Lue keskustelun säännöt.
Miksi opettajat nykyään vaatimalla vaativat vanhemmilta
18.09.2012 |
voimakasta panostusta lapsen koulunkäyntiin?
Ainakin oman tokaluokkalaisen vanhempainillassa muistuteltiin, että läksyt pitää joka päivä tarkastaa että tehtävät ovat oikein tehty kun koulussa ei kuulemma ehditä tarkastaa.
Ja muutenkin syyllistetään voimakkaasti jos lapsella joskus tehtävät tekemättä tms.
Anteeksi nyt vain, mutta tulemme miehen kanssa viideltä iltapäivällä töistä, sitten on kaupassakäynnit, ruoanlaitot, koirien lenkitys, siivoaminen, pyykinpesu jne jne.
Meillä on 4 lasta joista 3 on kouluikäisiä + 1 vauva.
Minulla ei todellakaan ole aikaa käydä läpi jokaisen lapsen kaikkia koulutehtäviä joka päivä, ja täälläkin ollaan sitä mieltä että vanhemmissa on aina vikaa jos lapsella on tekemättömiä läksyjä tms.
Kyllä meilläkin muistutellaan että onhan läksyt varmasti tehty ja reput pakattu jne, mutta en minä niitä kyllä kyttäämään ala!
T: paska äiti jolta pitäisi ilmeisesti ottaa lapset huostaan
Kommentit (136)
Osaan englantia, ruotsia, kiinaa, venäjää, ranskaa, saksaa, venäjää.
Historian osaan ulkoa, kieliopin samoin. Kasvit on hallussa, oma kasviokin löytyy hyllystä.
Matikat hoitaa lasten DI-isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen koulujakäymättömien lasten vesa. Vanhempani eivät olleet koulunkäynnistäni ylettömän kiinnostuneita, mutta halusivat tietää, miten kokeessa oli mennyt ja varmistivat vain kysymällä, että onhan läksyt tehty. Musta tuli vähällä (=normaalilla) huolehtimisella akateeminen, ja olen kunnollinen töissäkäyvä ahkera ihminen.
Oman lapseni kasvatan samoin, eli en istu enkä vahdi vieressä enkä tasan tarkista enkä kuulustele. Hyvinhän tuo näyttää pärjäävän. Joskus jää läksyt tekemättä, mut niin jäi multakin, kun oli hauskempaa lukea romaani kuin näpertää tylsiä läksyjä. Taisinpa joskus juksatakin, että juu juu on tehty, vaikka romaani oli mehevästi kesken. Tein nää läksyt sit äkkiä välkällä. Taisinpa niistä romaaneista oppia välillä enemmän kuin koulukirjoista.
Minusta vaatimukset vanhempien osallistumisesta ovat valtavia ja osin tarpeettomiakin, kuten ap:kin alussa totesi. Mut kukin tyylillään, sitä niittää mitä kylvää. Minun peltoni on minusta hyvässä kasvussa vaikka en sen kasvua koko ajan vahdi. Muiden pelloille en mene neuvomaan.
kotona. Töissä ei viestit auenneet (ja miksi pitäisikään, yksityisasioitahan ne on eikä työasioita) ja kotona ei jaksanut. Jos vanhemmalla ei oikeasti ole tietokonetta, laput saa paperilla. Mutta aika monella vaan sattuu nykyään olemaan...
Ethän nyt vain vastaile av:lle työaikana? Hyi sinua!
En sanonut, etten kotona jaksaisi lukea koulun viestejä. Monesti siihen kuitenkin on aikaa vasta illalla yhdeksän jälkeen, jolloin meidän koululainen on jo nukkumassa eikä asioille siis hirveästi ole enää tehtävissä, etenkään, jos viesti tulee niin viime tinkaan, että seuraavana päivänä olisi jo pitänyt reagoida. Näin kävi esimerkiksi kevätjuhlan kanssa, kun illalla tuli viesti, että seuraavana päivänä kaikilla pitäisi olla tietyn väriset vaatteet päällä. Minusta tuo oli aivan liian lyhyt aika reagoida tuollaiseen asiaan, meidän kaapista kun tuota pyydettyä väriä ei löytynyt missään muodossa.
Ja todellakin, kun päivisin istun koneella 8 tuntia ja teen kohtuullisesti aivokapasiteettia vievää suunnittelutyötä, niin kyllä mieluummin iltaisin antaisin sen koneen olla ihan kiinni vain. Lapsella on myös se perinteinen reissuvihko repussaan, mutta siinä ei ole ekan eikä tämän tokaluokan aikana ollut vielä ensimmäistäkään viestiä! Opettaja ei vastaa kotoa tuleviin puhelinsoittoihin ja tektiviesteihin ei tule minkäänlaista kuittausta siitä, onko ne luettu vai ei. Kyllä mielestäni siis opettajankin toiminnassa olisi vähän mietittävää.
Meillä ei siis ole ongelmana läksyt, ne lapsi kyllä hoitaa moitteetta. Mutta se kaikki muu ja siihen liittyvät tiedotukselliset haasteet. Milloin pitää olla sitä sun tätä mukana tai luonnosta kerättynä tai vanhempien kanssa keskusteltuna.
Kyllä minä lapseni huolehdin ja kasvatan. Koulun ja kodin tuleekin tehdä yhteistyötä, mutta minulla on tunne, että tämä menee koulun puolelta välillä sanelupolitiikaksi. Olen useaan kertaan esittänyt opettajalle toiveen, että asioista tiedotettaisiin edes parin kolmen päivän varoitusajalla, mutta ajatus ei ole ottanut tulta.
Sinänsä jännä asia, että päiväkodin kanssa ei ole koskaan ollut tämän suhteen ongelmia. Siellä osataan aikataulut suunnitella kaksikin viikkoa etukäteen. Miksi ei koulussa?
Osaat historian ulkoa, aikamoinen saavutus! Tietääkseni edes historian ammattilaiset eivät muista ulkoa kaikkien maiden kaikkia vuosilukuja, hallitsijoita jne. Toki pääasiat, mutta että osaat ihan KOKO historian ulkoa, se on melkoinen saavutus se! Voisit ehkä pyrkiä Guinnessin ennätysten kirjaan tjsp.
Voit varmaan tunnistaa myös kaikki Suomen yleisimmät hyönteiset ja linnut, ja kertoa miten erottaa rusakon metsäjäniksestä kesäpuvussa? Ja kunhan lapsesi kasvavat, olet ottanut selvää mikä nykytiedon mukaan on silmän värin periytymistapa ja miten se ihmisen evolutiivinen historia nykytiedon mukaan meneekään?
Ja kyllähän sinun nyt se matikkakin pitäisi osata, hyi sinua kun et sitä ole viitsinyt opetella! Mitä jos lasten isä on vaikka työmatkalla!
Osaan englantia, ruotsia, kiinaa, venäjää, ranskaa, saksaa, venäjää.
Historian osaan ulkoa, kieliopin samoin. Kasvit on hallussa, oma kasviokin löytyy hyllystä.
Matikat hoitaa lasten DI-isä.
Samoilla linjoilla mennään meilläkin.
T.Ope-äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai kannustetaan olemaan kiinnostunut koulunkäynnistä ja kannustamaan ja auttamaan ja näin meillä on tehty ihan itsestäänselvyytenä. Jos esim. matematiikassa on läksyssä sellainen asia ettei lapsi sitä itse asiaa mietittyään ymmärrä, tulee kysymään apua ja yhdessä mietimme siihen ratkaisua. Kun sen hokaa, tekee loput tehtävät ihan itsenäisesti eikä niitä tarkasteta. Tunnilla tehtävät on aina tarkastettu.
Huomaan että kuopus tarvitsi ekalla luokalla enemmän apua ja huomiota läksyihin ja siihen, että kaikki on mukana. Silti jäi välillä tehtäviä tekemättä, koska ei ollut niitä osannut tai muistanut tunnilla merkata, eikä niitä tietenkään kotona sitten mistään nähnyt. Ei todellakaan tullut minkäänlaista noottia tästä koulussa, itseasiassa vasta kun käyttöön tuli Wilma, huomasin että tehtäviä oli ollut tekemättä ja olin ihan ihmeissäni ja olisin itseasiassa toivonut jonkinlaista yhteydenottoa aikaisemmin.
No, silti oli kaikki rastit, myös se omista tavaroista huolehtiminen, siellä parhaassa sarakkeessa vaikka meiltä vanhemmilta puuttui selvännäkijän kyky - sekin on kiinankielen ja kasviopin lisäksi varmaan vanhemmuuden edellytys, muuten on lastensuojeluilmoitus ihan paikallaan.
Sanoisin että enemmänkin meillä on koulusta kehotettu kannustetamaan lasta ottamaan vastuuta omista tavaroista ja läksyistä yrityksen ja erehdyksen kautta. En usko että kaiken vamiiksi pureskeleminen ja tarkastaminen on ollut tässä tarkoituksena, mutta kun osalla lapsista ei todellakaan kukaan välitä yhtään edes siitä tuleeko lapsi ajallaan kouluun, niin tästä kodin osallistumisesta on sitten tullut joku mantra jonka osa ottaa hieman liiankin kirjaimellisesti. Osa tarvitsee enemmän tukea, osa pärjää itsenäisemmin - ihan saman perheen lapsistakin.
mutta silti katsoin perään ja varmistin, että kaikki OK. Siinä sivussa tuli kerrattua maantieto ja biologiakin.
Kiitokseksi vaivannäöstä kolme lastani ovat nyt kaikki haluamillaan aloilla yliopistossa. Kun jaksoin nähdä vähän vaivaa ja olla hieman kiinnostunut koulunkäynnistään ekalta luokalta asti, ei minun tarvinnut myöhemmin lohduttaa lasta, joka ei päässytkään pyrkimäänsä opiskelupaikkaan. Ihan riittävästi olen nähnyt nuoria, joilla on toiveet korkealla ja surkea todistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen ei paljon tarvita. Olin koulussa hyvä historiassa ja opiskelin yliopistossa historiaa.
Lapseni eivät toistaiseksi opiskele espanjaa. Voi olla että toinen ottaa sen lukiossa. Sitten voin hyvin opiskella minäkin sitä. Esperantoa ei tietääkseni koulussa voi Suomessa lukea.
Hyönteiset, linnut ja rusakot jne. saa netistä ja tietosanakirjoista.
Sama pätee evoluutioon jne.
Olen minä matikankin opetellut. Meillä vain on tämä työnjako. Jos mies on ulkomailla, hoidan myös matikat.
Minä en _ikinä_ korjaa lapseni läksyissä tekemiä virheitä. Autan kyl alkuun, jos ei hiffaa, mitä jossain tehtävässä täytyy tehdä, mutta en korjaa en. Syy?
Itse opettajana haluan ehdottomasti nähdä millaisia virheitä oppija tekee, koska niistä pystyn päättelemään, missä vaiheessa oppimisprosessi on ja millaisia harjoituksia/kertausta jokin asia vaatii, jotta henkilö oppii asian. Virhiden avulla pystyn myös päättelemään, ovatko luokan opiskelijat ryhmänä valmiita siirtymään seuraavaana siaan. Jos suurin osa takeltelee, asiaa kannattaa vielä harjoitella. Ja jos suurin osa hallitsee, ja yksi (-muutama)ei, tämä yksi(-muutama) tarvitsee lisätukea asian oppimiseen. Virheistä oppii niin lapsi kuin opettaja.
Toki mun on tosi vaikea antaa lapsen tehdä virheitä, mutta toivon, että lapseni opettaja myös saa virheistä arvokasta tietoa ja suhtautuu virheisiin itselleen arvokkaana tietona. Mene ja tiedä, ehkä olenkin opettajan mielestä kauhea välinpitämätön mutsi, jota pitää kovistella ymmärtämään lapsen läksyjen korjaamisen tärkeys. (Mut jos lapsi tekee tahallaan huolimattomasti ja ylimalkaisesti päästäkseen nopeammin ulos, niin silloin laitan lapsen tekemään koko tehtävän uudestaan, siististi ja kaikessa rauhassa. Sen verran kylylään, koska tunnen lapseni taipumuksen hutaisemiseen.)
lapsen väärin olevat tehtävät, ei lapsi välttämättä kuitenkaan opi tekemään niitä oikein, koska vanhemmilla ei läheskään kaikilla ole opettajan koulutusta...
Koulussakaan ei huomata lapsen tarvitsevan esim. tukiopetusta, jos kaikki tehtävät on aina hienosti oikein tehty... -ap
ei siis todellakaan tarvita tietOa läksyistä. Ope kun saa 4 - 6 h päivässä havaintomateriaalia siitä, mikä keneltäkin sujuu ja mikä ei.
Niin, kotiläksyt ovat todellakin KOTIläksyjä ja vanhempien vastuulla on se, että he opettavat jälkikasvunsa tekemään hommat huolellisesti. Kaikkia tehtäviä ei todellakaan tarvitse tarkistaa, mutta fiksut, koulutetut vanhemamt seuraavat lastensa koulutyötä ja ohjaavat, kun huomaavat, että jokin asia ei ole helppo.
Mieti asia vaikka niin, että joku liittyy Painonvartijoihin.Hän istuu kiltisti kuuntelemassa ohjeet, mutta ei kuitenkaan noudata annettuja ohjeita. Onko laihtumisen epäonnistumisen syy silloin Painonvartijoissa vai hänessä itsessään?
Sama pätee kouluun, jos lapset (ja vanhemmat eivät noudata open antamia ohjeita koulutyöskentelystä, onko vika todellakin koulun VAI KENTIES ONKOHAN KODILLA AIKA SUURI MERKITYS TÄSSÄ ASIASSA??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
läksyt tunneilla läpi! Voit vaikka laskea jonkin laskun ja olla tyytyväinen tulokseen ja kuvittelet laskeneesi kaiken oikein. Kun sitten tunnilla käydään kotitehtäviä läpi, saatatkin huomata, että lopputulos on jotain ihan muuta ja oletkin jättänyt tehtävänannossa jotain huomioimatta.
Kuten satoitkin; läksyt on sitä varten, että oppilas oppii. Mutta oppilas ei opi, jos tehtäviä ei tarkisteta ja käydä virheitä läpi!
Miksi hermostuit niin hirveästi siitä, että kysyn, miten nykyajan opetus poikkeaa aiemmasta?
oman keuhkoomisen jälkeen:)
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että kyllä ne läksyt pitää koululla käydä läpi. Ei opettajan tarvitse tarkistaa jokaisen oppilaan vihkoa, vaan tarkoitan, että käyvät tehtävät läpi, ja siten varmistetaan, että kaikki osaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorimman kohdalla painotettiin etenkin kolmosella, että vanhemmat eivät saa enää missään nimessä huolehtia lapsen läksyistä. Muuten käy huonosti eikä opi niitä koskaan itsenäisesti huolehtimaan.
5. luokkalaisen opettaja painotti vanhempainillassa, että vanhempien tehtävä on vahtia lapsen läksyjentekoa ja katsoa iltaisin tai aamulla, että siellä repussa on oikeat kirjat.
Mun mielestä myös tosi outoa.ihan omalla vastuulla, ei vanhempien vika, jos jäi tekemättä. Nyt jostain syystä omien kolmen koululaisen kanssa painotetaan joka luokka-asteella, että vanhempien pitäisi istua tekemässä läksyjä koululaisen kanssa ja kuten mainitsit, PAKATA REPPU! Ihan käsittämätöntä. Miksi minun pitäisi pakata viidesluokkalaisen reppu???
jos lapsi ei osaa sitä itse tehdä, se on sinun vastuulla
Täydellinen suorastaan. Olet varmasti sitä mieltä että kaikkien pitää osata kaikkia Suomen kouluissa opetettavia kieliä että voi tarkistaa onko lapsen läksyt tehty oikein. Hallitsen varmasti myös lukion pitkän matikan, fysiikan ja kemian.
Ja ihanaa että sinulla on aikaa kerrata/opetella KAIKKI asiat mitä lapsillesi koulussa opetetaan ja mitä itse et vielä osaa tai olet unohtanut. Paljonkos sinulla menee siihen aikaa viikossa, ei varmaan kovin montaa minuuttia kun olet niin hyvä kaikessa?
Siihen ei paljon tarvita. Olin koulussa hyvä historiassa ja opiskelin yliopistossa historiaa.
Lapseni eivät toistaiseksi opiskele espanjaa. Voi olla että toinen ottaa sen lukiossa. Sitten voin hyvin opiskella minäkin sitä. Esperantoa ei tietääkseni koulussa voi Suomessa lukea.
Hyönteiset, linnut ja rusakot jne. saa netistä ja tietosanakirjoista.
Sama pätee evoluutioon jne.
Olen minä matikankin opetellut. Meillä vain on tämä työnjako. Jos mies on ulkomailla, hoidan myös matikat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miyäs jos lapset tekisivät osan siivoamisesta ja pyykkäisivät. Kyllä tokaluokkalainen oppii laittamaan pesukoneen päälle. Mitä jos lapset tarkastaisivat toistensa läksyjä?
Täällä kysyttiin että mitä sitten tekee, jos lapsi opiskelee vaikka venäjää. Vastasin että ei ole.
Minulla menee läksyjen tarkistamiseen vartti per lapsi per ilta.
Eihän niitä aihealueita tarvitse itse osata muuta kuin luntata kirjasta se, mitä ei itse muuten muista...
(olettaen että ovat jo vähän muuta kuin 1+2-tasoa) ja 1 sivu maantiedon tehtäviä + tunnistettavia kasveja/eläimiä, niin tarkistat ne vartissa? Siis lasket kaikki laskut ja etsit kirjasta oikeat vastaukset, tai ehkä netistä? Nopeaa toimintaa. Puhumattakaan siitä mitä sitten tapahtuu kun alkaa tulla kotitehtäviä joissa pitää kirjoittaa enemmän kuin 2 riviä ja selittää esim. hormonitoiminnasta vähänkin syvällisemmin.
Täällä kysyttiin että mitä sitten tekee, jos lapsi opiskelee vaikka venäjää. Vastasin että ei ole.
Minulla menee läksyjen tarkistamiseen vartti per lapsi per ilta.
Eihän niitä aihealueita tarvitse itse osata muuta kuin luntata kirjasta se, mitä ei itse muuten muista...
Ei siinä mitään. Lapset ovat etusijalla. Me myös kuskaamme nämä lapset muualle kouluun, joten viikossa menee niihin matkoihin pelkästään noin 8 tuntia.
Tällä hetkellä menee tuo aika läksyihin. Lapset 4. luokalla ja 1. luokalla.
Eli jos läksyjen oikeellisuuden tarkistamiseen menisi esim. 1 h per lapsi päivässä, niin alkaisiko mielipiteesi muuttua?
Ei siinä mitään. Lapset ovat etusijalla. Me myös kuskaamme nämä lapset muualle kouluun, joten viikossa menee niihin matkoihin pelkästään noin 8 tuntia.
Tällä hetkellä menee tuo aika läksyihin. Lapset 4. luokalla ja 1. luokalla.
Minä panostan lapsiini ja lasteni koulunkäyntiin.
T. Ohis