Tärkeä oivallus, joka vaikuttaa elämäsi laatuun?

hymyillä. Myönnän toki, että elämä voi olla myös niin rankkaa, ettei näillä aforismeilla pitkälle pötki, mutta olen perusluonteeltani optimisti.

Uskon aina - niin naivia kuin se onkin - että aurinko paistaa ennemmin tai myöhemmin. AP

Esim. mulla aforismi "en voi vaikuttaa kaikkeen, mitä elämässäni tapahtuu, mutta voin valita, miten siihen asennoidun" kolahti vuosia sitten ja noudatan sitä yhä.

Niin....että kun sitä kakkaa sataa niskaan oikein lapio kaupalla niin voin ihan itse valita miten siihen asennoidun?

Ihan sama mitä tapahtuu...hymyssä suin kohti uusia pettymyksiä?

Ja ihan totta tuo onkin, be careful what you wish for.



Luin tämän jostain ja se kolahti perfektionistiin: "Hyvin usein voittajia ovat häviäjät, jotka päättävät yrittää vielä toisen kerran".

http://www.infontes.fi/PDF/Lopeta%20taisteleminen.pdf



ahdistuneisuus helpottunut 95%

loppu 5% siitä että opettelin rentoutumaan

eikä sitä saa auki edes kopsaamalla. Voitko kopioida tekstin suoraan tähän? Kiinnostaisi.

Itselleni on erikin asiat eri ajankohtina puhutelleet.



Muun muassa yksi tärkeä asia on lapsenkaltaisuuden korostaminen. Lapsen elämän ja kokemusmaailman näkeminen oikeana elämänä, ei vain valmistamisena aikuisuuteen. Lapsuuden varjeleminen. Lapsen asennoitumisesta ja reaktioista oppiminen. Se, että vanhempi osaa olla vanhempi lapselle, ymmärtää, että hän on lasta varten, tehdäkseen lapselle hyvän elämän puitteet, eikä niinpäin, että lapsi on vanhempaa varten, täyttääkseen hänen unelmansa.

Tämä on kiva aloitus :)



Minä tajusin vuosia sitten että jokainen päivä mitä lasteni kanssa olen vaikuttaa heidän loppuelämäänsä ja tulevaisuuteensa. Pidän mielessä tuon asian päivittäin ja mietin aina miten lapsiani kohtelen. Äidilleni joskus tuon sanoin, hän sanoi että hän ei aikanaan asiaa ole tajunnut.

Esim. mulla aforismi "en voi vaikuttaa kaikkeen, mitä elämässäni tapahtuu, mutta voin valita, miten siihen asennoidun" kolahti vuosia sitten ja noudatan sitä yhä.

Merkittävin oivallus on ollut että jokainen tosiaan on oman onnensa seppä. Kaikki on kiinni omasta asenteesta.

ap:llä. Olen huomannut että kun suhtaudun rennosti elämän koettelemuksiin ne tuntuvat vähemmän pahoilta ja menevät nopeammin ohi. Nuorempana tein itseni onnettomaksi etukäteen murehtimalla, suhtaumalla liian vakavasti ja märehtimällä turhia asioita jotka eivät ole niin vakavia tai en voi kuitenkaan niihin vaikuttaa.



Kun käyttää energiansa tuossa negatiivisuuden kierteessä ei pysty muuttamaan elämäänsä positiiviseen suuntaan.

aloittajalla ja nelosella.



Olen erittäin hyvä työssäni ja saan paljon aikaan. Yhteen aikaan pyrin puuttumaan moniin asioihin ja laittamaan ne kuntoon vaikka ne oli toisten asioita. Pyrin hoitamaan tehokkaasti myös muiden asioita ja kerroin, että tämä ja tämä on saatava kuntoon, mutta siitä ei tullut muuta kuin mielipahaa. Sitten oivalsin, että otan päivän kerrallaan ja teen omat hommani ja en lähde puuttumaan sellaisiin asioihin jotka eivät ole omaa toimialaa. Nyt on mennyt ihan hyvin ja olen tyytyväinen elämääni.

Työssä menee hyvin, perheessä menee hyvin ja elämä on kaikinpuolin ihanaa.

ap:llä. Olen huomannut että kun suhtaudun rennosti elämän koettelemuksiin ne tuntuvat vähemmän pahoilta ja menevät nopeammin ohi. Nuorempana tein itseni onnettomaksi etukäteen murehtimalla, suhtaumalla liian vakavasti ja märehtimällä turhia asioita jotka eivät ole niin vakavia tai en voi kuitenkaan niihin vaikuttaa.

Kun käyttää energiansa tuossa negatiivisuuden kierteessä ei pysty muuttamaan elämäänsä positiiviseen suuntaan.

Veit jalat suustani 16.

Juuri noin se on. Ei ole mitään lisättävää.

Tuollaiset fraasit auttavat kun kaikki on muutenkin ihan hyvin mutta todellisessa hädässä niistä ei ole mitään apua.

Tuollaiset fraasit auttavat kun kaikki on muutenkin ihan hyvin mutta todellisessa hädässä niistä ei ole mitään apua.

Juuri hädässä niistä on apua. Olen itse sen kokenut ja noussut siitä hädästä.

tai varautua kaikkeen. Olen iäkäni pelännyt ja stressannut uusia tilanteita ja koettanut miettiä etukäteen miten niissä tilanteissa toimin. Johtunee lapsuudesta, mikä meni isän alkoholismin varjossa eikä koskaan tiennyt mitä uskaltaa sanoa/tehdä.



En vieläkään osaa olla täysin suunnittelematta ja ennakoimatta kaikkea, koska osittain pidän sitä hyvänäkin ominaisuutena. Puolisoni on kuitenkin toista maata, ottaa tilanteet sellaisina kuin ne eteen tulevat ja on opettanut sitä kautta minuakin että kyllä sitä vastoinkäymisistäkin selviää. Eikä se etukäteen murehtiminen mitään auta, vie vain energiaa siitä hetkestä missä sillä hetkellä on.

Tuollaiset fraasit auttavat kun kaikki on muutenkin ihan hyvin mutta todellisessa hädässä niistä ei ole mitään apua.

Juuri hädässä niistä on apua. Olen itse sen kokenut ja noussut siitä hädästä.

vain 30-vuotiaana, oivalsin, että elämä todellakin voi päättyä koska tahansa. Aiemmin ajattelin, että teen sitä ja tätä sitten, kun lapset on kasvaneet... ja teen sitä ja tätä eläkkeellä... ja teen sitä ja tätä huomenna, ensi viikolla tai ensi vuonna... Mutta tuon oivalluksen myötä olen lakannut suunnittelemasta tulevaa ja keskittynyt elämään hetkessä. Nautin jokaisesta päivästä, niin kuin se voisi olla viimeinen. Pyrin olemaan lapsilleni läsnä, en ainoastaan paikalla. Pyrin rakastamaan täysillä ja sanomaan heti ääneen, jos on jotain sanottavaa. Että ei jäisi tärkeitä asioita sanomatta. Elämä on nyt.

hymyillä. Myönnän toki, että elämä voi olla myös niin rankkaa, ettei näillä aforismeilla pitkälle pötki, mutta olen perusluonteeltani optimisti. Uskon aina - niin naivia kuin se onkin - että aurinko paistaa ennemmin tai myöhemmin. AP

Esim. mulla aforismi "en voi vaikuttaa kaikkeen, mitä elämässäni tapahtuu, mutta voin valita, miten siihen asennoidun" kolahti vuosia sitten ja noudatan sitä yhä.

Niin....että kun sitä kakkaa sataa niskaan oikein lapio kaupalla niin voin ihan itse valita miten siihen asennoidun? Ihan sama mitä tapahtuu...hymyssä suin kohti uusia pettymyksiä?

oikein urakalla niskaan, mitä hyötyä sinulle tai kenellekään on menettää yöunia, vaipua epätoivoon tms? Huonosti nukkuminen ja raivoaminen ei koskaan ratkaise ongelmia, levännyt ihminen ratkoo ongelmia paljon paremmin. Joten täälläkin asennoidutaan positiivisesti vastoinkäymisiin.

ei voi vahingoittaa ihmistä vaikka ne tuntuisi miten raastavilta. Olen oppinut ikään kuin ottamaan askeleen taaksepäin ja katsomaan itseäni tuntemassa jotain, hyväksyen sen. Astun taaksepäin, huomaan että koen suurta pelkoa, katselen itseäni tuntemassa pelkoa rauhallisesta paikasta käsin, hyväksyn sen että osa itsestäni tuntee lamaannuttavaa pelkoa. Elämä on huomattavasti helpompaa näin kuin niin että sitä tavallan ON se pelko ja se täyttää koko tajunnan.

koska mä taas en ole ihminen, joka jää ajelehtimaan kuin lastu laineilla. Lähes aina, kun olen antanut asioiden vain mennä omalla painollaan suntaan, johon en halua, olen jäänyt harmittelemaan asiaa ikuisiksi ajoiksi.



Yritän vaikuttaa itse, enkä vain jäädä ruikuttamaan. Uskon yhä, että se on avain onneen pidemmällä tähtäimellä.

henkisesti. Jos saan potkut, ei se mitään auta että sisäisesti huudan "ei, kamalaa, miten minun käy", valitan ja vingun. Se mikä on tapahtunut on tapahtunut eikä se sisäisellä marinalla muuksi muutu. Sen sijaan marina huonontaa omaa oloani ja syö mahdollisuuksiani alkaa rakentaa uutta tulevaisuutta. Parempi vaan hyväksyä, että näin kävi nyt, ja katse eteenpäin.



Sama koskee tunne-elämääni. Nuorena aina kyttäsin omaa tunne-elämääni arvostelevasti. Onnellisuus oli ok, neutraali olo oli melko ok joskin vähän tylsää, suru tai ahdistus oli ehdottomasti ei ok, niistä piti päästä eroon ja ne oli ongelma. Nykyisin ajattelen, että kaikki tunteet saavat tulla ja ne ovat yhtä hyväksyttyjä. Elämään kuuluu ja pitää kuulua kaikenlaisia tunteita. Pelkästään onnellinen tai rauhaisan tyyni tunne-elämä olisi itse asiassa aika tylsä.

Kun tajusin, ettei ole mitään pakkoa opin relaamaan. Ei haittaa vaikka laskuja jää maksamatta, vaatteita ostamatta, ei haittaa vaikka söisi pidempääkin eineksiä tms. huonompaa ruokaa, ei pääse haluamaansa kouluun/työpaikkaan. Ylipäätään ei haittaa vaikka mistään ei tulekaan mitään. Eikä haittaa vaikka en käyttäydy kuin kunnon kansalainen, ei haittaa vaikka kiroilen päin naamaa naapurille, näytän keskisormea väärin ajavalle yms.