Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi teillä on hirveä tarve todistella facebookissa, miten hienoa teidän elämä on?
24.09.2012 |
Joka kerta kun käydään vähänkin ulkoa syömässä tai vaikka vaan kahvilassa, postataan kuva ruoka-annoksesta ja mainitaan missä ollaan. Heti, kun on liput varattu ulkomaanmatkalle, pitää mainita, että vuoden päästä ollaan menossa sinne ja sinne. Ja kun siellä sitten ollaan, joka päivä tulee kuvaa, milloin makoillaan drinkkilasi kädessä altaalla, milloin terassilla jne. Kun ollaan ostettu jotain uutta, postataan niistä tavaroista kuvia, kun käydään museossa, ni johan poseerataan taulun edessä. Työpäivän jälkeen kerrotaan, miten hauskaa oli työkavereiden kanssa ja miten mentiin lasilliselle jne jne.
Itselleni ei tulisi mieleenkään ottaa valokuvaa jokaisesta viinilasillisestani facebookia varten. Ulkomaanmatkat pidän omana tietonani ja olen onnellinen niin. En vain käsitä tuollaista itsensä esille tuomisen tarvetta. Mitä sillä pitää todistella? Ettei ole "epäonnistunut" elämässään tms? Mutta ettekö tajua, että ne kuvat ja päivitykset enemmänkin laittaa miettimään, mitä tuollaisella pinnan kiillottamisella halutaan peitellä?
Itse luen facebook kavereideni tuollaisia päivityksiä lähinnä huvittuneesti päätäni puistellen. Ihmetyttää vain, että mitä teidän päässä liikkuu, jotka tunnistavat tästä itsensä? Olen yrittänyt ymmärtää, valaiskaa minua!
Kommentit (75)
Olin työmatkalla Ranskassa pienen kylän pienessä ravintolla klo 12:00, kun sinne saapui muutaman miehen porukka, jotain asfaltti/rakennusmiehiä vissiin.
Tilasivat kunnon lounaan patonkeineen, pihveineen kaikkineen ja semmosen ~0,75l karahvin punaviiniä palanpainikkeeksi.
Söivät ruokansa leppoisasti jutustellen, karahviin jäi viiniä jonkin verran, maksoivat ja lähtivät takaisin töihinsä.
Jotenkin huvitti, kun mietin kuinka normaalia tuollainen olisi Suomessa - tai vaikka olisikin, niin millä todennäköisyydellä sinne karahviinkaan olisi jäänyt yhtään mitään.
Mutta mitä koitin oikein sanoa? Päivällinen/illallinen viinilasin kera ei aina ole mitään elvistelyä, tai "parempana olemista", vaan se voi myös olla ihan normaalia ja luontevaa. Ja ei, en itse juo viiniä kuin korkeintaan kerran - pari kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, ilmeisesti olemme sitten kasvaneet erilaisessa ympäristössä. Itselleni viinilasilliset joka ilta eivät todellakaan ole normaalia elämää. Onneksi :-) Siinä vaiheessa, kun niin olisi, pitäisi olla aika huolestunut...
Ja siksi toisekseen, en minä sano, että nuo asiat ovat jotenkin hienoja, vaan yhteiskunta on luonut ihanteen. Sinä olet ilmiselvästi sen ihanteen "uhri". Tuonkaltainen elämä (jota sinä näköjään elät) on median luoma keskiluokkainen ihanne. Hienoa että se on sinulle arkipäivää ja olet siihen tyytyväinen. Se on täysin vastoin omaa arvomaailmaani. Itse yritän elää mahdollisimman vähän kuluttamalla ja ekologisesti, matkustamalla mm. ympäri Eurooppaa junalla yms. säästääkseni luontoa mahdollisimman paljon.
Surullisinta tässä nykyisessä kulutusyhteiskunnassa on, että ne, jotka ovat sen pauloissa, eivät enää näe metsää puilta.
No, tässä on sitä jotain mitä minäkin olen halunnut sanoa, mutta en ole osannut. En ole ollenkaan mikään ekologinen ihminen, mutta näen, kirjoitan ja tunnen paljon enemmän iloa joistain ihan arkisista asioista esim. onpas lämmin päivä, olipas lapsilla kivaa pihalla, olipas illalla mukavaa nuotion ääressä.
Jokin tilasin matkan, lähden opiskelemaan, sain hienon työn ym. näyttää vaan ihmisen pinnallisuutta ja jonkinlaista hyväksynnän hakua eikä mitään onnellisuutta.
Olin työmatkalla Ranskassa pienen kylän pienessä ravintolla klo 12:00, kun sinne saapui muutaman miehen porukka, jotain asfaltti/rakennusmiehiä vissiin.
Tilasivat kunnon lounaan patonkeineen, pihveineen kaikkineen ja semmosen ~0,75l karahvin punaviiniä palanpainikkeeksi.
Söivät ruokansa leppoisasti jutustellen, karahviin jäi viiniä jonkin verran, maksoivat ja lähtivät takaisin töihinsä.
Jotenkin huvitti, kun mietin kuinka normaalia tuollainen olisi Suomessa - tai vaikka olisikin, niin millä todennäköisyydellä sinne karahviinkaan olisi jäänyt yhtään mitään.
Mutta mitä koitin oikein sanoa? Päivällinen/illallinen viinilasin kera ei aina ole mitään elvistelyä, tai "parempana olemista", vaan se voi myös olla ihan normaalia ja luontevaa. Ja ei, en itse juo viiniä kuin korkeintaan kerran - pari kuussa.
Ottivatko kyseiset työmiehet valokuvia tunnelmallisesta lounaastaan ja postailivat niitä facebookiin? Tuskin, jos se kerran heille oli normaalia ja jokapäiväistä arkea, eikä mikään erityinen ylpeyden aihe. Ne, joille jokainen brunssi ja viinilasillinen ovat fb:ssa levittelemisen arvoinen asia, ovat todennäköisesti viini-/ruokahifistelijöitä, joita nykyään on ilmeisesti aika paljon. Heille se ruoka ja viini ei ole pelkkää ruokaa ja viiniä, vaan harrastuksen kohde, jotakin erityistä ja hienoa. Ja tällaisen harrastuksen luonteeseen kuuluu se, että sitä levitellään muille ihmisille. Jos sattuu olemaan tällaisen ihmisen fb-kaveri, nehän postaukset voi piilottaa, jos ei jaa samaa harrastusta.
Mun mielestä on ihan suorastaan kohteliasta jakaa elämänsä tärkeitä asioita fb:ssa. Kyllä mua ainakin kiinnostaa edes päällisin puolin tietää, mitä vanhoille tuttaville kuuluu, vaikken kehtaisikaan perään soitella. Jos ei kuulu muuta kuin ruokaa ja viiniä, niin mikäs siinä.
Jaa, ilmeisesti olemme sitten kasvaneet erilaisessa ympäristössä. Itselleni viinilasilliset joka ilta eivät todellakaan ole normaalia elämää. Onneksi :-) Siinä vaiheessa, kun niin olisi, pitäisi olla aika huolestunut...
Ja siksi toisekseen, en minä sano, että nuo asiat ovat jotenkin hienoja, vaan yhteiskunta on luonut ihanteen. Sinä olet ilmiselvästi sen ihanteen "uhri". Tuonkaltainen elämä (jota sinä näköjään elät) on median luoma keskiluokkainen ihanne. Hienoa että se on sinulle arkipäivää ja olet siihen tyytyväinen. Se on täysin vastoin omaa arvomaailmaani. Itse yritän elää mahdollisimman vähän kuluttamalla ja ekologisesti, matkustamalla mm. ympäri Eurooppaa junalla yms. säästääkseni luontoa mahdollisimman paljon.
Surullisinta tässä nykyisessä kulutusyhteiskunnassa on, että ne, jotka ovat sen pauloissa, eivät enää näe metsää puilta.
No, tässä on sitä jotain mitä minäkin olen halunnut sanoa, mutta en ole osannut. En ole ollenkaan mikään ekologinen ihminen, mutta näen, kirjoitan ja tunnen paljon enemmän iloa joistain ihan arkisista asioista esim. onpas lämmin päivä, olipas lapsilla kivaa pihalla, olipas illalla mukavaa nuotion ääressä.
Jokin tilasin matkan, lähden opiskelemaan, sain hienon työn ym. näyttää vaan ihmisen pinnallisuutta ja jonkinlaista hyväksynnän hakua eikä mitään onnellisuutta.
Mun mielestä mikään ei ole fb:ssa ärsyttävämpää kuin ihmiset, jotka jatkuvasti postailevat siitä miten onnellisiksi pikkuasiat heidät tekevät. Ketä kiinnostaa! Tai siis hyvä, jos on onnellinen, mutta paha, jos sillä pitää lähes päivittäin reluta.
En pahemmin postaile facebookiin mitään, kun tuntuu että aina jotain ärsyttää.
-Lasten kuvia ei saa laittaa, kun niiltä ei ole kysytty, eikä ne ketään kiinnosta ja aina niitä lasten kuvia.
- Ei liikaa lässytystä siitä miten onnellinen on, kun se ärsyttää niitä jotka ei ole onnellisia
- Ei marinaa siitä että menee huonosti, se on negatiivista ja aina siellä joku marisee
- Ei matkoista mitään, kun se on vaan leuhkimista
En mä oikeasti keksi mitä sinne laittais. Joskus linkkaan jonkun omasta mielestäni hauskan kolumnin, sarjakuvan tai uutisen. Tuskin nekään kenenkään muun mielestä on hauskoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kivoja.
Hän osaa kertoa hauskasti ja lyhyesti päivän tapahtumista, esim mitä tapahtui bussissa matkalla töihin, mitä kommelluksia tai kummallisuuksia virastossa tai töissä jne. Hän ei "lesoile" millään eikä hauku ketään, osaa vaan lyhyillä hauskoilla kommenteillaan kertoa ihan tavallisesta päivästään. Yleensä yksi postaus päivässä riittää, ei sen enempää.
Jos juuri kukaan ei tykkää / kommentoi päivityksiäsi, ne ovat luultavasti turhia ja tylsiä. Jos postauksesi saa monta tykkäystä ja hilpeitä kommentteja, olet onnistunut.
ihmisilta?
Mikset piilota heidan paivityksiaan?
Voit silti halutessasi kayda katsomassa heidan aikajanaansa ja paivityksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pahemmin postaile facebookiin mitään, kun tuntuu että aina jotain ärsyttää.
-Lasten kuvia ei saa laittaa, kun niiltä ei ole kysytty, eikä ne ketään kiinnosta ja aina niitä lasten kuvia.
- Ei liikaa lässytystä siitä miten onnellinen on, kun se ärsyttää niitä jotka ei ole onnellisia
- Ei marinaa siitä että menee huonosti, se on negatiivista ja aina siellä joku marisee
- Ei matkoista mitään, kun se on vaan leuhkimistaEn mä oikeasti keksi mitä sinne laittais. Joskus linkkaan jonkun omasta mielestäni hauskan kolumnin, sarjakuvan tai uutisen. Tuskin nekään kenenkään muun mielestä on hauskoja.
mitä minäkin nykyään postailen. Asun ulkomailla ja vaikka iloitseminen säästä on ajattelematon päivitys, ihmisiä alkaa veetuttamaan suunnattomasti.
Minä taas en voi sietää ihmisiä, jotka kitisee millaisia fb-päivityksiä ei saa olla, ettei heille tulisi paha mieli.
Minusta on kiva lukea ravintolapäivityksiä, niistä saa vinkkejä omiin menoihin. Matkoista on kiva lukea ja tykkään katsella lomakuvia kaupunkilomista. Vaikka itse en sellaisia fb:iin laita.
Poistu facebookista jos et kestä ystäviäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kivoja.
Hän osaa kertoa hauskasti ja lyhyesti päivän tapahtumista, esim mitä tapahtui bussissa matkalla töihin, mitä kommelluksia tai kummallisuuksia virastossa tai töissä jne. Hän ei "lesoile" millään eikä hauku ketään, osaa vaan lyhyillä hauskoilla kommenteillaan kertoa ihan tavallisesta päivästään. Yleensä yksi postaus päivässä riittää, ei sen enempää.
Jos juuri kukaan ei tykkää / kommentoi päivityksiäsi, ne ovat luultavasti turhia ja tylsiä. Jos postauksesi saa monta tykkäystä ja hilpeitä kommentteja, olet onnistunut.
Niin mutta kun suurin osa ei tällaista osaa. Vaaditaan että pitäisi olla joku Jari Tervo, että saisi postata mitään. Ei ihme että facebookissa ei kukaan nykyään enää päivitä oiken mitään.
Latenkin kuvat on kivoja.
Sen sijaan turhaa tietoa on se, että xxx on parhaillaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on pakko laittaa joku tällainen ihqu-positiivinen, tai ruokapostaus, niin näkee, lukeeko omia juttuja edes kukaan, vai onko joutunut "vain tärkeät päivitykset"-listalle.
On nimittäin varmin tapa saada niitä tykkäyksiä ja kommentteja.
Usein tulee purettua murheitaan ja vitutustakin, mutta kukaan ei näy olevan kuulolla...
Facebookissa on monen elämä. Kai sitä haluaa todistella jotain. Luulen että se on sellaista julkista päiväkirjaa. Siellä pyörii kenties jonkinlaiset ihanneminät. Se on jotain, mitä haluaa esittää muille, että mä olen niin ok. Jotain peliä se on. Kuka uskaltaa nostaa kätensä, että on siellä täysin oma itsensä? Luulen että siellä ollaan osia itsestä. Siellä ollessaan ikäänkuin on olemassa ja että mulla olis joku sosiaalinen elämä olkoon se sitten totta tai ei. Minä Facebookissa ja Fb minussa. Joku tarve se on. Kuulua johonkin ja olla hyväksytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tarve se on. Kuulua johonkin ja olla hyväksytty.
Mita kummallista siina on? FB ja muut nettikanavat ovat vaan luoneet uuden kanavan kommunikoida ja olla yhteydessa.
Hahaa! tiesin niin, että tähän vedetään kateuskortti. Se kun on niin helppo vetää selityksenä kaikelle. Voin kertoa, että siitä ei tässä tapauksessa ole kyse, mutta samapa tuo mitä sanon, tuskin uskot kuitenkaan.
Surullisinta tuossa on se, että se ruokkii itse itseään. Kun joku laittaa kuvia niistä viinilasillisistaan ym. usein täysin turhanpäiväisiä arvoja edustavista asioista, niin pikkuhiljaa leviää ajatus, että tuolaista elämän "pitäisi" olla ollakseen hyvää. Ja sitten jos jollakin ei olekaan sitä Pentikin uusinta astiastoa tms. hän ahdistuu. Olen nimittäin todistanut tämän muutamissa omissa facebook kavereissani. Yhtäkkiä tyypit, joiden arvomaailmaan tuonkaltainen itsensä hehkutus ei sovi ollenkaan, ovat yhtäkkiä muuttaneet identiteettiään ja arvomaailmaansa täysin näyttääkseen facebookissa "hyvältä". Vaikka olisivat hyviä tyyppejä ilman tuollaistakin. Se on surullista katsottavaa. ap
Kysyn minä. FB:ssä on se loistava puoli, että vastuu on lukijalla ;)
Mulle ulkosuomalaisena FB on kommunkointiväine. Meillä on pienet lapset, joiden tekemisistä on oikeasti kiinnostunut kourallinen sukulaisia ja tuttuja. Mun jutut on taatusti kypsiä jonkun mielestä :) käyttämällä naamakirjaa en tuki töissä käyvien ihmisten email boxeja. Harvalla on nimittäin yksityinen email
Eli ihan relax vaan siellä! Kivaa, kun ollaan erilaisia, vai mitä?
kavereilta tulee niin erityyppisiä päivityksiä.
Jos jotkut päivitykset FB:ssä ärsyttää niin ne ketjukirjemaiset "postaa tämä seinällesi jos..." tai vastaavat nyyhkyjutut jostain sairasvuoteella makaavasta lapsesta, jota mukamas pitäisi käydä tykkäämässä. Mutta eihän niihinkään sen kummemmin tarvi kiinnittää huomiota.
Blokkaa ap ärsyttävien kaverien päivitykset näkyvistä tai poista kaverilistalta. En ihan oikeasti jaksa tajuta, miten FB voi noinkin paljon hallita sun ajatusmaailmaa.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 18:14"]
Ei se ole todistelua. Minä vain satun elämään tosi mukavaa elämää, minulla on hyvä estetiikan taju ja tykkään ottaa valokuvia. Itse ihmettelen pikemminkin sitä, miten ankeaa ja tylsää elämää jotkut ovat valmiita sietämään.
[/quote]
Niin monet muutkin elävät, mutta he eivät postaa siitä jatkuvasti faceen. Miksi sinä teet niin? Siis ihan vilpittömästi kysyn, ei siinä ole minusta mitään vikaa, mutta kun mulle ei tulisi mieleenkään raportoida kaikkia ihania juttuja sinne?
Mitä kertoo ihmisestä se, että on niin suvaitsematon ettei kestä sitä että ihmiset ovat erilaisia? Jos joku haluaa postata kuvia tekemisistään, niin ei se tarkoita mitään pinnan kiilloitusta. Jotkut vaan ovat avoimempia ja haluavat jakaa asioitaan. Se että sinä et halua, ei tee sinusta parempaa ja se että sinä ärsyynnyt siitä kertoo sinusta enemmän kuin siitä postaajasta.
Mutta kun aika monelle se on nimenomaan sitä elvistelyä. Tunnistan itsenikin,mulla on kiva ja ihana elämä ja on vähän lähteny lapasesta se elvistely ja lirkun lirkun fiilistely.
Alue: Aihe vapaa
Itse voin kyllä myöntää, että yksi asia minuakin ärsyttää fb:ssa. Nimittäin muutamat tosi uskotut kaverini ovat uskoutuneet minulle avio-ongelmistaan tai yleensäkin suhteeseensa liittyvistä ongelmista ja päivittäisitä riitelyistä. Muutaman heistä fb statukset ovat jotain päinvastaista ja kertovat kuinka "ihana päivä taas oli ihanan miehen ja ihanien lasten kanssa ihania juttuja yhdessä tehdessä" ja lopussa vielä lähetetään miehelle pusi pusi kun on saanut sellaisen murmelin omaksi. Ja samaan aikaan kaverini voi itkeä minulle puhelimessa miten häntä vituttaa se kumppani taas kun on niin pässi. Tämä jos joku on skitsoa...! E silti ole ilennyt heille mitään tästä ristiriidasta puhua, olen kuuntelevana korvana niinkuin ystävän pitääkin ja pidä pikku salaisuuden.