Miten tämä lain mukaan menee? Syntymättömän lapsen oikeus perintöön.

eli voi tehdä

Kuvitteellinen tilanne: mies, vaimo, yksi lapsi, rakastajatar ja lehtolapsi. Miehellä ja vaimolla ei ole avioehtoa. Vaimon koko omaisuus koostuu perintökartanosta, jonka arvo on 220, miehellä omaisuutta 20.

Mies kuolee onnettomuudessa ja rakastajatar lapsineen vaatii lehtolapselle lakiosaa.

Koska avioehtoa ei ole, eikö yhteenlaskettu omaisuus jaeta tasan osituksessa, eli 240:2? Miehelle tulisi silloin omaisuudeksi 120 eikä 20. Tästä puolet jää vaimolle ja loput 60 jaetaan lapsen ja lehtolapsen kesken. Lehtolapsi saa siis 60:2 = 30, mikä ylittää miehen oman omaisuuden määrän. Vaimon on siis käytännössä myytävä perintökartano, jotta lehtolapsi saisi vaimolta puuttuvat 10 ja oma lapsi saisi lakiosansa isän perinnöstä.

Tämä pohdinta siis ilman juristin koulutusta ja lyhyellä matikalla laskettuna. Taidan ehdottaa avioehdon laatimista omalle miehelleni...

Eli AL 103 §:n tasinkoprivilegin mukaisesti varakkaamman puolison ei tarvitse maksaa tasinkoa ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle.

Onko tasinkoprivilegiota vaadittava vai toteutuuko se automaattisesti? Entä jos kuoleman sijasta kyseessä avioero? (Pohjimmainen kysymys lienee siis, mikä on avioehdon idea, jos rikkaampi kuitenkin saa pitää omaisuutensa? Suojaako se vain, jos se rikkaampi kuolee ensin?)



Tässä voisi todellakin olla aineksia saippuasarjan osaan :)

Silloin lasketaan yhteen varat miinus velat ja jaetaan kahtia. Kumpikin pitää oman omaisuutensa, mutta varakkaampi maksaa tasinkoa.



Avioehdon voi rajata koskemaan myös esim. pelkästään perittyä omaisuutta. Näin esimerkiksi sukutilaa ei tarvitse eron hetkellä lyödä lihoiksi, jotta selviää tasingon maksamisesta.

Jos lapsi on kuoleman hetkellä siitetty ja sittemmin syntyy elävänä -> perillinen.



Ennakkoperintöä voi antaa lapselleen, tai muutenkin omaisuutta, ja se tulkitaan ennakoksi, ellei ole testamentissä erikseen kumottu olettamaa, jolloin annettu omaisuus on suosiolahja.



Kuoleman jälkeen jos kyseessä on ennakkoperintö, perintö vähennetään ennakon saajan perintöosasta ihan yks yhteen.



Mutta, jos ennakko on isompi kuin perintöosaksi jäävä määrä kuoleman jälkeen, enintään perintöosan määrä vähennetää. Ei siis voi nostaa kannetta tai muuten periä "ylimääräistä".



Esim. Jos kolme rintaperillistä eli lasta, ennakkoa annettu jollekin lapselle 100000, ja kuoleman jälkeen jäljellä vain 900e. 900e jaetaan kolmeen osaan, ja ennakon saaneen osa jaeteaan kahdelle, eli he saavat 450e kumpikin. Ei enempää.



Jos taas suosiolahja, lahjan määrä lisätään perintöön, summa jaetaan perillisten kesken, ja uupuvan osan saa lakiosan osalta (puolet perintöosasta) vaatia kanteella vuoden kuluessa kuolemasta tai perunkirjoituksesta.

Siihen vedotaan, ei vaadita. :) Ja jos ositus toimitetaan kuoleman johdosta, sen voi tehdä. Jos avioero-ositus, ei voi vedota. Muita osituksia ei ole olemassa.

tapauksen, jossa isä lahjoitti omaisuutensa uudella vaimolleen. Lapselle ei siis jäänyt mitään perittävää. Uusi vaimo vaan sattui kuolemaan ennen tätä isää, jolloin miehen omaisuusuus meni lapsettoman vaimon sukulaisille miehen vielä eläessä.

Nääs jos aviopari on lapseton, niin silloinhan leski perii. Eli mies olisi näin saanut vaimon omaisuuden itselleen, eikä suinkaan vaimon suku.

oli jostain syystä tehty jo ositus eron varalta? Vaikka ei sitten erottukaan. Siinä tapauksessahan tuo voisi olla mahdollista? Kun hämärää toimintaa kaiken kaikkiaan..

tapauksen, jossa isä lahjoitti omaisuutensa uudella vaimolleen. Lapselle ei siis jäänyt mitään perittävää. Uusi vaimo vaan sattui kuolemaan ennen tätä isää, jolloin miehen omaisuusuus meni lapsettoman vaimon sukulaisille miehen vielä eläessä.

Nääs jos aviopari on lapseton, niin silloinhan leski perii. Eli mies olisi näin saanut vaimon omaisuuden itselleen, eikä suinkaan vaimon suku.

Saattaa olla, että oli kyseessä avovaimo, mutta noin tosiaan kävi, että miehen asunto päätyi vaimon suvulle.

Tarviiko sitä rahaa siirtää ennakkoperintönä? Lahjana rahaa saa siirtää verottomana 3999euroa kolmen vuoden välein, eli isä ehtii siirtää lapsilleen rahaa lahjaksi jo ihan hyviä summia elinaikanaan, joita ei sitten hänen kuoltuaan huomioida perinnönjaossa...

Luonnollisestikaan se avioliitto ei ole tärkein asia, jos kerran on pettänyt. Mutta ei-toivotun lapsen edelle se silti voi mennä!

Korostetaan nyt tässä välissä vielä, että minä en ole kukaan näistä henkilöistä ja pidän tuollaista miestä täysin itsekkäänä kusipäänä joka ansaitsee kaiken pahan mitä elämä hänen tielleen heittää.

Siinä mielessä olen kuitenkin tuon vaimon puolella, että aivan kuten lapsikin, myös hän on täysin viaton näihin sekoiluihin ja siksi on ehdottomasti väärin, jos hänen pitäisi kaiken muun lisäksi kärsiä vielä merkittävät taloudelliset tappiot. Lapsi ei voi menettää sellaista mitä hänellä ei ole koskaan ollutkaan, mutta tuo vaimo voi menettää paljon kovalla työllä hankittua!

ap

tämä au-lapsi pääse hänen omaisuuteensa käsiksi. Mutta ei vaimo voi päättää kuka miehen omaisuuden saa. Miehen omaisuus menee hänen lapsilleen, niille kaikille, tasapuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vauvasta otetaan dna-näyte syntymän jälkeen. Elävänä syntynyt lapsi on perillinen siinä missä muutkin ja hän on mukana perinnönjaossa, vaikka vainaja olisi kuollut ennen vauvan syntymää. Näin sanoo laki.

Mitä jos perintö on ehditty jo jakaa ennen kuin ilmenee, että jossain on raskaana oleva nainen, jonka lapsi ehkä on vainajan? 

Jokainen saa "hukata" omaisuuttaan jos ei vouti ole perässä. Eli on täysin lakien mukaista luovuttaa omaisuus jo eläessään vaimolleen ja lapsilleen. Sitä ei laki kiellä