Lue keskustelun säännöt.
Vaimoni ilmoitti eilen, että häntä ei kiinnosta seksi, erotiikka eikä romantiikka. Hänellä ei ole
30.09.2012 |
niihin liittyviä toiveita tai tarpeita minun suhteeni - tai kenenkään muun miehen (tai naisen) suhteen. Sen sijaan hän kuulemma nauttii suuresti työstään, useista harrastuksistaan, yhdistystoiminnasta, hyvien ystäviensä seurasta, samoin kuin keskusteluista ja yhteisistä illanviettohetkistä - kera television ja hyvän ruuan ja viinin - minun kanssani. Hän sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, ja myös vaikuttaa tasapainoiselta ja oikeasti iloiselta ja tyytyväiseltä.
Olen puulla päähän lyöty; onko vaimoni sairas tai vähintään epänormaali? Miten minun pitäisi suhtautua asiaan ja vaimooni? Rakastan häntä edelleen, mutta en näe enää yhteistä tulevaisuutta. Pitäisikö minun kuitenkin vielä yrittää. Meillä ei ole lapsia. Olemme nelikymppisiä. Itse kaipaan romantiikkaa, erotiikkaa ja seksiä.
t. mies
Kommentit (152)
Minulle ainakin seksi on kärkipäässä ns. romanttisessa suhteessa. 10-vuotta EIKÄ YHTÄÄN viikoa ilman seksiä.Ja on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se ole useimmille mikään ongelma.
Todella, siis Todella, harvathan jaksavat eroottisessa mielessä innostua ihmisestä jonka ovat tunteneet esim. 10, saati 20 vuotta.
Pakko olla provoja.
Eikö parisuhteen olennainen osa pitäisi olla osapuolten välinen seksisuhde?
Itselläni on myös kokemusta seksittömyyden ajoista parisuhteessa, ja vaikka toista rakastaa ja on kiintynyt, puuttuuhan siinä elämästä aika merkittävä osa. Ystävänä voi kai pysyä, vaikka olisi uusi parisuhdekin, seksin kanssa.
Eroa.
hän ei ole paha: häntä vain ei yksinkertaisesti kiinnosta. Silti hän haluaa olla kanssasi koska olet hänen paras ja luotettavin ystävänsä ja teidän yhteiselonne on tasapainoista, turvallista ja rauhallista: älä hylkää häntä äläkä sitä mitä sinulla on. Tajuaisit menetyksesi vasta jälkikäteen, kun on jo liian myöhäistä.
oikeestikko täällä on naiset sitä mieltä, että miehen kuuluu uhrautua? Eihän kumpikaan puolisoista voi yksin määrätä minkälainen suhde tästälähin on!
Aloittajalle, JSSAP!!!
Mutta erittäin tavallista on myös että tuosta syystä tulee ero ja se on erittäin ymmärrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
entäs sitten jos siitä miehestä tulee impotentti?
Viagran voimalla vaan hamaan hautaan, vai?
Entä jos ei riitä rahat?
Vai onko joku ikä, jolloin saa rauhassa olla haluton/kyvytön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...avioliiton kulmakiviin kuuluisi vahva eroottinen rakkaus ja upea seksi.
Sen sijaan yksinäisyyden pelko, kaveruus & kumppanuus, tottumus, lapset ja yhteinen asunto, tai jotkut näistä, pitävät parit yhdessä.
Eroottinen rakkaus on kuin päiväperho joka lentää hyvin pienen hetken, mutta elämästä suurin osa eletään ilman sitä.
Elämä ei siis ole mitään suurinta herkkua mutta on se ihan kivaa myös ilman eroottista rakkautta ja seksiä.
Kaikkea ei voi saada kuin Hollywood-elokuvissa. Unohtakaa unelmanne ja olkaa realisteja nin ette ole pettyneitä elämäänne.
t. nainen 52 v.
jos ap nyt vaihtaa naista, sellaiseen jolla on sama käsitys, että seksiä on pakko saada, ja ap:llä ei jossain vaiheessa enää otakaan eteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko olla provoja.
Eikö parisuhteen olennainen osa pitäisi olla osapuolten välinen seksisuhde?
Itselläni on myös kokemusta seksittömyyden ajoista parisuhteessa, ja vaikka toista rakastaa ja on kiintynyt, puuttuuhan siinä elämästä aika merkittävä osa. Ystävänä voi kai pysyä, vaikka olisi uusi parisuhdekin, seksin kanssa.
Eroa.
eikä se ole useimmille mikään ongelma.
Todella, siis Todella, harvathan jaksavat eroottisessa mielessä innostua ihmisestä jonka ovat tunteneet esim. 10, saati 20 vuotta.
Mihin tällainenkin väite perustuu? Näkeekö pariskunnista muka jotenkin päälle päin, että eivät harrasta seksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se ole useimmille mikään ongelma.
Todella, siis Todella, harvathan jaksavat eroottisessa mielessä innostua ihmisestä jonka ovat tunteneet esim. 10, saati 20 vuotta.
eikä se ole useimmille mikään ongelma.
Todella, siis Todella, harvathan jaksavat eroottisessa mielessä innostua ihmisestä jonka ovat tunteneet esim. 10, saati 20 vuotta.
Mun vanhemmat ovat nyt 70+ vuotiaita ja äidin iso leikkauksen takia on seksielämä jäänyt vähemmälle.
Heillä on ollut liki 50vuotta aktiivista seksielämää, äidin kertoman mukaan 1-4 kertaan viikossa
Eiköhän ole aikamoisen surullisia juuri nämä parisuhteet, joissa seksuaaliset odotukset eivät kohtaa. Jos toinen haluaa enemmän kuin toinen, ja kuitenkin sellaisissa siedettävissä mittasuhteissa, sehän murentaa ihmisen vähä vähältä, jos hän joutuu elämään jatkuvassa puutteessa. Eikä itsensä hoitelu kuulu parisuhteeseen kuin omasta tahdosta ja poikkeustilanteissa. Pääsääntöisesti kai pitäisi kummankin suostua harjoittamaan seksiä toistensa kanssa, ja jos niin ei ole, on edessä ero ennemmin tai myöhemmin.
Nämä on vaikeita asioita, ei ole helppoa erota.
35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: jos ajattelet ensisijaisesti omia tarpeitasi, olet yksinkertaisesti itsekäs. Vaimosi on onnellinen - se on tärkeintä, ja sen pitäisi olla sinullekin tärkeintä.
Entäs ap:n vaimo? Hän ei ole yhtään itsekäs? Vai onko vain vaimon tarpeilla merkitystä? Minkä takia se, että nainen on onnellinen on tärkeintä?
Onhan tänne palstalle tullut yhtäkkinen trollivyörymä, tai ehkä vaan yks jolla on liikaa aikaa? Onhan? EI KUKAAN VOI OLLA NÄIN PUUPÄÄ!
jos ap nyt vaihtaa naista, sellaiseen jolla on sama käsitys, että seksiä on pakko saada, ja ap:llä ei jossain vaiheessa enää otakaan eteen?
entäs sitten jos siitä miehestä tulee impotentti?
Viagran voimalla vaan hamaan hautaan, vai?
Entä jos ei riitä rahat?
Vai onko joku ikä, jolloin saa rauhassa olla haluton/kyvytön?
En tiedä onko tuollaista ikää, mutta ainakaan se ei ole neljäkymmentä. Itse pidän nelikymppistä vielä nuorena. Jos siinä vaiheessa jo impotenssi iskee niin kyllä siihen jotakin apua haetaan. Viagarakin on tuonut monelle paljon iloa, joten turha sitäkään on halveksia.
Eiköhän ole aikamoisen surullisia juuri nämä parisuhteet, joissa seksuaaliset odotukset eivät kohtaa. Jos toinen haluaa enemmän kuin toinen, ja kuitenkin sellaisissa siedettävissä mittasuhteissa, sehän murentaa ihmisen vähä vähältä, jos hän joutuu elämään jatkuvassa puutteessa. Eikä itsensä hoitelu kuulu parisuhteeseen kuin omasta tahdosta ja poikkeustilanteissa. Pääsääntöisesti kai pitäisi kummankin suostua harjoittamaan seksiä toistensa kanssa, ja jos niin ei ole, on edessä ero ennemmin tai myöhemmin.
Nämä on vaikeita asioita, ei ole helppoa erota.
35
Ap: jos ajattelet ensisijaisesti omia tarpeitasi, olet yksinkertaisesti itsekäs. Vaimosi on onnellinen - se on tärkeintä, ja sen pitäisi olla sinullekin tärkeintä.
Entäs ap:n vaimo? Hän ei ole yhtään itsekäs? Vai onko vain vaimon tarpeilla merkitystä? Minkä takia se, että nainen on onnellinen on tärkeintä?
Onhan tänne palstalle tullut yhtäkkinen trollivyörymä, tai ehkä vaan yks jolla on liikaa aikaa? Onhan? EI KUKAAN VOI OLLA NÄIN PUUPÄÄ!
Siis kuka sen on määrittänyt että (hyvään) parisuhteeseen kuuluu seksi? Aika outo väittämä.
Pakko olla provoja.
Eikö parisuhteen olennainen osa pitäisi olla osapuolten välinen seksisuhde?
Minun elämääni kuitenkin kuuluvat seksuaaliset tarpeet, ja koen elämäni ja parisuhteeni erittäin puutteelliseksi, mikäli siitä puuttuu seksi.
Rakkauteen perustuva seksi on elämän suola, ja ilman sitä parisuhde on mielestäni ystävyyssuhde. Ainakin minä tarvitsen seksuaaliseen vetovoimaan ja kanssakäymiseen pohjautuvan rakkaussuhteen ollakseni täysin onnellinen. Tai yksinkin selviän paremmin kuin "parisuhteessa", josta puuttuu se oleellinen, eli seksi - tai sentyyppinen rakkaus, joka mahdollistaa seksuaaliset rakkaudenosoitukset. En ole vielä kehittynyt tässä ihmisyydessä niin pitkälle, että voisin hylätä tuon puolen.
35
Mutta ne ovat ystäviä. Oman miehen kanssa on seksiä, romantiikkaa ja ystävyyttä.
Viisitoista vuotta olen ollut saman miehen kanssa, kaksi lastakin ja kyllä meillä on edelleen seksiä. En suostuisi kaveri suhteeseen mieheni kanssa. Eroisin ja olisin silti kaveri, mutta kyllä haluan suhteessa seksiä.
t: nainen