Ilmeisesti sitä sitten olisi haluttu. Ja varmaan jo pelkkä ujous tekee sen stigman, ettei olisi oma-aloitteinenkaan sitten (kuitenkin tervehdin jne, eli käytöstavat oli). Vaikka mielestäni olin niin oma-aloitteinen kuin kokematon nuori vieraassa työpaikassa voi olla.
Mun mielestä on tavallaan hassua, että nuorelta, jolle työelämä on TÄYSIN vieras ja samoin se työpaikka, oletetaan jotakin vakkarityöntekijän tasoista oma-aloitteisuutta. Usein ne "oma-aloitteiset" on sellaisia ylienergisiä j ylirempseitä tättähääriä, jotka tekee ensin ja miettii vasta sitten. Jos sittenkään. Mä en ole sellainen enkä haluakaan olla. Varmasti nyt aikuisenakin olisin uudessa työpaikassa suht varovainen enkä menisi säätämään omin päin varmistamatta ensin että se on ok. Ajan kanssa sen sijaan tulen hyvin oma-aloitteiseksi kun saan sen tunteen, että tiedän oikeasti mitä teen. Silloin voin ottaa enemmänkin vastuuta kuin minun tarvitsisi ottaa.
Mutta mitä itse aloitukseen tulee, niin jos ap ei ole edes maininnut, että meillä on tapana täällä tervehtiä jne, niin saa kyllä itsekin katsoa peiliin. Ei kovin laadukasta harjoittelunohjausta ap:ltakaan, mikäli näistä asioista ei ole puhuttu suoraan ja rakentavasti vaan kitistään av:lla sen sijaan. Ja kannattaa tosiaan muistaa, että nuorelle työelämä on TÄYSIN vieras.
...vaikka turhaahan se täällä AV:lla on.
Aamuisin jos olen tullut hänen jälkeensä töihin olen käynyt tervehtimässä. Hän ei ole koskaan vastannut.
Iltapäivisin hän on aina lähtenyt ennen minua, eikä ole käynyt moikkaamassa.
Myönnän, että olisin voinut hoitaa palautteen antamisen paremmin. Siitä iso miinus minulle ohjaajana. Halusin olla parempi, mutta ajan ottaminen sille ei vain tuntunut onnistuvan ja ehkä oli minulle helpointa jättää poika tekemään annettuja tehtäviä avokonttoriin.
Mukaan omiin töihin en voi häntä ottaa. Se, että hän istuu vieressä ja katsoo kun minä hoidan sähköposteja tms. ei vain ole mahdollista.
Kävimme äsken palautekeskustelun, jonka kaikkien taiteen sääntöjen mukaan aloitin kertomalla kaikki positiiviset asiat tästä viikosta.
Negatiivisena mainitsin tuon nukkumisen ja annoin hänelle ehdotuksen, miten toimia jos jatkossa tulee töissä väsymys. Ja kerroin että siihen perustui se, etten antanut kokonaisarvioksi erinomaista.
Ja kerroin hänelle myös, että tapana on tervehtiä työkavereita aamuisin ja huikata moikata iltapäivisin kun lähtee pois.
Ja vielä kiitos vilkkaasta keskustelusta. Sainpa minäkin vähän ajattelemisen aihetta. Ja toivottavasti muistan ohjeistaa omat lapseni tältä pohjalta kymmenen vuoden päästä kun he TETtiin menevät.
Minä jatkan taas näitä oikeita töitä että ehdin iltapäivällä päiväkotiin hakemaan omia mussukoitani ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska ainakaan minun lapsiani ei ole koulussa tai työpaikalla perehdytetty siihen, mitä nuo arviot tarkoittavat. Jotta voi arvioida, pitää ensin kertoa, mitä ja miten arvioidaan ja opastaa, ohjata ja käytännössä neuvoa, mitä on tarkoitus tehdä.
Joku oma-aloitteisuus on ihan eri asia karjatilalla kuin toimistossa. Jos meidän TET-harjoittelija olisi oma-aloitteisesti lähtenyt ruokkimaan vasikoita, olisi siitä voinut syntyä aika pahaa jälkeä samoin kuin jos joku rempseämpi laittaisi toimistossa silppuriin alkuperäiset arkistoitavat kappaleet.
Minusta on kummallista, että nuoret heitetään työpaikalle sen enempiä kertomatta, mitä on tarkoitus tapahtua. Koulu ja työpaikka on molemmat yhtä ihmeissään siitä, mitä pitäisi tapahtua ja se nuori siinä välissä yrittää kumartaa kahteen suuntaan.
Meillä on TET-harjoittelijalle tehty kirjallinen päiväohjelma, mitä minäkin päivänä tehdään ja mikä on hänen roolinsa siinä. Koska ovat "ummikkokaupunkilaisia" niin en edes ehdota, että hoida rehunjako tai laita lantakone päälle. Eivät he voi tietää, mitä kaikkea muuta täytyy tehdä kuin painaa napista.
...vaikka turhaahan se täällä AV:lla on.
Aamuisin jos olen tullut hänen jälkeensä töihin olen käynyt tervehtimässä. Hän ei ole koskaan vastannut.
Iltapäivisin hän on aina lähtenyt ennen minua, eikä ole käynyt moikkaamassa.
Myönnän, että olisin voinut hoitaa palautteen antamisen paremmin. Siitä iso miinus minulle ohjaajana. Halusin olla parempi, mutta ajan ottaminen sille ei vain tuntunut onnistuvan ja ehkä oli minulle helpointa jättää poika tekemään annettuja tehtäviä avokonttoriin.
Mukaan omiin töihin en voi häntä ottaa. Se, että hän istuu vieressä ja katsoo kun minä hoidan sähköposteja tms. ei vain ole mahdollista.
Kävimme äsken palautekeskustelun, jonka kaikkien taiteen sääntöjen mukaan aloitin kertomalla kaikki positiiviset asiat tästä viikosta.
Negatiivisena mainitsin tuon nukkumisen ja annoin hänelle ehdotuksen, miten toimia jos jatkossa tulee töissä väsymys. Ja kerroin että siihen perustui se, etten antanut kokonaisarvioksi erinomaista.
Ja kerroin hänelle myös, että tapana on tervehtiä työkavereita aamuisin ja huikata moikata iltapäivisin kun lähtee pois.
Ja vielä kiitos vilkkaasta keskustelusta. Sainpa minäkin vähän ajattelemisen aihetta. Ja toivottavasti muistan ohjeistaa omat lapseni tältä pohjalta kymmenen vuoden päästä kun he TETtiin menevät.
Minä jatkan taas näitä oikeita töitä että ehdin iltapäivällä päiväkotiin hakemaan omia mussukoitani ajoissa.
tyydyttävä tästä nuoren TET-ohjaamisesta.
Positiiviset asiat ensin: Olit kiinnostunut siitä, mitä nuori teki ja mietit hiljaa itseksesi asioita.
Negatiiviset asiat. Syyllistät nuorta yhdestä torkkumisesta ja siitä, ettet itse osoittanut hänelle mallia reippaasta ottesta työpaikalla.
Tämän perusteella annan sinulle arvosanan: Huono, en suosittelisi sinua TET-valvojaksi.
Voisit myös terästäytyä ja ottaa hieman aktiivisemman asenteen myös omaan työhösi työpaikalla. Surffailet netissä ja kirjoittelet av-palstalle, ei taida työt napata?
Kokonaisarvosana: Heikko suoritus, toivottavasti TET-oppilaalle ei jäänyt aivan väärä kuva työelämästä toimintasi perusteella.
t. henkilöstöpäällikkö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
99 % on tuollaisia lahnoja. Ei osata tervehtiä, lusmutaan miten paljon ehditään jne. Jos tettiläinen ei tervehdi, niin ekana päivänä sanon, meillä tervehditään työkavereita, sanotaan aamullla huomenta tai iltapäivällä heit, kun lähdetään pois.
Jos ei tästä ole tajunnut, laitan tyydyttävä. Muistaakseni siellä arvioitiin työntehtävien tekoa ja käytöstä & huolellisuutta erikseen.
Myöhästymisistä sakotin myös ja huomautuin samantien.
En ikipäivänä ottaisi työkaverin/pomon lasta tettiin. Sanoisin että koen että se häiritsee jos joutuu antamaan ikävämpää palautetta.
Hyvät nuoret erottuivat joukosta kun olivat normaaleja, reippaita ihmisiä. Niitä otettiin sitten kesätöihinkin.
"lahnojen:)" vanhempia. Kotona saa lojua sohvalla, ei käytöstapoja, laiskana lojutaan, tietsikkaa pelataan, ei tervehditä.
En syytä pätkääkään TET-valvojaa tai opettajia vaan VANHEMPIA! Sieltä ne käytöstavat opitaan. Ihan taaperosta lähtien.
Ujous on asia erikseen. Mutta, jos on niin ujo, ettei saa tervehdittyä, niin olisiko jo terapian paikka?
Ja kuten joku sanoi, on todellakin karhunpalvelus nuorelle antaa hyviä arvosanoja "säälistä".
Ei toimi tulevaisuudessa. Eihän koulussakaan (toivottavasti) säälistä pääse läpi kokeissa ja tenteissä. Myös niissä suullisissa.
Elämä on.
Sen sijaan jos hän olisi laiska ja saamaton, niin hän tulisi ja menisi miten sattuu, ei tekisi juuri mitään ja lintsaisi työpaikalta.
t. lapsena sairaalloisen ujo, nykyisin normaali sosiaalinen
Kyllähän se nyt vaan on niin että kotoa ne käytöstavat opitaan.
En minäkään oleta että kaikki maailman muut aikuiset opettavat lapselleni asialliset tavat vaan siksi että he ovat aikuisia. Minun lapseni kasvatus kuuluu minulle, ei naapurin Seijalle.
Ei ihme tosiaan että nykyään lapset on niin avuttomia kun ei kotoa saada mitään opastusta. Itse olen ollut jo 12-vuotiaana ekan kerran töissä ja kotoa varmasti opastettu että pitää tervehtiä ja olla oma-aloitteinen ja reipas.
palstan mestarikasvattajilla mennä puurot ja vellit sekaisin.
Miksi nuori on TET-harjoittelussa? Noh siksi, että hänelle tarjoutuu mahdollisuus nähdä mitä työpaikalla tehdään.
Silloin mielestäni kiitettävään arvosanaan pitää riittää se, että on aamulla _suunnilleen_ oikeaan aikaan paikalla.
Nämä "ankarat" mallikasvattajat paheksuvat sitä, jos nuori relaa sohvalla. Eikö sohva ole sitä varten, että siinä relataan?
Ei ihme, että nuoria alkaa ns. vituttamaan tämän kaltaiset niuhottajat, jotka purkavat omaa turhautumistaan ja traumojaan lapseen tai nuoreen.
Miksi nuoren pitäisi koko ajan suorittaa, kehittyä ja pyrkiä eteenpäin? Ettehän te mestarikasvattajatkaan kehitä itseänne vaan löhöötte sohvalla ja arvostelette muita.
Malliesimerkki tämä TET-ohjaaja luuseri, joka on pihalla kuin lintulauta. Kehtaa antaa nuorelle arvosanan "tyydyttävä". Hah, ei tainnut pahvi tajuta, että antoi samalla arvosanan myös itselleen, tosin nuori pystyi TET-ohjaajan arvosanaa nostamaan yhdellä pykälällä.
Nuoret on paljon fiksumpia ja aktiivisempia, kuin yksikään teistä mallikasvattajaniuhottajista. Olette vaan niin asenteellisia käpyjä fossiileita, että ette edes tajua sitä!
Ei ihme tosiaan että nykyään lapset on niin avuttomia kun ei kotoa saada mitään opastusta. Itse olen ollut jo 12-vuotiaana ekan kerran töissä ja kotoa varmasti opastettu että pitää tervehtiä ja olla oma-aloitteinen ja reipas.
Minulla on ujo lapsi, tai oikeastaan jo nuori. Hän kyllä tervehtii tai ainakin vastaa tervehdyksiin, mutta käyttää usein niin hiljaista ääntä, että toinen osapuoli ei välttämättä huomaa lainkaan nuoren sanovan yhtään mitään. Erityisesti silloin, kun nuori tuntee olonsa jotenkin jännittyneeksi tai epävarmaksi, hänen äänensä tulee entistä hiljaisemmaksi.
Ja arvaatkaa vain, onko asiasta sanottu nuorelle miljoona kertaa. Mutta mikä avuksi, kun käytös jatkuu sanomisista huolimatta?
Mistään laiskasta nuoresta ei ole kysymys, esim. luokiossa tämän nuoren keskiarvo on päälle 9,5. Pelkään kuitenkin monien vieraiden aikuisten pitävän nuorta laiskana ja epäkohteliaana tuon ujouden takia.
Mainittakoon vielä, että nuoren isosisko on todella reipas, oma-aloitteinen ja kohtelias, kaikin tavoin oikea mallityyppi.
Minä en tiennyt tätä, nettislangi on minulle vierasta. Eikä viesti minusta ole negatiivissävytteinen vaan melko asiallinen av-mittapuulla mitattuna.