Skitsoin todistamasi mustasukkaisuustilanne?

Älä lue tätä ketjua, jos tulee niin paha olo. Ja ei tämä mitenkään täynnä mitään huorittelua ole, niinä muutamina kertoina kun kyseistä sanaa on käytetty, on vain kuvailtu niitä tilanteita joissa joku mustasukkainen ihminen on raivoissaan ko. sanaa käyttänyt ja kyseessä ei ole ollut viestin kirjoittaja vaan joku muu. Vai puhutko nyt vaan yleensä kielenkäytön siistimisestä, pitäisikö noiden sanojen tilalle laittaa tähtiä tai jotain?

Oi sitä nuoruutta, kun minun piti olla ainoa nainen maailmassa miehelleni.



Emme voineet vuokrata elokuvaa, jota en ollut nähnyt, koska pelkäsin, että mieheni näkee seksikohtauksia ja paljasta pintaa. Televisiosta katsottiin vain minun hyväksyväni sarjat (kieltolistalle päätyi muun muassa CSI Miami). Miehen Facebookin kaverilista käytiin nainen naiselta läpi, että kuka, kuinka kauan tunnettu, mistä tuttu, millainen ihminen, onko puhelinnumero tallessa JII ÄN EE. Sieltä karsiutui minun saneluni takia 99 % naisista. Vain sukulaiset jäivät. Karsin miehen videopeleistä kaikki, joissa oli seksikkäästi esitettyjä naisia. Porno oli ehdottomasti kielletty.



Rannalle tai uimahalliin emme voineet mennä, koska siellä oli puolipukeisia naisia. Luin miehen tekstiviestit päivittäin. Vaadin pääsyä miehen Facebookiin ja sähköpostiin. Mieheni ei saanut käydä muualla kuin töissä ilman minua. Ja tietysti hän nai kaikkien työkavereidensa kanssa minun ajatuksissani, ja siitäkin riideltiin satoja kertoja...



Ja niin edelleen. Käsitätte kyllä. Olin jopa väkivaltainen.



Ero tuli, minä jättäjänä.



Hakeuduin terapiaan ihan muista syistä, mutta tämäkin asia käsiteltiin.



Nykyään elän NORMAALISSA parisuhteessa, jossa kunnioitan mieheni ns. kirjesalaisuutta (en tutki puhelinta / Facebookia / sähköpostia), en kyttää miehen menemisiä, en kysele "kuka soitti?"... Mies saa käydä missä tahansa ilman minua, mukaan lukien viikonloppujen ryyppyreissut ystäviensä kanssa. Mies saa katsoa pornoa. Ja niin edelleen. Nykyään käsitän, miten naurettavaa ja typerää käytökseni on ennen ollut, ja ennen kaikkea EPÄREILUA.



Edelleen joskus epävarmuus nostaa päätään ja ahdistuskohtaus iskee. Minulla on lääkitys siihen.



Hakeutukaa hyvät ihmiset (sekä miehet että naiset) hoitoon, jos on pahoja mustasukkaisuusoireita! Suosittelen lämpimästi. Oma elämä helpottuu kummasti, kun ei tarvitse 24/7 pelätä ahdistuneena mörköjä, joita ei edes ole olemassa. Nykyään olen onnellinen ja tasapainoinen, ja miehelläni on enemmän vapautta kuin suurimmalla osalla muista parisuhteessa olevista miehistä, eikä se haittaa minua. Päin vastoin.



Niin, joku mainitsikin Claudia Schifferin näköisen naisen olleen mustasukkainen.



Olen itse sen näköinen, että kelpaisin niin alusvaatemalliksi kuin meikkimalliksi. Miesten unelmavartalo (isot rinnat, kapea vyörätö, leveä lantio, kiinteä ja pysty pylly). Kauniit, persoonalliset kasvot. Pitkät, vaaleat, hyväkuntoiset hiukset. Pukeudun hyvin naisellisesti. Lukemattomia kertoja kehuttu maailman kauneimmaksi naiseksi, kymmenien miesten toimesta.



Kokemukseni mukaan onkin niin, että mitä kauniimpi nainen, sitä mustasukkaisempi luonne.



Onneksi siitäkin pääsee eroon. Suosittelen.

Miten tästä pääsee eroon? Onneksi olen oppinut hillitsemään itseäni, enkä ikinä menisi esim. baarissa riehumaan jollekin, että nyt ämmä näpit irti mun miehestä - siis jos hän esim. juttelisi jonkun kanssa. Mustasukkaisuutta kyllä tuntisin, mutta sen käsittelisin myöhemmin kahden kesken miehen kanssa. Mikä mua riivaa?

Vastaus tulee hiukan myöhässä, mutta parempi kuin ei milloinkaan. Hyvä että olet oppinut hillitsemään itsesi. Se on jo alku. :) mäkin olin nykyisen suhteeni alussa mustasukkainen, johtui siitä, että mielestäni mieheni on "tasokkaampi" kuin minä, ja hänellä oli ja on paljon hyviä naispuolisia kavereita. Lisäksi aikaisemmissa suhteissani (2kp) miehet ovat olleet äärettömän mustasukkaisia, joten se oli myös osittain opittua, niin muka kuuluu olla. 

Mutta siis, kun mies tekstailee tms. en enää kysy että kenen kanssa. Kertoo jos kertoo. Urheilee myös kaveriensa kanssa paljon, käy kahvilla yms. Kyllä siinä periaatteessa pystyisi pettämään. Olen vain opetellut ajattelemaan, ettei ihmistä voi omistaa. Menee jos on mennäkseen. Jos pettää niin en halua tietää, kärsiköön tunnontuskansa yksinään. Rakastuneelta se onneksi vielä vaikuttaa. :) plussana tästä on oma vapauteni, jota nykyään vahdin aika hulluna, kännykkä, tietokone ja työpöytien laatikot ovat kummankin ehdotonta yksityisaluetta. 

Alku oli hankalaa, pääasiassa tappelin kyllä itseni kanssa sisäisesti, onneksi, mutta ole oppinut ajan kanssa luottamaan mieheeni. Jos joku koittaa baarissa (ollaan yleensä isolla porukalla, minä tanssilattialla ja mies pöydässä) iskeä miestäni, olen vain onnellinen: kelpais muillekin, ja vielä hyvännäköisillekin. :)

Eli kiteytettynä, jjos mies rakastuu toiseen, en voi sitä estää. En edes halua olla rakkauden tiellä. Surullista se olisi, mutta vain elämää. Jos taas random-pettäisi, en edes haluaisi tietää. Turhaa tuskaa. Seksi ei onneksi ole maailman tärkein tai vakavin asia ja ihmiset mokailee. 

Olin päiväreissulla Tallinnassa, siis aamulla lähtö ja illalla paluu. Exän kanssa oli sit reissun päätteeksi seksiä ja hän totes et oon epätavallisen märkä joten mulla oli sisällä jonkun mällit =D. Ei helvetti ku naurattaa toi nyt. Lisäksi oli sairaan mustasukkainen serkustani joka on mua 2 vuotta vanhempi. Siis ollaan syntymästä asti tunnettu, varmaan tekee mieli alkaa panemaan kun toinen on kuin veli =D.

Itse se idiootti sitten mua petti vaikka mä olin uskollinen. Se joka eniten epäilee on itse pettäjä. Onneksi löysin jo vuosia sitten normaalin miehen.

Soitin miespuoliselle serkulle ja rupattelimme vähän aikaa. Tosin puhelu ei kestänyt kovin kauan, kun koko ajan taustalta kuului tivaavalla äänensävyllä: "Kuka se on? Kuka? KUKA??!!" ja serkullekin tuli kiire lopettaa puhelu. Tässä vaiheessa ajattelin vielä huvittuneena, että onpas serkun uusi tyttöystävä uteliaan puoleista sorttia.

Kohta tämän jälkeen kännykkä soi ja katon, että serkun numerosta soitetaan. Vastaan ja yllätyksekseni se onkin serkun tyttöystävä. Ei siinä mitään, alkuun jutellaan mukavia ja näin, kunnes alkaa kamala saarna. Tyttö karjuu, että ETKÖ SÄ TAJUU ETTÄ ME SEURUSTELLAAN NYT TÄMÄN PEKAN KANSSA JA SUN EI TARVITSISI SOITELLA PEKALLE! NYTKIN OLI ROMANTTINEN ILTA MENOSSA JA SÄ PILASIT SEN!!! Meen ihan hämilleni ja pyytelen vaan anteeksi, kun kehtasin soittaa. Ajattelen, että tyttö on humalassa ja että olen tosiaankin keskeyttänyt puhelullani jonkun herkän romanttisen tilanteen. :')

Oletin serkun tyttöystävän tajuavan, että olen vain Pekan serkkutyttö, koska olimme jo kerran tavanneet sen tytön kanssa. Siksi en tajunnut edes puhelimessa selittää, että ihan sukulainen olen, enkä mikään naikkonen joka yrittää vikitellä Pekkaa. Olin myös niin hämmentynyt, että en osannut muuta kuin pyydellä anteeksi. Myöhemmin mulle vasta selvisi, että sairaalloisen mustasukkainenhan se oli. Eipä sen jälkeen pidetty Pekan kanssa mitään yhteyttä niin kauan kun hän seurusteli tuon raivottaren kanssa. Tuskinpa hän sai pitää yhteyttä edes omiin kavereihinsa tai muihin sukulaisiin.

Olin vuosia sitten eräässä isossa kaupassa töissä. Jonkun aikaa oltuani hommissa vapailta palattuani minut kutsuttiin esimiehen luo ja annettiin potkut. Kuulemma oli tullut asiakkailta valituksia. Olin täysin ihmeissäni sillä KERTAAKAAN aiemmin ei mistään tälläisestä ollut mitään puhetta ja päinvastoin olin saanut erittäin hyvää palautetta asiakkailta ihan palautelaatikkoa myöten. Koska olin tosi nuori ja naiivi ja "vain" kesätöissä hyväksyin kohtaloni, vaikkakin kaikki muutkin tätä tapausta ihmettelivät.

Kului jonkin aikaa ja eräs työkaveri (ja edellämainitun) esimiehen hyvä ystävä tästä kaupasta tuli kerran kännissä avautumaan minulle ravintolassa. Hän kertoikin että todellinen syy potkuihini oli se että tämä esimieheni oli nähnyt joskus minut ja ex-miehensä (!)  tanssimassa jossain ravintolassa. Itse en koko tyyppiä edes muistanut eli kyse oli ollut todellakin yhdestä yksittäisestä tanssista. Ja missään nimessä en siis ollut tiennyt näiden kahden ihmisen jostain yhteydestä! Arvatkaapa ottiko päähän, kun duuni lähti alta moisen tapauksen vuoksi?

Olin vähän päälle parikymppisenä baarissa kaverini kanssa. Juttusilleni tuli pitkä ja komea mies. Vaikutti ihan kivalta tyypiltä ja ilta sujuikin rattoisasti.

Miehen mentyä vessaan juttusilleni tuli toinen mies joka moikkasi minua nimellä. En ollut KOSKAAN nähnyt häntä ja ensimmäisenä tietysti ihmettelin kuka se sinä olet ja mistä tunnet minut. Alkoi sitten kertomaan että pikkuveljensä on ollut yhtä aikaa kanssani yläasteellä ja joskus olivat tulleet kaupungilla vastaan ja minä tietysti moikannut pikkuveljeään.

Tässä vaiheessa ensimmäinen mies tuli vessasta, tuli viereeni ja sai älyttömät RAIVARIT kuinka törkeätä on kun heti lirkuttelen muille miehille kun hän lähti vessaan. Menin sanattomaksi... Olin just tutustunut tähän ekaan mieheen paria tuntia aikaisemmin ja hän käyttäytyy kuin mustasukkainen poikakaveri.  :o

Kiinnostus loppui siihen ja loppuillan vietin kaverini kanssa. Myöhemmin tuo toinen mies tuli juttusille ja kysyi hermostuiko poikakaveri  pahastikin kun kävi juttusillani. Nauroi katketakseen kun kerroin että ei se mikään poikakaveri ollut vaan tyyppi johon tutustuin paria tuntia aiemmin.

Minä jouduin kerran olemaan sairaalassa useamman päivän. Silloinen poikaystävä alkoi sitten syyttelemään minua, että varmasti vain esitän jollekin söpölle lääkärille olevani kipeä jotta minua ei päästettäisi pois sairaalasta.

näitä lisää

On myös hirveän helppoa maalata toisesta kyttääjä, jos kysyy ihan normaalisti, ihmsiestä kiinnostuneena "kuka toi oli" ja luulee saavansa normaalin vastauksen "joo, se on yks mun opiskeluaikainen tuttu, tosiaan duunissa mun asiakkaalla, ihan kiva tyyppi, pitää esitellä teidät". Kun ollaan uudessa asuhteessa, ei tunne toisen tuttuja. Mulle kovasti esitelty kaikki, joistain olen kysynyt (niin miehistä, kuin naisista) noin ja yleensä saanut tuontyyppisen vastauksen, asiallisen vastauksen asialliseen kysymykseen.



Sitten kysyn yhdestä kauniista naisesta tuon kysymyksen ja mies (jonka kanssa liikutaan paljon baareissa yhdessä, mutta myös erikseen, mies saa mennä miten tahtoo ja tulee aina lopuksi minun viereeni) meneekin ihan sekaisin, ei vastaa vaan alkaa huutamaan ja syyttämään vainoharhaisuudesta ja vetäytyy päiväkausiksi yksin kotiinsa, laittaa viestejä suuresta masennuksestaan.



Niin kyllä minusta parisuhteessa saa myös vähän kysyä asioita ja varsinkin aluksi on tottumista uuden ihmisen elämäntapoihin ka kommunikaatiotaapoihin. Minusta on outoa myös se, että toinen ei ole ollenkaan omistusviettinen. Kun ystävänsä yrittävät lääppiä, miehet ehdottelevat jotain baareissa, ei koskaan mitään kysymksiäå eikäö reaktioita paitsi myöghemmin kertoo vihaavansa.



Itse olen joskus siis epäillytkin jotain ja silloin suoraan (rauhassa, selvänä, kahden kesken) kysynyt kysymyksiä, ettei just tule jotain väärinkäsityksiä. Jos toisella on takana vaikea suhde eli yhtääkiä täydellisessä suhteessa pettämistä ja suurta kusetusyritystä (esim.rahat), niin on aika normaalia, että sen jälkeen ihmisen kyky luottaa sadalla on vähän vaurioitunut.

suoraan siitä, että itse on valmis hyppimään kukasta kukkaan. Entinen naapurini oli juuri tällainen mies. Vaimoaan vahti kuin haukka ja skitsosi, mutta itse pelehti lähiöpubissa muiden naisten kanssa.

Exäni soitti ykköset keskellä yötä, mies luuli että meillä on suhde ! (tosiasiassa exän kaverit olivat pelleileet hänen puhelimellaan..)



Olin googlettanut exäni nimellä, ihan vaan uteliaisuuttani ja tylsyyttäni, mies hermostui.



onhan näitä.

luulen, että nuo kyttääjämiehet (kyllä, he edustavat pientä vähemmistöä miessukupuolesta) yllättyisivät, jos tajuaisivat miten noloina ja sairaina normaalit naiset heitä pitävät.

Mutta kyllä minä jollain tasolla myös ymmärrän noita miehiä, jotka ovat halunneet "vahtia" tyttöystäviään.

Katsokaas kun mies tietää, mitä muiden miesten päässä liikkuu ja luulen, että naiset yllättyisivät miten seksuaalipainotteisia nuorten miesten ajatukset ovat. Mies myös tietää, miten paljon nuoriin ilman kumppania liikkuviin naisiin kohdistetaan iskuyrityksiä. Samoin mies tietää senkin, miten paljon tapahtuu näitä "asia vain johti toiseen ja sitten olimmekin jo sängyssä" -pettämisiä.

Kun nuo asiat laskee yhteen, ei ole mikään ihme että joku mies haluaakin vahtia "menevää" tyttöystäväänsä/vaimoaan.

Olimme tapailleet nykyisen mieheni kanssa nelisen kuukautta, emmekä olleet juurikaan toistemme ystäviä vielä tavanneet. Mieheni palautui parin viikon duunikeikalta kotiin ja ehdotti, että menisimme katsomaan hänen kaverinsa bändin keikkaa baariin. Olin ihan innoissani näkemään mieheni tuon tauon jälkeen ja sovimme, että millä junalla tulen ja näemme baarissa.

Baarissa oli melko täyttä ja narikan jälkeen menin tiskille tilaamaan siiderin. Näin mieheni seisoskelevan kavereidensa kanssa erään pöydän ympärillä. Mies näki minut ja rupessi hymyilemään minut nähdessään. Melko luonnollinen reaktio, mutta vastasin hänen hymyynsä ja iskin silmää hänelle. No, mieheni vieressä seisovan miehen tyttöystävä oletti, että kehtasin iskeä silmää hänen rakkaalleen ja huoritellen ja kiroten heitti oluen päälleni. Siinä hetken olin hämilläni tälläisestä tervetulon toivotuksesta, mutta sitten sain sanottua, että olen enemmän siiderin ystävä. Tämä nainen punehtui melkoisesti, ymmärtäessään kenelle olin silmääni iskenyt.

Tuolla naisella oli muitakin vastaavia episodeja, joten kukaan ei yllättynyt, että suhde ei kovin montaa kuukautta enää jatkunut.

sairaalloisen mustasukkaiseksi osoittautuneen nuorenmiehen kanssa. Voisin vastata tähän enemmänkin esimerkkitarinoita siltä ajalta, mutta tässä nyt yksi:



Olin baarissa naispuolisen kaverini kanssa istumassa iltaa. Seuraamme liittyi kaksi meille tuntematonta nuortamiestä. Juteltiin vähän aikaa niitä näitä. Kävi ilmi, että hekin olivat edellisvuoden ylioppilaita niin kuin minäkin. Koska meidän vuosikerran Spes Patriae oli juuri ilmestynyt ja olin plaraillut sitä opiskelijakämpälläni, mieleeni tuli kysyä, olivatko heidänkin kuvansa siellä. Olivathan ne, he kertoivat koulunsakin. Me halusimme viettää iltaa pääasiassa tyttöjen kesken juoruten, joten kovin kauan emme sitten niiden jätkien kanssa edes jutelleet - puhumattakaan mistään pitemmälle menevästä. Toivotettiin mukavaa iltaa puolin ja toisin eikä enää nähty koko tyyppejä.



Mainitsin ohimennen poikaystävällenikin, että olimme vähän aikaa jutelleet joidenkin jätkien kanssa. Silloin hän ei sanonut vielä mitään, mutta kun seuraavan kerran olin lähdössä hänen kanssaan baariin ja otimme punkkua pohjiksi mun kämpälläni, hän palasikin aiheeseen. Ketä ne äijät oli? Etkö muka tuntenut niitä? Etkö ihan varmasti antanut puhelinnumeroa? Olivatko hyvännäköisiä? Tohon viimeiseen kysymykseen vastasin, että kato tosta Spes Patriaesta, sieltähän niiden pärstät löytyy. Poikaystäväni etsi kuvat, ja jumaliste repi ne irti kirjasta, rutisti pieniksi palloiksi ja sulloi lähes tyhjään punkkupulloon! Siinä se sitten huljutteli niitä viinitilkassa pullon pohjalla ja naureskeli vahingoniloisena... Silloin katsoin, että tolla tyypillä ei kyllä ole kaikki pojat kotona...

luulen, että nuo kyttääjämiehet (kyllä, he edustavat pientä vähemmistöä miessukupuolesta) yllättyisivät, jos tajuaisivat miten noloina ja sairaina normaalit naiset heitä pitävät.

Jos joku haluaa pettää niin sitten hän varmasti keksii tavan pettää, vahdittiin tai ei. Tai siis keksii tavan joutua tilanteeseen, josta "asiat vain johtivat siihen". Niinhän se yleensäkin menee.

Aikaisemmin tänne kirjoitellessani en tarkoittanut, että hyväksyisin puolisoitaan vahtivien miesten toimet. Ei tuollainen tässä ketjussa esitettyjen extreme-tapausten kaltainen kyttääminen ole reilua kenellekään.

En siis hyväksy kyttäämistä, mutta kyllä minun täytyy sanoa että ymmärrän sen. Nykymeno on niin hurjaa, jopa itsellänikin on kokemusta siitä, että moni nainen on tilaisuuden tullen varsin valmis pettämään. Ja niin on epäilemättä moni mieskin. Tällainen asenneilmapiiri toimii katalyyttinä jo valmiiksi epäileväiselle ja mustasukkaiselle luonteelle.

Huonosta itsetunnosta, omistushalusta ja väärin ymmärretyistä moraalisuusvaatimuksista näissä epäilemättä on kyse. Ymmärrän siis hyvin sellaisen kohtalaisen mustasukkaisen ihmisen fiiliksiä. Eivät kaikki tykkää siitä, että puoliso hengaa kenen kanssa vaan.

Silti täytyy kyllä mainita, että nuo tämän ketjun extreme-tapaukset ovat kyllä välillä sellaisia, että omakin ymmärrykseni olisi aika kortilla.

Siinä hetken olin hämilläni tälläisestä tervetulon toivotuksesta, mutta sitten sain sanottua, että olen enemmän siiderin ystävä.

Seurustelin säälittävän, pienimunaisen ja pikkumaisen miehen kanssa. Joka ei tietenkään ollut pätkääkään mustasukkainen, vaan ainoastaan hyvä ja hieno mies, joka halusi panostaa parisuhteseen.

Hän toivoi minulta vain sitä, että minkäin panostaisin parisuhteeseen.

Naismaisesti hän pahoitti mielensä, mikäli asiat ei menneet kuten hän oli suunnitellut.

Hän tuli yllättäen hakemaan mut töistä. Sanoin ettei olisi tarvinnut, kun olen menossa vielä kirjastoon/kauppaan//jumppaan. Mies oli kovin pahoillaan, ja osoitti mieltään, Kun hän vain halusi olla huomaavainen ja tulla hakemaan mut töistä... JOO MUT KUN EI TARVTISE, mä sanon sitten jos tarviin apua.

Pointti oli aina se yllätys. Hän ikään kuin teeskenteli että oli ystävällinen tai avulias, mutta pinnan alla kyttäs koko ajan että saisi mut kiinni jostain. En tiijä kylläkään, että mistä...

Kuntosalilla hän halusi käydä yhdessä. Näinhän hyvä poikaystävä tekee. Voi sitä harmistuksen määrää, kun kerroin että sain työpaikalta tarjousseteleitä vain naisille-salille! (En tietenkään saanut, mutta kunhan sanoin)

Jos minulla oli työmatka tai halusin lähteä esim. jollekin kulttuurimatkalle, hän ihmetteli suureen ääneen ja mökötti päiväkaupalla,että miksi minun pitää lähteä. No, työpaikan matkoista ei voinut kieltäytyä, mutta nekin oli vain tarkoitettu ryyppäämiseen.

Kulttuurimatkat oli hänelle henkilökohtainen loukkaus; halusinko siis mennä katsomaan jotain musikaalia mieluimmin (ja olla kotona klo 23.00) kuin nyhjätä sen kans kotona??

Olin siis koko ajan syyllistetty, ja hän vain halusi hyvää meille.

Säälittävä salakyttääjä ja vinkuja. Aloin pelata samalla tavalla. Mulla oli ihan tosta vaan, spontaanisti menoja, joihin olin unohtanut kertoa. No voi voi, ei kait se haittaa, että menen, tulen kotiin suoraan sieltä. Mies ei voinut suoraankaan kieltää, kun kerran mitään pahaa ei missäään tapahtunut, mutta näytti naamoja ja oli niin pahoillaan. Joo,hän voi tulla hakemaan. Ei sun tarvi,kun me saadaan firman taksikortti, niin sitä pitää käyttää.

Tietysti se oli niin ahne, että rahansäästäminen meni ohi kyttäämisenhalun. Tai mistä mä tiedän, vaikka olikin kyttäämässä.

En vastannut töissä puhelimeen ollenkaan. Se oli voi-voi-voi. Kun ne on vaan töissä nyt tämmöisen säännön laittaneet, että ei omaan kännykkään puheluja ollenkaan. Eikä mun työpisteessä ollut talon luuria...

Nuorempana sitä erehtyy kaikenlaisiin vässyköihin. Tällä iällä olisin rääkännyt sitä vielä rummemmin, mutta lyhemmän ajan ja häipynyt jo aikaa sitten

Vaituon luuserin tilalle naisen niin se on arkipäivää normaalissa hetero suhteessa. Mihinkään ei saa mennä, ketään ei saa tavata ja joka paikkaan pitää päästä mukaan. Jos jossain on niin soitellaan perään. Sairasta! Miksi ei anneta aikuisen ihmisen mennä ja tulla miten haluaa?

Täälläkin foorumissa naiset valittaa kun mies lähtee harrastuksiin tai kavereiden kanssa ulos. Kun naisella ei ole mitään tekemistä. Ei kai toinen ihminen ole toisen viihdyttäjä?

Opiskelujen alkuvaiheessa minulla oli tyttöystävä, joka järjesti kuulustelun joka kerta kun moikkasin jotain muuta naista kadulla. Vastaus oli aina sama, koska opiskelin erittäin naisvaltaisella alalla. Sama ongelma oli kaikkien opiskeluun liittyvien illanviettojen kanssa. Kun nainen jäi kiinni yliopiston kirjastolla ryhmätyöskentelyn kyttäämisestä, tajusin vihdoin että erottava on ja äkkiä.



Toinen tyttöystävä sieti sentään opiskelua mutta ei enää bänditouhuja. Joka ikisen keikkamatkan ennen ja jälkeen oli täysin varma, että petetty on. Kaikista bändin tekemistä biiseistä löytyi selviä merkkejä minun salasuhteistani, vaikka minä en ainuttakaan sanoitusta kirjoittanut. Keikkamatkoille ei yleensä halunnut mukaan, koska marttyyrimäisesti valitti kuinka kuitenkin on vain tiellä. Ja sen kerran kun lähti tilanne oli katastrofi. Juttelin keikan jälkeen "fanien" kanssa, jossa kaikkien karvaisten heviäijien seassa oli yksi nainen. Ennenkuin tyttöystäväni ehti käydä liian aggressiiviseksi bändikaveri veti hänet hieman sivummalle ja yritti selittää, että nuo ihmiset on ikäänkuin meidän asiakkaita ja niille pitää pyrkiä olemaan ystävällinen, johon nainen karjaisi että "no sitten te olette huoria!" ja paiskasi kaveria lasilla.



Myöhemmässä elämänvaiheessa oli naisystävä, jolle riitti jo se että olin aiemmin soittanut bändissä (silloin siis jo lopettanut) herättämään mustasukkaisuutta. Kun lähdin vapaalasketteluporukkani (3 miestä, 2 naista) kanssa alpeille, niin tämä nainen tuppautui, mukaan, vaikka ei ollut koskaan lasketellut. Offareille lähtiessä hän sitten luki vaihtoehdot, että joko hän lähtee mukaan tai kumpikaan ei lähde. Hetken aikaa teki mieli kyllä ottaa mukaan, olisipahan ainakin saanut kärsiä, mutta tyydyin toteamaan, että minä lähden ja sinäkin voit samantien lähteä ihan kotopuolessakin. Hostellilla sain tästä vielä kahden päivän huudot, kun ihan varmasti oli hirveät orgiat jossain jäätiköllä tai vuorenhuipulla ollut.



En itseasiassa ole kertaakan seurustellut naisen kanssa, joka ei ole ollut liian mustasukkainen, joten olen nykyään lähes nelikymppinen pysyvä sinkku.

En itseasiassa ole kertaakan seurustellut naisen kanssa, joka ei ole ollut liian mustasukkainen, joten olen nykyään lähes nelikymppinen pysyvä sinkku.

Mullakin kesti vuosia, ennen kuin löysin itselleni naisen, joka suhtautuu kumppanin sosiaaliseen elämään normaalin ihmisen tavoin. Voin sanoa, että vaikea ja pitkä oli tuo etsintä, mutta kyllä kannatti.

M27