2- ja 4-vuotiaiden poikien äiti totesi, etten tiedä äityydestä mitään

mutta en tykkää kummankaan sanomisista.

Musta äidit jotka arvostelevat toisten kasvatustaitoja tai äiteyttä niin ovat rasittavia.

En oikeastaan halua olla tekemisissä tällaisten äitejen kanssa.

Niin olen itse kasvattanut kehitysvammaisen lapsen ja yhden ylivilkkaan.

Nyt tosiaan kummatkin hienoja koulaisia ja osaavat käyttäytyä oikein hyvin.

Taaperot vasta harjoittelevat sitä käyttäytymistä.

31

jokainen meistä kokee äitiyden, lapsen sukupuolesta viis. se on eri asia onko äiti mukana elämässä hyvänä äitinä vai huonona. Huonot äidit eivät edes vaivaudu antamaan aikaa, rajoja ja rakkautta lapselleen.

sukupuolella ei ehkä ole mitään väliä. On niitä apaattisia poikalapsiakin olemassa!



Arvelen, että kommentti saattoi tulla kahden vilkkaan uhmaikäisen koheltajan äidiltä sellaiselle äidille, jonka lapset sattuvat olemaan rauhallisia.

odellakaan tarkoita että lapsi olisi apaattinen.

Ajatelkaa, on äitejä, joilla on sekä 2 poikaa että 2 tyttöä.



Niiden elämä se vasta helvettiä onkin ja täällä kehdataan elvistellä muka kasvattamisesta ja äitiydestä.

Hei AP! Oisit kirjoittanut, että sulla on kaksi poikaa, ja sun mielestä tyttöjen äidit ei tiedä äitiydestä mitään! Jo ois tullut päinvastaisia kommentteja :D Palstalla ap on aina väärässä!!!!

Joiden isommat muksut osaavat käyttäytyä. Itselläni on 4 ja 1 vuotiaat pojat. Opetan heille tapoja ja sitä hedelmää jo näkyy tässä 4-vuotiaassa, ei kuitenkaan aina! tämä kyseinen kahdenlapsen äiti on JUURI nyt siinä vaiheessa että niitä tapoja opettaa niille lapsilleen. Vaihe on rankka on kyseessä sitten tyttö tai poika lapset ja sääntjä vastaan uhmataan varmasti. HEKIN nostavat sitten hattujaan myöhemmin MUTTA sinä joka luulet olevasi parempi äiti, koska sinulla on vanhemmat lapset_sulje ovi ja pysy siellä missä oletkin, älä vain astu ulkoilmaan tai ihmisten ilmoille tuon kieroutuneen ajatusmallisi kanssa. Pikkulasten vahnhempana on välillä rankkaa.

että nämä meidän isot lapset on myös joskus olleet pieniä?? Ei ne meille ole koululaisina tupsahtaneet! (Adoptoidut toki voi ollakin)

Sinähän se ylimielinen olet, kun retostelet kasvatustaidoillasi. Aina noi teinien äidit unohtaa millaisia ne omat lapset oli pienenä. Mun pojat oli tosi raskaita pienenä ja kuule kyllä niitä on kasvatettu aivan tarpeeksi. Äiti jonka pojat on nyt 8v. 11v.

ehkä ap:n kaveri on tokaissut kommentin ajattelematta sitä sen enempää. Itsellä on 3 poikaa ja kaikki ovat hyvinkin erilaisia. Ei todellakaan voi imemisotteesta ja vauvan huitomisesta erotella. Poikien villiys ja kovaäänisyys on suuresti liioiteltua, sitäkin kai on, mutta suurin aika vähä-äänistä leikkimistä. Kyllä ne tytötkin osaa kovalla äänellä leikkiä ja kirkua. Joka tapauksessa, ei äitiys lapsen / lasten sukupuolesta riipu.

poika-stereotypialokeroon ja hänkin saa päiväkodissa ja kyläpaikoissa kehuja käytöksestään, mutta on kotioloissa siis melko riehakas pakkaus ritari ja ninjagoleikkeineen. Eniten meteliä meillä lähtee kun 10 vuotiaaalla tytöllä on pari ikätoveriaan kylässä. Se kirkumisen ja kikatuksen määrä on sellainen, että tekisi mieli hankkia kuulosuojaimet ja on oikeasti todella ärsyttävää. Silti olen varma, etteivät kaikkien tytöt ole tälläisiä... meillä vaan näin. Minä olen muuten saanut aina kehuja kasvatustaidoistani, niin sukulaisilta kuin päiväkodeista ym tahoilta. Olen vaan aina todennut, että meille on vaan suotu suht helppoja lapsia.

Joku vähättelee ap.n kokemuksia äitinä olosta.



Palstalla riehaannutaan, ja haukutaan ap ylimieliseksi ilkeilijäksi, jolla on tarve päteä? Kaikki sen takia, että ap mainitsi sivulauseessa, että on opettanut lapsilleen vuosien aikana myös käytöstapoja?



Siis miksi te nyt noin kimpaannutte?

Heitäkin valitettavasti näkee kaupungilla :(

Joku vähättelee ap.n kokemuksia äitinä olosta. Palstalla riehaannutaan, ja haukutaan ap ylimieliseksi ilkeilijäksi, jolla on tarve päteä? Kaikki sen takia, että ap mainitsi sivulauseessa, että on opettanut lapsilleen vuosien aikana myös käytöstapoja? Siis miksi te nyt noin kimpaannutte?

Siis miksi te nyt noin kimpaannutte?

Minusta on ylimielistä todeta, että



a) ei tiedä mitään äitiydestä, jos lapset sattuvat olemaan rauhallisia/tiettyä sukupuolta tms.



b) tietää enemmän äitiydestä, kun on isommat lapset ja vuosien kokemus äitiydestä



c) äitiyttä voisi jotenkin verrata tai ylipäätään mitata



d) villi 2-vuotias olisi huonosti kasvatettu



Kaikissa näissä asettaudutaan ylemmyyden tunnon varaan siitä, että on itse onnistunut ja toinen ei.



Kun äiti - olipa yhden, kahden, viiden tytön/pojan äiti tahansa - kamppailee riehuvan taaperon kanssa, tuskastuu ja hiki valuu, on äärimmäisen epäempaattista olla tajuamatta, mistä toisen katkerat kommentit lähtevät. Tyhmää, toki, mutta sen ylemmyyden tunteen voisi säästää mielessään, kun TIETÄÄ, että sillä toisella on oikeasti tällä hetkellä vaikeaa. Ehkäpä voisi kommentoida positiivisella tavalla asiaa esim.

- Viiden vuoden päästä kaikki on jo toisin TAI

- Muistan, kun meillä oli tuo hankala vaihe TAI jos ei ole kokenut mitään hankalaa vaihetta

- Onneksi me säästyimme tuolta hankalalta vaiheelta, mutta tiedän, että useimmat lapset käyvät tuon läpi.



Ihan perusempatiaa, ei sen kummempaa.



Typerät laskevat äitiyden vuosia ja ylpeilevät niillä tai lasten lukumäärällä. Ne seitsemän lasta on voitu kasvattaa päin mäntyä tai se teinien vanhempi on voinut olla aivan kädetön taaperovaiheen aikana. Hyvästä äitiydestä ei kerro pätkääkään se, montako lasta on kasvattanut tai kuinka monta vuotta on ollut äitinä. Eikä hyvä äiti nosta itseään muiden yläpuolelle. Mutta hyvä äiti ymmärtää toista heikkouden hetkellä ja antaa anteeksi toisen törpöt ja omanapaiset lausahdukset. Tuskaiset tölväisytkään eivät vielä kerro mitään äitiyden tasosta - ne kun on hetken mielijohteesta lausuttu.

huonoista geeneistä mitään. Meille osui vanhempiensa kaltaiset lapset, niin näköjään teillekin.

vaan siihen joka kirjoitti asian palstalle.

Minusta on ylimielistä todeta, että a) ei tiedä mitään äitiydestä, jos lapset sattuvat olemaan rauhallisia/tiettyä sukupuolta tms.

Koska sulla ei ole niitä villejä poikia.

ap

Ehkäpä voisi kommentoida positiivisella tavalla asiaa esim. - Viiden vuoden päästä kaikki on jo toisin TAI - Muistan, kun meillä oli tuo hankala vaihe

MINUA on väheksytty, koska minulla on "vain" tyttöjä, eli en voi tietää mistään mitään. Ja tiedoksi: toinen tyttäristäni oli pienenä erittäin vilkas ja haastava... Nykyään osaa käyttäytyä ainakin vieraiden läsnäollessa ;)

ap

Tuskaiset tölväisytkään eivät vielä kerro mitään äitiyden tasosta - ne kun on hetken mielijohteesta lausuttu.

"ylimielinen" ap

huonoista geeneistä mitään. Meille osui vanhempiensa kaltaiset lapset, niin näköjään teillekin.

Minä ainakaan en ole tuollaista väittänyt. Jos meillä kyläillessä 4-vuotias lapsi rikkoo tavaroita, penkoo kaappeja, sylkee päälleni eikä äiti teee mitään, olen sitä mieltä että lapsia voisi kasvattaakin. Jopa niitä poikia. Eikä vain huokailla, kuinka mulla on niin helppoa kun 8 ja 12-vuotiaat istuvat kahvipöydässä rauhallisesti.

ap

d) villi 2-vuotias olisi huonosti kasvatettu