Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi teillä on hirveä tarve todistella facebookissa, miten hienoa teidän elämä on?
24.09.2012 |
Joka kerta kun käydään vähänkin ulkoa syömässä tai vaikka vaan kahvilassa, postataan kuva ruoka-annoksesta ja mainitaan missä ollaan. Heti, kun on liput varattu ulkomaanmatkalle, pitää mainita, että vuoden päästä ollaan menossa sinne ja sinne. Ja kun siellä sitten ollaan, joka päivä tulee kuvaa, milloin makoillaan drinkkilasi kädessä altaalla, milloin terassilla jne. Kun ollaan ostettu jotain uutta, postataan niistä tavaroista kuvia, kun käydään museossa, ni johan poseerataan taulun edessä. Työpäivän jälkeen kerrotaan, miten hauskaa oli työkavereiden kanssa ja miten mentiin lasilliselle jne jne.
Itselleni ei tulisi mieleenkään ottaa valokuvaa jokaisesta viinilasillisestani facebookia varten. Ulkomaanmatkat pidän omana tietonani ja olen onnellinen niin. En vain käsitä tuollaista itsensä esille tuomisen tarvetta. Mitä sillä pitää todistella? Ettei ole "epäonnistunut" elämässään tms? Mutta ettekö tajua, että ne kuvat ja päivitykset enemmänkin laittaa miettimään, mitä tuollaisella pinnan kiillottamisella halutaan peitellä?
Itse luen facebook kavereideni tuollaisia päivityksiä lähinnä huvittuneesti päätäni puistellen. Ihmetyttää vain, että mitä teidän päässä liikkuu, jotka tunnistavat tästä itsensä? Olen yrittänyt ymmärtää, valaiskaa minua!
Kommentit (75)
Mitä Facebookiin mielestäsi saa sitten laittaa?
"Maija oksentaa"
"xxx parsii sukkia"
"taas meni kaikki päin persettä"
Vai?
Minulle nuo kaikki sinun mainitsemat on kivoja asioita toisten elämästä ja niistä voi saada virikettä, ideoita omaan elämään.
Facebookissa ei ole pakko olla *vihje*.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omana sosiaalisena CV:näsi
Portti, ulkuori, jonka kelpaa esitellä niin sukulaisille, vaimon sukulaisille, kavereille, työkavereille, puolituntemattomille ja hyvän päivän tutuille.
Mielestäni täysin normaalia, että sinne laitetaan vain ne mukavat (joskus arkisetkin) jutut - eikä se ole mielestäni itsensä kehuskelua.
Itse tosin teen päivityksiä tuonne melko harvoin, mutta kuitenkin tarpeeksi usein olematta pelkkä "stalkkeri" ;)
Eihän siellä muuten ole mitään järke ollakaan. Tuskin kenenkään tarvitsee esittää hyvää elämää. Eiköhän elämä ole ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.
facebookiin enää mitään vaan käytän sitä yhteydenppitokanavana niiden ryhmien kesken joihin kuulun. Sekä privaattiviesteihin.
En voi sietää noita elämänsä hehkuttajia ollenkaan. Joka ikiseltä aamiaiselta pitää ottaa kuva ja laittaa se esille, lapsen joka ikiseltä tanssitunnilta ja jokaisesta onnistuneesta kampauksesta pitää laittaa kuva jne.
Ajattele Facebook
Omana sosiaalisena CV:näsiPortti, ulkuori, jonka kelpaa esitellä niin sukulaisille, vaimon sukulaisille, kavereille, työkavereille, puolituntemattomille ja hyvän päivän tutuille.
Mielestäni täysin normaalia, että sinne laitetaan vain ne mukavat (joskus arkisetkin) jutut - eikä se ole mielestäni itsensä kehuskelua.
Itse tosin teen päivityksiä tuonne melko harvoin, mutta kuitenkin tarpeeksi usein olematta pelkkä "stalkkeri" ;)
Eri ihmiset käyttävät facebookia erilaisiin tarkoitusperiin. Jotkut ihan oikeasti käyttävät sitä vain oman julkikuvan pönkitykseen, jotkut välineenä, jolla pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin, ja sosiaalisena kohtauspaikkana.
Monet varmasti kertovat siellä näistä mainituista huippukohdista, kuten matkoista tai muista tavallisuudesta poikkeavista tapahtumista. Ihan luonnollista, ja pitäisi olla helppoa ymmärtää muidenkin. Mutta jos facebook-käytös on pelkkää egon pönkitystä, kyllähän sellainen on rasittavaa. Yhtä rasittavaa kuin irl. Aika monesti ihminen, joka vain kehuskelee omilla asioillaan, alkaa ärsyttää. Facebookissa nämä tyypit voi onneksi bannata tai peräti karsia kaverilistoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi joku haluaa hehkuttaa omia "urotekojaan" facebookissa. Hauskoja juttuja on kiva kuulla ystävistä ja puolitutuista ja työtovereista. Mutta siis asioita joita voisi kuvitella kuulevansa kasvokkainkin.
Miksi pitäisi ajatella? ;)
Jokainen tyylillään - itse pidän sitä enemmänkin jonkinlaisena digitaalisena käyntikorttina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhunkin aloituksessani nimenomaan niistä henkilöistä, jotka käyttävät facebookia kilpensä kiillottamisen välineenä. Jos sinulla ei ole muuta laitettavaa facebookiin kuin joka päivä kuva siitä viinilasillisestasi, niin kiitos, olen jo ymmärtänyt, miten "hieno leidi" sinä olet, kun juot elegantisti viiniä joka päivä kynttilän valossa. Ei tarvitse enempää todistella.
Jessus!
ap
Miksi pitäisi ajatella? ;)
Jokainen tyylillään - itse pidän sitä enemmänkin jonkinlaisena digitaalisena käyntikorttina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimman osan aikaa on ihanaa tämä elämä. Ja miksipä sitä pitäisi valittaa jos on oikeasti asioita joista voi olla iloinen, ylpeä, fiiliksissä muuten vaan. Ei sillä ole mitään tekemistä pinnan kiillottamisen kanssa. Mun elämä on makeaa, välillä tietenkin myös helvetin vaikeeta ja silloin sitä saattaa jopa fb:ssä ilmaista että potuttaa elämä ja ankarasti. Mutta pääsääntöisesti mulla on kaikki hyvin ja aina löydän jotain positiivista arjesta (vaikkapa se hyvä ruoka, joka on vielä ehkä kauniisti aseteltu).
Minua kiinnostaisi tietää miksi sua ahdistaa näin paljon se että joku on ylpeä siitä että samperi kun menestyn elämässäni, tai että pääsen hemmetti mahtavalle reissulle, Miksi sitä ei saisi lausua julki? Siksikö että joku voi olla kateellinen? Vai vain siksi että meidät suomalaiset on jostain käsittämättömästä syystä opetettu olemaan hiljaa jos ollaan itseemme tyytyväisiä tai syödään parempi pihvi tänään kun yleensä arkena? Täytyy sanoa että ketuttaa enemmän se että esim. näin luovan työn tekijänä on joutunut opettelemaan sanomaan ääneen olevansa hyvä jossakin (lue: myymään itseään). Säälittää se että koko elämänsä on kokenut olevansa keskikertainen kun eihän sitä nyt HYVÄNEN AIKA voi olla missään erityisen lahjakas tai osaava. Näinhän meidät kasvatetaan.
Minä kasvatan takuuvarmasti lapseni luottamaan siihen että saa sanoa jos kokee onnistuvansa jossain ja niin että lapsi oikeasti voi olla ylpeä itsestään. Ja että hyviä asioita saa hehkuttaa muillekin. Muiden pitäisi olla vain iloisia toisen puolesta. :) niin minut on kasvatettu nimittäin. En kadehdi tai ahdistu siitä että joku käy museossa vaikka mulla ei ookaan siihen aikaa (tai rahaakaan), saatika että jollakin on hauskaa työkavereiden kanssa! Sehän se on ihan parasta!
Taidat olla hassu :D.
Niin ja nimenomaan se sellainen, että otetaan kuva aamupalasta. Mutta sen sijaan, että puhuttaisiin aamupalasta, on tilapäivitys jotain tämänkaltaista: "Brunssilla aurinkoisella terassilla. Kiitos emännälle!" Tai jotain vastaavaa. Haukotus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hienoa tuossa muka on? Sehän on normaalia elämää, normaaleja kuulumisia - esim. just nuo mainitsemasi viinilasilliset ja ulkomaanmatkat. Meille ainaki normaalia kauraa, en ole kinä ajatellut, että joku olisi vallan kateellinen niistä. Onpa hassua :D Itse käyn viikottain drinksillä uusissa paikoissa esim. työkavereiden kanssa (nyt ehkä vähän harvemmin kun on jo perhettä) ja matkustelen myös paljon sekä työkseni että perheen kera. En ole ikinä ajatellut että se olisi jotai " lesoilua" miten hienoa elämäni on... Itsehän sä sen kuvan muodostat, että tuollainen elämä muka on hienoa. Eikös jokaisen elämä ole omalla tavalla hienoa, jos tekee niitä asioita mitkä tekevät omasta elämästä ainutlaatuisen? Toisella se on puutarhatyöt kotona, toisella koiraharrastus, jollakin matkustelu jne. Kummallista tuollainen ettei pysty mitään normiposteja lukemaan tuntematta kateellisuutta. Et taida olla elämääsi tyytyväinen??
Brunssi on eri asia kuin aamupala. Tuskin kukaan mitään valion jogurttia fb:n kuvailee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahaa! tiesin niin, että tähän vedetään kateuskortti. Se kun on niin helppo vetää selityksenä kaikelle. Voin kertoa, että siitä ei tässä tapauksessa ole kyse, mutta samapa tuo mitä sanon, tuskin uskot kuitenkaan.
Surullisinta tuossa on se, että se ruokkii itse itseään. Kun joku laittaa kuvia niistä viinilasillisistaan ym. usein täysin turhanpäiväisiä arvoja edustavista asioista, niin pikkuhiljaa leviää ajatus, että tuolaista elämän "pitäisi" olla ollakseen hyvää. Ja sitten jos jollakin ei olekaan sitä Pentikin uusinta astiastoa tms. hän ahdistuu. Olen nimittäin todistanut tämän muutamissa omissa facebook kavereissani. Yhtäkkiä tyypit, joiden arvomaailmaan tuonkaltainen itsensä hehkutus ei sovi ollenkaan, ovat yhtäkkiä muuttaneet identiteettiään ja arvomaailmaansa täysin näyttääkseen facebookissa "hyvältä". Vaikka olisivat hyviä tyyppejä ilman tuollaistakin. Se on surullista katsottavaa. ap
vähän kyseenalaista kun niitä paikkapäivityksiä tehdään aina lentokentiltä matkalla milloin mihinkin, että kaikki 200 kaveria varmasti taas tietää minne se tällä kertaa on matkalla :)
Mita tassa enaa uskaltaa kirjoittaa, kun heti ajatellaan, etta leventelee, vaikka olisi vain juonut lasin viinia kavereiden kanssa.
no mitä sä oikein kuvittelet, feispuukkihan on juuri kuvaamasi kaltaisia ja sinunlaisiasi ihmisiä varten. Ihmisille, joille elämä on yhtä näytelmää ja odotetaan niitä hurraa taputuksia yleisöltä. Mitä suurempi yleisö sitä onnellisempia ollaan.
Mua lähinnä huvittaa kaikki feispuukkiin höyrähtäneet ihmiset.. se illuusio siitä, että he ovat niiin sosiaalisia,vaikka todellisuudessa eivät osaa elä hetkessä. Ja mistäkö sen huomaa? No, meneppä vaikka feispuukkarin kanssa syömään tai elokuviin niin puolet ajasta täytyy käyttää tekemään tilapäivityksiä että miten nyt vietetään hauskaa. Todellisuudessa kyseiset henkilöt eivät kykeke kuuntelemaan tai keskittymään ollenkaan siihen hetkeen missä ovat ja niihin ihmisiin joiden kanssa ovat livenä.
mutta onneksi on tuttavapiirissä myös aika monta sellaista jotka tuohon typerään touhuun eivät ole lähteneet.
t.ei feispuukkiin kiitos
Mitä hienoa tuossa muka on? Sehän on normaalia elämää, normaaleja kuulumisia - esim. just nuo mainitsemasi viinilasilliset ja ulkomaanmatkat. Meille ainaki normaalia kauraa, en ole kinä ajatellut, että joku olisi vallan kateellinen niistä. Onpa hassua :D Itse käyn viikottain drinksillä uusissa paikoissa esim. työkavereiden kanssa (nyt ehkä vähän harvemmin kun on jo perhettä) ja matkustelen myös paljon sekä työkseni että perheen kera. En ole ikinä ajatellut että se olisi jotai " lesoilua" miten hienoa elämäni on... Itsehän sä sen kuvan muodostat, että tuollainen elämä muka on hienoa. Eikös jokaisen elämä ole omalla tavalla hienoa, jos tekee niitä asioita mitkä tekevät omasta elämästä ainutlaatuisen? Toisella se on puutarhatyöt kotona, toisella koiraharrastus, jollakin matkustelu jne. Kummallista tuollainen ettei pysty mitään normiposteja lukemaan tuntematta kateellisuutta. Et taida olla elämääsi tyytyväinen??
Jaa, ilmeisesti olemme sitten kasvaneet erilaisessa ympäristössä. Itselleni viinilasilliset joka ilta eivät todellakaan ole normaalia elämää. Onneksi :-) Siinä vaiheessa, kun niin olisi, pitäisi olla aika huolestunut...
Ja siksi toisekseen, en minä sano, että nuo asiat ovat jotenkin hienoja, vaan yhteiskunta on luonut ihanteen. Sinä olet ilmiselvästi sen ihanteen "uhri". Tuonkaltainen elämä (jota sinä näköjään elät) on median luoma keskiluokkainen ihanne. Hienoa että se on sinulle arkipäivää ja olet siihen tyytyväinen. Se on täysin vastoin omaa arvomaailmaani. Itse yritän elää mahdollisimman vähän kuluttamalla ja ekologisesti, matkustamalla mm. ympäri Eurooppaa junalla yms. säästääkseni luontoa mahdollisimman paljon.
Surullisinta tässä nykyisessä kulutusyhteiskunnassa on, että ne, jotka ovat sen pauloissa, eivät enää näe metsää puilta.
Alue: Aihe vapaa
en pidä blogia. en käy facebookissa enkä ole vielä koskaan käynyt.
mutta jos pitäisi blogia tai kävisin facebookissa, saattaisin hyvinkin mainita jos olen käkynyt ravintoassa tai ulkomailla. ne olisivat minulle tärkeitä asioita koska en käy niissä usein.
en tosin ole kirjaavatyyppiä. en saa lapsiakaan kuvattua.