Muita jotka ei halua että lapsi aloittaa ratsastamaan?

No kokemuksia on monenlaisia. Itse olen ratsastanut yli kaksikymmentä vuotta, pitkään säännöllisesti tuntilaisena, irtotunteja vuokraamalla, leireillä, pari vuotta omilla vkr hevosilla ja valmennuksessa. Monta ratsailta tippumista/hevosen kompurointia, potkivia ja purevia hevosia, myös laitumella kiinniotettaessa hyökkääviä ja pilttuussa runnovia on tullut vastaan. Silti ainoa loukkaantuminen pieniä mustelmia lukuunottamatta on ollut murtuneet varpaat (hevonen astui päälle). Yksi tallikaveri jäi kaatuvan hevosen alle, mutta selvisi säikähdyksellä. Perhetutuille ei käynyt niin hyvin, teini-ikäinen tytär kuoli hevosen potkaistua päähän tallilla (meni ensin kasviksi ja kuihtui sairaalassa kuukausia ennen kuin kuoli). Toiselta tutulta murtui lähes kaikki kylkiluut ja lonkka ratsailta pudottuaan. Yhdeltä kaverilta lähti selästä aika tuhti pala, kun hevonen purasi. Isosedältä meni sormet jossain hevosonnettomuudessa. Pienempiä loukkaantumisia olen kuullut lukemattoman määrän. Mutta kun harrastaa perus ratsastustunteja kerran viikossa valvotulla ratsastustallilla ja käyttää kypärää ja turvaliiviä ja muistaa syödä D-vitamiinit ja kalsiumit :) niin tuskin tarvitsee pelätä. Sitten, kun koko elämä alkaa pyöriä talleilla ja kilpailuissa, niin loukkaantumisia on tod näk odotettavissa joskus. Sama pätee kaikkeen 24/7 intohimourheiluun.

Onhan se totta, että ratsastuksessa voi saada vakaviakin vammoja. Ne on kuitenkin tosi harvinaisia.

Toimin päivystyslääkärinä, ja hirmu harvoin näen mitään ratsastusvammoja. Joskus joku murtunut käsi, aivotärähdys tms, kun ratsastaja putoaa, harvemmin vielä jalkaterän murtumia, jos hevonen astuu jalalle tallitilanteissa.

Kaikkein eniten mun työssäni näkyy sähly ja futis. Harva se vuoro, kun joltakin vääntyy nilkka tai polvi ja niitä sit kuvataan. Tosin taitaa ratsastusta harrastavien määräkin näille hävitä, mut silti tulee sellainen olo että mikään ei olis yhtä vaarallista kuin sähly.

Mulla murtui aikuisiällä itsellä niskasta yksi nikama, kun lensin hyvät voltit maastoesteellä. Oli siinä ja siinä ettei käynyt tosi huonosti. Ei ollut miellyttävä eikä lyhyt hoitojakso sen vaivan hoitaminen. Saan olla tyytyväinen, että olen nyt terve, pää kääntyy ja pystyn kävelemään ja tuntoaisti toimii. En mene enää ikinä hevosen selkään, eikä mene mun lapsetkaan. Aikuisena voivat sitten itse aloittaa, jos haluavat, kun osaavat itse ymmärtää riskit.

En tunne yhtäkään järkevää ja mukavaa ihmistä joka harrastaa hevosia. Kaikki ovat sossun rahoilla eläviä selkään puukottajia. Siksi on huono mielikuva koko harrastuksesta.

olen puolessa välissä viittäkymppiä iältäni ja koko ikäni harrastanut hevosia, ratsastusta ja raviurheilua - paitsi ne hetket kun kolme lasta ovat vaatineet että pysyn pois hevosten läheltä (lue: ihan viimeisimmälläni raskaana) tai muuten elämäntilanne on sitä hetkellisesti vaatinut. Vaarallista tai ei, itselle sattunut ne kaikkein virkeimmät ja hankalimmat hevoset ja hengissä ja terve olen, mutta sen sijaan koen että ne hetket jolloin olen ollut syystä tai toisesta harrastuksen parista pois tuntuvat ihan siltä kuin olisi jäänyt elämä elämättä. Eikö kenelläkään ole sellaista harrastusta mikä saa unohtamaan kaiken muun ja mikä antaa tunteen siitä että elät täysillä ja nautit siitä? Tämä ajatuksena niille jotka haluavat kieltää lapseltaan hevosharrastuksen; itse olisin kärsinyt sellaisesta lapsena sanoin kuvaamattoman paljon.

Joskus vuosia sitten täällä oli ketju tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä talleilla. Muistan vain että ketju suututti ihan kybällä ja jäi siksi mieleen. Ilmeisesti ongelma on erityisesti ravitalleilla jossa liikkuu paljon miehiä, mutta ilmesisesti myös muualla missä innokkaat tallitytöt ja miehet kohtaavat.

Oma tyttöni harrasti ratsastusta 7 vuotta, tippui 9 kertaa ja tällä viimeisimmällä lähti toisesta kädestä luu pois paikoiltaan. Vuosi sitä on tässä yritetty korjata fysioterapialla mutta ei siltikkään toimi kunnolla. En sano että näin tapahtuisi aina ja kaikille, mutta oli kyllä sen tallin omistajan (oli Suomen ratsastaijainliiton hyväksymä talli) arvostelukyky pielessä kun laittoi 12-vuotiaan tiedetysti hankalan hevosen selkään. Pukitteli sitten tytön alas komeassa kaaressa ja tulevaisuus nyt rajoittunut, ei ainakaan huippu-urheilijaa tytöstä nyt tule :(

Mielestäni sinun pitäisi antaa tytön harrastaa, mutta odottaa nyt pari vuotta että kasvaisi vähän ja sitten katsoa että minkälaiseen paikkaan tuppaat. Oli ks. tallilla josta puhuin muutenkin meno aika hurjaa...

Oma tyttöni harrasti ratsastusta 7 vuotta, tippui 9 kertaa ja tällä viimeisimmällä lähti toisesta kädestä luu pois paikoiltaan. Vuosi sitä on tässä yritetty korjata fysioterapialla mutta ei siltikkään toimi kunnolla. En sano että näin tapahtuisi aina ja kaikille, mutta oli kyllä sen tallin omistajan (oli Suomen ratsastaijainliiton hyväksymä talli) arvostelukyky pielessä kun laittoi 12-vuotiaan tiedetysti hankalan hevosen selkään. Pukitteli sitten tytön alas komeassa kaaressa ja tulevaisuus nyt rajoittunut, ei ainakaan huippu-urheilijaa tytöstä nyt tule :(

Mielestäni sinun pitäisi antaa tytön harrastaa, mutta odottaa nyt pari vuotta että kasvaisi vähän ja sitten katsoa että minkälaiseen paikkaan tuppaat. Oli ks. tallilla josta puhuin muutenkin meno aika hurjaa...

Kun meillä on 2 kissaa joita hoidetaan hyvin ja kunnioitetaan. Ei syödä lihaa ja muutenkin opetetaan kunnioittamaan luontoa ja eläimiä. Ulkoillaan paljon.

AP

itseluottamusta kun aloitti ratsastusken.

Hän on saanut rohkeutta ja omaa tahtoa, hänelle ratsastus on harrastuksista ehdottomasti toimivin.

Se on myös hyvää liikuntaa, siinä kehon eri lihakset saavat treeniä.

Vaarallinen se toki on, mutta järjenkäyttö on sallittu.

ei sinne hepan taaksen mennä potkuetäisyydelle ja kypärä ja liivit tietty päällä.

ratsastus on sellaista ympyrän kiertämistä aivokuolleilla kopukoilla niin että vauhtia kaipaavia hirvittää. Ja se on sellaista monta vuotta, ainakin kun aloittaa pienenä. Iän mukaan, siis. Itse aloitin 7v ja ratsastin ratsastuskouluissa 10 vuotta. Taito kehittyi ja 4-5 vuoden jälkeen siis noin 12v eteenpäin kun hallitsin jo tekemiseni aika kivasti oli aika kunnolla jo "harrastaa". Ei sitä ponilla joka nukahtaa hetkenä minä hyvänsä ympyrän kiertämistä tosiaan voi tavallaan edes ratsastamiseksi kutsua. Ja se on tyttärellesi ehkä aivan tajuttoman ihanaa.

ratsastus on sellaista ympyrän kiertämistä aivokuolleilla kopukoilla niin että vauhtia kaipaavia hirvittää. Ja se on sellaista monta vuotta, ainakin kun aloittaa pienenä. Iän mukaan, siis. Itse aloitin 7v ja ratsastin ratsastuskouluissa 10 vuotta. Taito kehittyi ja 4-5 vuoden jälkeen siis noin 12v eteenpäin kun hallitsin jo tekemiseni aika kivasti oli aika kunnolla jo "harrastaa". Ei sitä ponilla joka nukahtaa hetkenä minä hyvänsä ympyrän kiertämistä tosiaan voi tavallaan edes ratsastamiseksi kutsua. Ja se on tyttärellesi ehkä aivan tajuttoman ihanaa.

että timmit lantionpohjanlihakseni olisivat perua ratsastusharrastuksesta? En koskaan jumppaa mokomia, ja kunnossa ovat. (2 alatiesynnytystä ja ikää 40v.) Ehkä vähän OT kyllä, sori... Mutta hyvä puoli sekin on!

tyttäreni alkeiskurssilla kyllä opetellaan ravaamista ja ponien ohjaamista, pysäyttämistä ymv.

Joka tunnilla ravataan.

En tiedä missä tallilla olet ollut, mutta ei kyllä tuo kuulosta ammattitaitoiselta opetukselta.

t:25

Tiedäthän, että yllämainituissakin harrastuksissa on sattunut kuolemaan johtavia onnettomuuksia.

Ratsastus poikkeaa edellisistä siten, että siinä pitää oppia hallitsemaan, käsittelemään ja hoitamaan isoa eläintä.



Aiotko kääriä lapsesi pumpuliin pitemmäksikin aikaa?

Ei jessus, olen ratsastanut useita vuosia lapsesta saakka, tippunut monta kertaa ja murtanut mm. varpaani kun hevonen hyppäsi päälle... voi harmi sitä sattuu. Voihan se muksu liukastua vaikka banaaniin?

Ja mitä sitten? Jos et halua että lapsesi ratsastaa, niin sehän on sinun päätöksesi.

Vai ajetaanko tässä nyt taas jotain sellaista että kukaan ei saisi ratsastaa kun se on sinusta liian vaarallista?

Herran jumala jos ajattelet noin et voi tehdä mitään 😂😂 Harrastat ratsastusta tiput ja sulta lähtee hammas. Pelaat lätkää kiekko osuu hampaisiin sulta lähtee hammas.

Suomessa noin 1-2 kuolemaan johtanutta ratsastusonnettomuutta vuodessa. Harrastajamäärään nähden paljon vaarallisempaa kuin moottoriurheilu. Lisäksi vakavia pää- ja selkärankavammoja. Ja harrastajat eivät ole koskaan "edes" kännissä niin kuin vapaa-ajan kuolleet moottori"urheilijat" tai fillaroijat.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se totta, että ratsastuksessa voi saada vakaviakin vammoja. Ne on kuitenkin tosi harvinaisia.

Toimin päivystyslääkärinä, ja hirmu harvoin näen mitään ratsastusvammoja. Joskus joku murtunut käsi, aivotärähdys tms, kun ratsastaja putoaa, harvemmin vielä jalkaterän murtumia, jos hevonen astuu jalalle tallitilanteissa.

Kaikkein eniten mun työssäni näkyy sähly ja futis. Harva se vuoro, kun joltakin vääntyy nilkka tai polvi ja niitä sit kuvataan. Tosin taitaa ratsastusta harrastavien määräkin näille hävitä, mut silti tulee sellainen olo että mikään ei olis yhtä vaarallista kuin sähly.

Et taida olla siis vakavia traumoja hoitavassa sairaalassa töissä. Ja mainisemissasi lajeissa harrastajamäärät aika erit kuin ratsastuksessa. Vähän perspektiiviä.