Lue keskustelun säännöt.
Miten tämä lain mukaan menee? Syntymättömän lapsen oikeus perintöön.
03.10.2012 |
Täysin kuvitteellinen tilanne: mies pettää vaimoaan ja tuloksena on raskaus. Miehellä ja vaimolla on kaksi lasta. Raskauden tultua tietoon, miehen omaisuutta siirretään vaimolle ja osa omaisuudesta annetaan ennakkoperintönä yhteisille lapsille.
Voiko noin tehdä? Onko tulevalla vauvalla jotain oikeuksia miehen entiseen omaisuuteen? Vaikuttaako se elatusmaksuihin tai tulevaisuudessa perinnönjakoon?
Kommentit (53)
Vauvasta otetaan dna-näyte syntymän jälkeen. Elävänä syntynyt lapsi on perillinen siinä missä muutkin ja hän on mukana perinnönjaossa, vaikka vainaja olisi kuollut ennen vauvan syntymää. Näin sanoo laki.
mutta olen ollut mukana prosessissa, jossa nainen väitti sikiötä setäni lapseksi. Nainen halusi sillä varjolla perunkirjoitukseen mukaan jne., mutta perunkirjoituksen laatija ei tähän suostunut. Hän ilmoitti, että lapsen (ja äidin) oikeudet alkavat vasta sitten, kun lapsi on syntynyt, siihen asti sikiöllä tai edustajallaan ei ole mitään asiaa kuolinpesään. Vasta kun lapsi on syntynyt tarvittavat paperit on hankittu (ja se oli sen naisen tehtävä), hän voi ryhtyä vaatimaan lapselle osuutta. Kuolinpesän ei esimerkiksi tarvitse ryhtyä odottamaan, että lapsi syntyy vaan jako voidaan tehdä niiden tietojen pohjalta, jotka perunkirjoitustilanteessa on. Lapsen tai edustajansa tulee jälkikäteen vaatia osuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heillä on testamentit. Ja itse ainakin tahtoisin, että perinnön lakiosa menisi täysimääräisenä omille lapsilleni, ei puolison lehtolapselle! Kuka äiti hyvillä mielin olisi jakamassa lastensa perintöä vieraille ihmisille???
Ja eikös isän varallisuus vaikuta myös elatusmaksuihin? Jos palkkatulot ovat alle keskitason, mutta rahaa tulee huomattavasti muualta, niin eikö niitä oteta huomioon elatuksessa?
Juuri näiden takia omaisuutta siirretään mahdollisimman paljon pois mieheltä, jotta vaimo ja lapset eivät joudu enää taloudellisesti kärsimään miehen virheistä.
ap
Vaimo ei ole perillinen, joten hän ei voi mitenkään menettää perintöä.
Kun mies kuolee, koko pariskunnan yhteisestä potista erotetaan vaimon osuutena puolet, jota hän siis EI PERI vaan OMISTAA alun alkaenkin avio-oikeuden nojalla. Hän saa pitää sen, olipa lapsia miten monen puun takana tahansa. Näin siis ellei ole avioehtoa ja/tai testamenttia.
Sen sijaan lasten osuudet tietenkin pienenevät, kun ne jaetaan useamman kesken.
Sillä puun takaa tulevalla on oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä, mitä hän saisi muuten. Sitä oikeutta häneltä ei voida viedä edes testamentilla. Ja se, mitä hän saisi muuten, riippuu tietenkin siitä, montako lapsia on.
Jos he asuvat ja elävät vaikkapa vaimon omistamassa miljoonatalossa vaimon kustantamalla elintasolla ja varaton mies kuolee, vaimo todellakin menettää ja PALJON!
Vaimo ei ole perillinen, joten hän ei voi mitenkään menettää perintöä. Kun mies kuolee, koko pariskunnan yhteisestä potista erotetaan vaimon osuutena puolet, jota hän siis EI PERI vaan OMISTAA alun alkaenkin avio-oikeuden nojalla. Hän saa pitää sen, olipa lapsia miten monen puun takana tahansa. Näin siis ellei ole avioehtoa ja/tai testamenttia. Sen sijaan lasten osuudet tietenkin pienenevät, kun ne jaetaan useamman kesken. Sillä puun takaa tulevalla on oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä, mitä hän saisi muuten. Sitä oikeutta häneltä ei voida viedä edes testamentilla. Ja se, mitä hän saisi muuten, riippuu tietenkin siitä, montako lapsia on.
Jos he asuvat ja elävät vaikkapa vaimon omistamassa miljoonatalossa vaimon kustantamalla elintasolla ja varaton mies kuolee, vaimo todellakin menettää ja PALJON!
ei varakkaamman tarvitse antaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle, jos köyhempi puoliso kuolee.
Vaimo ei ole perillinen, joten hän ei voi mitenkään menettää perintöä. Kun mies kuolee, koko pariskunnan yhteisestä potista erotetaan vaimon osuutena puolet, jota hän siis EI PERI vaan OMISTAA alun alkaenkin avio-oikeuden nojalla. Hän saa pitää sen, olipa lapsia miten monen puun takana tahansa. Näin siis ellei ole avioehtoa ja/tai testamenttia. Sen sijaan lasten osuudet tietenkin pienenevät, kun ne jaetaan useamman kesken. Sillä puun takaa tulevalla on oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä, mitä hän saisi muuten. Sitä oikeutta häneltä ei voida viedä edes testamentilla. Ja se, mitä hän saisi muuten, riippuu tietenkin siitä, montako lapsia on.
Jos he asuvat ja elävät vaikkapa vaimon omistamassa miljoonatalossa vaimon kustantamalla elintasolla ja varaton mies kuolee, vaimo todellakin menettää ja PALJON!
ei varakkaamman tarvitse antaa omaa omaisuuttaan kuolinpesälle, jos köyhempi puoliso kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimon asemaan ei vaikuta, oli lapsia 1 tai 11 Miehen kuollessa vaimo saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, toinen puoli menee vainajan lapsille, oli heitä sitten kuinka monta tahansa. Sillä ei ole mitään väliä, kuinka monta lapsia on, vaimon osuus pysyy samana.
Jos vaimolla on nimissään enemmän omaisuutta kuin miehellä ja mies kuolee, vaimo saa tietenkin pitää oman omaisuutensa, vaikka se olisikin enemmän kuin puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta.
Tässä tapauksessa siis vaimo pitää oman omaisuutensa ja kuolleen osuus menee tasan hänen lapsilleen.
Ja tietenkin siinä tapauksessa, että yhteisiä lapsia ei olisi, leski tietenkin perii puolisonsa.
Muuten leskellä ei ole perimisoikeutta ilman testamenttia - ainoastaan tuo tasinkomahdollisuus max 50% kuolinpesästä tai oma omaisuutensa, jos se ylittää 50% kuolinpesästä.
Heillä on testamentit. Ja itse ainakin tahtoisin, että perinnön lakiosa menisi täysimääräisenä omille lapsilleni, ei puolison lehtolapselle! Kuka äiti hyvillä mielin olisi jakamassa lastensa perintöä vieraille ihmisille??? Ja eikös isän varallisuus vaikuta myös elatusmaksuihin? Jos palkkatulot ovat alle keskitason, mutta rahaa tulee huomattavasti muualta, niin eikö niitä oteta huomioon elatuksessa? Juuri näiden takia omaisuutta siirretään mahdollisimman paljon pois mieheltä, jotta vaimo ja lapset eivät joudu enää taloudellisesti kärsimään miehen virheistä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnollisestikaan se avioliitto ei ole tärkein asia, jos kerran on pettänyt. Mutta ei-toivotun lapsen edelle se silti voi mennä! Korostetaan nyt tässä välissä vielä, että minä en ole kukaan näistä henkilöistä ja pidän tuollaista miestä täysin itsekkäänä kusipäänä joka ansaitsee kaiken pahan mitä elämä hänen tielleen heittää. Siinä mielessä olen kuitenkin tuon vaimon puolella, että aivan kuten lapsikin, myös hän on täysin viaton näihin sekoiluihin ja siksi on ehdottomasti väärin, jos hänen pitäisi kaiken muun lisäksi kärsiä vielä merkittävät taloudelliset tappiot. Lapsi ei voi menettää sellaista mitä hänellä ei ole koskaan ollutkaan, mutta tuo vaimo voi menettää paljon kovalla työllä hankittua! ap
Jos vaimo on tehnyt kovasti töitä ja hankkinut omaisuutta niin eihän ne miehen lapselle mene.
Meillä lapsen isän isyys vahvistettiin ottamalla DNA vauvasta ja isän äidistä. Tämä ei aina riitä,mutta nyt näkyi niin suurella prosentilla,että oikeus vahvisti isyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsen isän isyys vahvistettiin ottamalla DNA vauvasta ja isän äidistä. Tämä ei aina riitä,mutta nyt näkyi niin suurella prosentilla,että oikeus vahvisti isyyden.
Jos vaimo on miestä varakkaampi, hän ei maksa kuolinpesälle tasinkoa vaan pitää omansa. Penniäkään hänen ei tarvitse antaa lehtolapselle. Vainajan lapset perivät tämän, tietysti lehtolapsi on perillinen siinä missä aviolapsetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaimo saa 75% ja loppu 25% voidaan testamentata aviolapsille.
Tällöin lehtolapsi saa oman lakiosansa vain jos hakee sitä.
Miksi lehtolapsi ei voisi saada saman verran kuin aviolapset? Mikä tekee lehtolapsesta muka huonomman perillisen?
En voi arvostaa sellaisia ihmisiä, jotka jättävät testamentissaan yhden lapsistaan huomioimatta, ellei tämä ole rikollinen tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rintaperillisille ennakkoperintönä annettava omaisuus huomioidaan sitten aikanaan perinnönjaossa että hei sä oot jo saanu.
Helpoimmin se menee niin että paska ja petollinen isi antaa kirjekuoressa käteistä vain niille lapsilleen joille haluaa, ei se hyljeksitty lehtolapsi sitä vuosien päästä pysty toteennäyttämään
Työssäni rekisteröin osakesiirtoja. Silloin tällöin tulee vastaan lahjakirjoja, joissa asunto-osake on siirretty lapselle. Yleensä niissä lukee, ettei tätä huomioida ennakkoperintönä. Lahjojahan saa eläessään jakaa vaikka kuinka. Eli siitä vain lahjoittamaan hyvissä ajoin yhteisille lapsille, niin äpärä jää nuolemaan näppejään.
tapauksen, jossa isä lahjoitti omaisuutensa uudella vaimolleen. Lapselle ei siis jäänyt mitään perittävää. Uusi vaimo vaan sattui kuolemaan ennen tätä isää, jolloin miehen omaisuusuus meni lapsettoman vaimon sukulaisille miehen vielä eläessä.
Meillä lapsen isän isyys vahvistettiin ottamalla DNA vauvasta ja isän äidistä. Tämä ei aina riitä,mutta nyt näkyi niin suurella prosentilla,että oikeus vahvisti isyyden.
Tämä onnistunee vain mikäli isän äiti on VAPAAEHtOISESTI antanut näytteen.Vainajan sukulaisten ei ole pakko näytettä antaa eikä mikään oikeusaste voi siihen määrätä.Toi on fakta tieto omasta kokemuksesta.
Mikäli vainaja on haudattu tai peräti polttohaudattu ennen lapsen syntymää dna`ta ei saada isyyden todistamista varten.Miehen eli vainajan perhe voi hoitaa polttohautauksen tarkoituksella suojatakseen omaisuuttaan .
Kuvitteellinen tilanne: mies, vaimo, yksi lapsi, rakastajatar ja lehtolapsi. Miehellä ja vaimolla ei ole avioehtoa. Vaimon koko omaisuus koostuu perintökartanosta, jonka arvo on 220, miehellä omaisuutta 20.
Mies kuolee onnettomuudessa ja rakastajatar lapsineen vaatii lehtolapselle lakiosaa.
Koska avioehtoa ei ole, eikö yhteenlaskettu omaisuus jaeta tasan osituksessa, eli 240:2? Miehelle tulisi silloin omaisuudeksi 120 eikä 20. Tästä puolet jää vaimolle ja loput 60 jaetaan lapsen ja lehtolapsen kesken. Lehtolapsi saa siis 60:2 = 30, mikä ylittää miehen oman omaisuuden määrän. Vaimon on siis käytännössä myytävä perintökartano, jotta lehtolapsi saisi vaimolta puuttuvat 10 ja oma lapsi saisi lakiosansa isän perinnöstä.
Tämä pohdinta siis ilman juristin koulutusta ja lyhyellä matikalla laskettuna. Taidan ehdottaa avioehdon laatimista omalle miehelleni...
Kuvitteellinen tilanne: mies, vaimo, yksi lapsi, rakastajatar ja lehtolapsi. Miehellä ja vaimolla ei ole avioehtoa. Vaimon koko omaisuus koostuu perintökartanosta, jonka arvo on 220, miehellä omaisuutta 20. Mies kuolee onnettomuudessa ja rakastajatar lapsineen vaatii lehtolapselle lakiosaa. Koska avioehtoa ei ole, eikö yhteenlaskettu omaisuus jaeta tasan osituksessa, eli 240:2? Miehelle tulisi silloin omaisuudeksi 120 eikä 20. Tästä puolet jää vaimolle ja loput 60 jaetaan lapsen ja lehtolapsen kesken. Lehtolapsi saa siis 60:2 = 30, mikä ylittää miehen oman omaisuuden määrän. Vaimon on siis käytännössä myytävä perintökartano, jotta lehtolapsi saisi vaimolta puuttuvat 10 ja oma lapsi saisi lakiosansa isän perinnöstä. Tämä pohdinta siis ilman juristin koulutusta ja lyhyellä matikalla laskettuna. Taidan ehdottaa avioehdon laatimista omalle miehelleni...
Vainajalla ei ole avio-oikeutta eli lesken ei tarvitse suostua tasinkoon (antamaan omastaan). Tuossa kuvitteellisessa tilanteessa miehen omaisuus on 20 eikä 120.
Meillä lapsen isän isyys vahvistettiin ottamalla DNA vauvasta ja isän äidistä. Tämä ei aina riitä,mutta nyt näkyi niin suurella prosentilla,että oikeus vahvisti isyyden.
Tämä onnistunee vain mikäli isän äiti on VAPAAEHtOISESTI antanut näytteen.Vainajan sukulaisten ei ole pakko näytettä antaa eikä mikään oikeusaste voi siihen määrätä.Toi on fakta tieto omasta kokemuksesta. Mikäli vainaja on haudattu tai peräti polttohaudattu ennen lapsen syntymää dna`ta ei saada isyyden todistamista varten.Miehen eli vainajan perhe voi hoitaa polttohautauksen tarkoituksella suojatakseen omaisuuttaan .
oli oletettu lehtolapsi, jota appi ei koskaan tunnustanut omakseen. Ei onnistunut kuolemansa jälkeenkään :-).
appi ja anoppi tekivät avioehdon, kun avioliitto oli 35 vuoden "ikäinen". Anoppi halusi suojata oman sukutilansa eikä siihen tarvittu kuin avioehto. Tosin lehtolapsesta ei ko. tapauksessa ollut kyse vaan appiukon tuoreesta yritystoiminnasta.