Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Ruotsinopetuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, vaatii Suomen Lukiolaisten Liitto"
08.09.2012 |
"Suomen Lukiolaisten Liitto on yksi monista suomalaisista järjestöistä, joka on ottanut tavoitteekseen kieltenopiskelun valinnaisuuden lisäämisen ja pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta luopumisen suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
SLL:n puheenjohtaja Veera Svahnin mukaan liitto ei siis vastusta ruotsinopetusta, kuten se usein tiedotusvälineissä leimataan, vaan kannattaa valinnaisuuden lisäämistä kieltenopiskeluun.
- Suomen Lukiolaisten Liitto ymmärtää hyvin kaksikielisyyden toteutumisen periaatteelliset ja käytännölliset haasteet, jotka on syytä ottaa vakavasti. SLL pitää maamme kaksikielisyyttä rikkautena, josta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa ruotsin kielen opetuksen laatua ja kiinnostavuutta edistämällä, Svahn toteaa.
SLL:n näkemyksen mukaan kieltenopiskelussa peruslähtökohtana pitää olla, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta. Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Toinen kotimainen kieli ei tee tässä suhteessa poikkeusta.
Vapaaehtoisuus rikastaisi kielivarantoamme
SLL:n esityksen mukaan jokaisen peruskoululaisen ja lukiolaisen tulisi saada opiskella vähintään kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen vähintään B1-oppimääräinen.
- Oletettavaa on, että toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi vähentäisi varsinkin aluksi ruotsin kielen opiskelua. Tämä olisi kuitenkin pieni menetys suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin ruotsia opiskelevien motivaation nousussa ja ruotsinopetuksen syventymisessä.
Samalla lisääntyisi muiden kielten opiskelu ja kansainvälinen kielivaranto rikastuisi. Suuria voittoja saavutettaisiin ajan kanssa myös asenteellisella tasolla. Vapaaehtoisuuteen siirtyminen kun antaisi myös aidon mahdollisuuden liennyttää ruotsin kieltä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja."
http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=2263
s. 10
Kommentit (88)
Miksi edes pitäisi olla huolissaan ruotsin osaajien määrästä? Ruotsissa on saman kokoinen suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen. Ei siellä kukaan ruotsinkielinen opiskele suomea. Suomenkieliset palvelut noidetaan suomenkielisten voimin niillä alueilla, joilla suomenkielisiä asuu.
On vallan hyvin tiedossa, että Ruotsissa suomalaiset ovat tyytymättömiä omalla kielellään saamiinsa palveluihin. Ruotsalaisten asenteita toki selittää jonkin verran se, että suomalainen väestö on valtaosin vasta viime vuosikymmeninä sinne muuttanutta.
Eli Ruotsissa suomalaisten asiat ovat huonommin. Miksi se pitäisi kostaa meidän ruotsinkielisille suomalaisillemme?
Onko maailmasi noin mustavalkoinen, että näet vain vaihtoehdot "kukaan ei opiskele ruotsia" ja "kaikkien on pakko opiskella ruotsia"? Kyllä ruotsia opiskelisi vapaaehtoisena ihan riittävä määrä. Kyse on vain siitä, miten palvelut organisoidaan järkevästi. Esim. 24h puhelintulkkauskeskus olisi hyvä. Sillä saisi ruotsinkielisen tulkkauksen kaikkiin virastohin ympäri Suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahvenanmaalla ole pakkosuomea? Eikö kaksikielisyys olekaan siellä rikkaus?!
Ahvenanmaa on itsehallintoalue ja saa kiittää asemastaan suomalaisia, jotka halusivat aikoinaan ehdoin tahdoin pitää Ahvenanmaan Suomen rajojen sisäpuolella ja olivat valmiita vaikka mihin myönnytyksiin. Ahvenanmaalaiset ovat edelleen valtaosin enemmän Ruotsiin päin kallellaan: seuraavat Ruotsin medioita ja lähettävät nuorensa sinne opiskelemaan.
Ahvenanmaalla ole pakkosuomea? Eikö kaksikielisyys olekaan siellä rikkaus?!
Ahvenanmaa on itsehallintoalue ja saa kiittää asemastaan suomalaisia, jotka halusivat aikoinaan ehdoin tahdoin pitää Ahvenanmaan Suomen rajojen sisäpuolella ja olivat valmiita vaikka mihin myönnytyksiin. Ahvenanmaalaiset ovat edelleen valtaosin enemmän Ruotsiin päin kallellaan: seuraavat Ruotsin medioita ja lähettävät nuorensa sinne opiskelemaan.
Eikö olisi aika julistaa suomenkielinen Suomi itsehallintoalueeksi, joka saisi itse päättää siitä, mitä kieliä kouluissa on pakko opiskella?
Kyse on nyt pakon vastustamisesta. Pakko ruotsi estää opislemasta jotain muuta kieltä, mistä kokee olevan enemmän hyötyä.Minkä takia minun sitten piti pakosta opiskella lukiossa muistaakseni kuusi kurssia matematiikkaa? Olin takuulla yläasteen loppuun mennessä selvittänyt kaikki peruslaskutoimitukset, joita tavallisessa elämässä tarvitaan. Olisinhan minä mieluummin ottanut siihenkin yhden kielen lisää.
Ettei vaan olisi niin, että opetusviranomaiset kokevat, että matematiikkaa pitää olla kaiken varalta. Jos sittenkin joutuisi vaikka laskemaan ympyrän pinta-alan kaupungilla keskellä kirkasta päivää tai korottamaan y:n potenssiin 6.
Tuohon nähden on hyvinkin paljon järkevämpi oletus, että suomalainen hyötyy kesätyössä tai vakityössä siitä, että edes ymmärtää ruotsia, saattaapa joskus jopa vilkaista ruotsinkielistä lehteäkin.
Lukiossa ja yläasteella on paljon hyödyttömämpiäkin opiskeltavia sisältöjä, joista voitaisiin raivata tilaa sille sanskriitille, jota joku tietokonenörttipersu haluaisi palavasti opiskella, jos vain lukujärjestyksestä löytyisi tilaa.
Miksei ruotsi voisi aivan hyvin olla VAPAAEHTOINEN aine? Ne jotka siitä pitävät tai kokevat hyötyvänsä siitä, saisivat joka tapauksessa valita sen.
Kyse on nyt pakon vastustamisesta. Pakko ruotsi estää opislemasta jotain muuta kieltä, mistä kokee olevan enemmän hyötyä.Minkä takia minun sitten piti pakosta opiskella lukiossa muistaakseni kuusi kurssia matematiikkaa? Olin takuulla yläasteen loppuun mennessä selvittänyt kaikki peruslaskutoimitukset, joita tavallisessa elämässä tarvitaan. Olisinhan minä mieluummin ottanut siihenkin yhden kielen lisää.
Ettei vaan olisi niin, että opetusviranomaiset kokevat, että matematiikkaa pitää olla kaiken varalta. Jos sittenkin joutuisi vaikka laskemaan ympyrän pinta-alan kaupungilla keskellä kirkasta päivää tai korottamaan y:n potenssiin 6.
Tuohon nähden on hyvinkin paljon järkevämpi oletus, että suomalainen hyötyy kesätyössä tai vakityössä siitä, että edes ymmärtää ruotsia, saattaapa joskus jopa vilkaista ruotsinkielistä lehteäkin.
Lukiossa ja yläasteella on paljon hyödyttömämpiäkin opiskeltavia sisältöjä, joista voitaisiin raivata tilaa sille sanskriitille, jota joku tietokonenörttipersu haluaisi palavasti opiskella, jos vain lukujärjestyksestä löytyisi tilaa.
Miksei ruotsi voisi aivan hyvin olla VAPAAEHTOINEN aine? Ne jotka siitä pitävät tai kokevat hyötyvänsä siitä, saisivat joka tapauksessa valita sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi koska sitä harva valitsisi ja rkp:lta loppuisi palvelijat.
Eihän sitä ruotsinkielistä palvelua oikeasti tarvita kuin selvästi ruotsinkielisillä alueilla ja niillä alueilla ne palvelijatkin on luonnollisesti ruotsinkielisiä! Eli mitään ongelmaa ei edes ole. Ei esim. joku Vantaa ole oikeasti kaksikielinen, kun ruotsinkieliseksi kirjattuja on vain 2,8%. He osaavat varmasti myös suomea.
Miksei ruotsi voisi aivan hyvin olla VAPAAEHTOINEN aine? Ne jotka siitä pitävät tai kokevat hyötyvänsä siitä, saisivat joka tapauksessa valita sen.
No miksei lukion matematiikka, fysiikka ja kemia voisi olla VAPAAEHTOINEN aine? Ne jotka kokisivat tarvitsevansa lisää näiden aineiden opetusta vuosikausien aiempien opintojen jälkeenkin saisivat valita ne? Yläasteen loppuun mennessä on varmasti yhdeksässä vuodessa käsitelty kaikki laskutoimitukset, joita kuka tahansa pikavippailija, talolainan suunnittelija tai aletavaroiden perässä säntäävä tarvitsee.
Miksei lukujärjestykseen saa muka lisää tilaa muulla kuin ruotsin opintojen vapaaehtoistamisella? Sen minä haluaisin kuulla näiltä pakkoruotsivalittajilta. Esimerkiksi lyhyen matematiikan kurssit lukiossa vievät juuri sen verran tilaa, että niiden tilalle saisi yhden valinnaisen kielen lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei ruotsi voisi aivan hyvin olla VAPAAEHTOINEN aine? Ne jotka siitä pitävät tai kokevat hyötyvänsä siitä, saisivat joka tapauksessa valita sen.No miksei lukion matematiikka, fysiikka ja kemia voisi olla VAPAAEHTOINEN aine?
Etkö nyt millään ymmärrä tai halua ymmärtää, että ruotsin pakollisuus pitää perustella sillä, miksi sen pitäisi olla pakollinen tuhansien KIELTEN joukosta. Matematiikka ei liity tähän asiaan millään tavalla. Avaa oma ketju, jos haluat keskustella matematiikan pakollisuudesta.
Miksei ruotsi voisi aivan hyvin olla VAPAAEHTOINEN aine? Ne jotka siitä pitävät tai kokevat hyötyvänsä siitä, saisivat joka tapauksessa valita sen.No miksei lukion matematiikka, fysiikka ja kemia voisi olla VAPAAEHTOINEN aine? Ne jotka kokisivat tarvitsevansa lisää näiden aineiden opetusta vuosikausien aiempien opintojen jälkeenkin saisivat valita ne? Yläasteen loppuun mennessä on varmasti yhdeksässä vuodessa käsitelty kaikki laskutoimitukset, joita kuka tahansa pikavippailija, talolainan suunnittelija tai aletavaroiden perässä säntäävä tarvitsee.
Miksei lukujärjestykseen saa muka lisää tilaa muulla kuin ruotsin opintojen vapaaehtoistamisella? Sen minä haluaisin kuulla näiltä pakkoruotsivalittajilta. Esimerkiksi lyhyen matematiikan kurssit lukiossa vievät juuri sen verran tilaa, että niiden tilalle saisi yhden valinnaisen kielen lisää.
kukaan ole kieliä poistamassa. Mikä siinä on niin vaikeata tajuta, että ruotsi halutaan valinnaiseksi, ei kokonaan pois? Miksi se ei voi olla sinun mielestäsi valinnainen kieli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö nyt millään ymmärrä tai halua ymmärtää, että ruotsin pakollisuus pitää perustella sillä, miksi sen pitäisi olla pakollinen tuhansien KIELTEN joukosta. Matematiikka ei liity tähän asiaan millään tavalla. Avaa oma ketju, jos haluat keskustella matematiikan pakollisuudesta.
Kielten tarpeellisuus perustuu siihen, kuinka suuri todennäköisyys niiden tarvitsemiseen oppilailla on myöhemmin elämässään. Englantia tarvitaan keskimäärin eniten ja suomalaisten kohdalla seuraavaksi eniten ruotsia. Ihan siitä huolimatta, että jotkut yksilöt tarvitsevatkin muita kieliä.
Minäkin olen lukenut koulussa myös ranskaa ja saksaa, mutta vähemmän olen tarvinnut niitä kuin ruotsia. Jos olisin töissä Brysselissä tai asuisin Saksassa tai Ranskassa, niin tilanne olisi toki toinen. Mutta se koskee vain häviävän pientä murto-osaa suomalaisista.
Kyse on koulujen opetussuunnitelmasta, jota on käytännön syistä pakko tarkastella kokonaisuutena. Siihen kokonaisuuteen kuuluvat kaikki oppiaineet ja niiden kurssien sisällöt. Jos ruotsin vastustamisen syy on ihan AIDOSTI se, että opetussuunnitelmaan pitäisi saada tilaa jollekin muulle aineelle, pitää tarkastella muitakin vaihtoehtoja eikä yksisilmäisesti vastustaa vain ruotsia.
Matematiikan otin vertailukohdaksi ihan jo siksikin, että siitä tulevat nämä huvittavimmat puolustusargumentit, joita täälläkin on kuultu: matematiikka on "universaalia" ja on "yksi" matematiikka ja "monta" kieltä. Entäs sitten? Miten nämä tyhjät iskulauseet käytännössä tekevät lukion matematiikasta erityisen hyödyllistä tavalliselle ihmiselle, joka ei ole numeroiden kanssa tekemisissä työkseen? Siis niiden peruslaskutoimitusten ulkopuolella? Eivät mitenkään.
niin lukiossa kemia, matikka ym. ovat vapaaehtoisia. Kemiaa muistaakseni 1 (vai 2?) pakollisti kurssia, ruotsia sitä vastoin monin kertainen määrä kursseja. Samoin matikkaa voi ottaa vain sen minimin, ei tarvitse lukea pitkää matikkaa ellei halua.
Lisäksi jo se että menee lukioon määrittelee mitä siellä luetaan. Jos menee ammatilliseen oppilaitokseen, niin moni aine jää pois. Nuo kemiat ym. ovat osa lukion opintosuunnitelmaa, sitten taas jossain puuseppä linjalle i käsittääkseni ole kemiaa, uskontoa, filosofiaa tmv. oppiaineita, vaan kurssit koostuvat ihan muista opinnoista.
Mutta se mikä KAIKISSA opinnoissa on pakollista on ruotsi. Ja tuo on minusta väärin, sillä minusta ruotsi kuuluu ehdottomasti samaan kastiin kun vaikkapa saksa tai venäjä, eli valinnaisiin aineisiin.
Englanti on, kuten joku yllä kirjotti, nykypäivän latina. Englantia kannattaa osata, se helpottaa monien asioiden hoitamista niin kotimaassa kun ulkomaillakin. Jos vaikka ajatellaan että henkilö matkustaa Espanjaan, niin hän voi varata lennot halpalentoyhtiöltä ja hotellin netistä jos osaa englantia. Jos osaa vain ruotsia, siitä ei ole mitään apua em. asioissa, vaan aivan yhtä "turha" kieli mitä Suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kukaan ole kieliä poistamassa. Mikä siinä on niin vaikeata tajuta, että ruotsi halutaan valinnaiseksi, ei kokonaan pois? Miksi se ei voi olla sinun mielestäsi valinnainen kieli?
Mikäs siinä on niin vaikea tajuta, että lukion matematiikkakin voisi olla täysin valinnainen oppiaine? Ja uskonto? Kumpaakin on opiskeltu jopa alakoulusta lähtien ja ruotsia yleensä vasta kolme vuotta ennen lukiota. Ja mitäs varten siellä lukiossa pitää kuvista ja musiikkiakin olla, niitäkin on ollut ihan riittämiin jo ennenkin. Siitähän tulisi jo tilaa vaikka kuinka monelle kielelle.
Jos tämä ei käy, niin perustelkaa nyt ihmeessä, miksi juuri ja pelkästään sen ruotsin pitäisi olla vapaaehtoista.
Matematiikkaa oli ainakin meillä lukiossa minimissään kuusi kurssia. Eli saman verran kuin on valinnaisen lyhyen kielen kursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö nyt millään ymmärrä tai halua ymmärtää, että ruotsin pakollisuus pitää perustella sillä, miksi sen pitäisi olla pakollinen tuhansien KIELTEN joukosta. Matematiikka ei liity tähän asiaan millään tavalla. Avaa oma ketju, jos haluat keskustella matematiikan pakollisuudesta.Kielten tarpeellisuus perustuu siihen, kuinka suuri todennäköisyys niiden tarvitsemiseen oppilailla on myöhemmin elämässään. Englantia tarvitaan keskimäärin eniten ja suomalaisten kohdalla seuraavaksi eniten ruotsia. Ihan siitä huolimatta, että jotkut yksilöt tarvitsevatkin muita kieliä.
Ja sitten kerrotkin varmaan meille, miten tähän logiikkaan sopii se, että englanti ei ole pakollinen aine Suomen kouluissa, mutta ruotsi on?
Englantia tarvitaan keskimäärin eniten ja suomalaisten kohdalla seuraavaksi eniten ruotsia.
Ruotsin ns. tarve perustuu keinotekoisiin muodollisiin pakkoihin ja vaatimuksiin. Ruotsin todellinen tarve on todella pieni.
Pakkoruotsin poistuessa tietysti nämä muodolliset pakot poistetaan ja virkoihin määritellään tehtäväkohtaiset kielitaitovaatimukset aivan samalla tavalla kuin yksityiselläkin puolella tehdään.
yhdessä putiikissa. Joka työpäivä käytin englantia, ihan asiakaspalvelussa (eri maalaisia turisteja kävi paljon) ja joskus myös esim. tilaukset piti tehdä englanniksi.
Ruotsia en tarvinnut kertaakaan, kyllä, suomenruotasalaisia kävi ja moni puhui ruotsia, kun sanoin että en osaa ruotsia kieli vahtui suomeksi. Ruotsalaiset turistit taas puhuivat hyvää englantia, kukaan ei edes olettanut että henkilökunta puhuisi ruotsia.
On omaa typeryyttä jos ei opettele maan valtakieltä, suomenruotsalaisetkin osaavat puhua suomea, jos eivät osaa, niin oma on häpeänsä.
Joten vaikuttaa siltä, että kaikki muut paitsi RKP:n porukka tietää nämä reaaliteetit, opettele valta kieli tai elä Närpiön pikkukuplassa koko elämäsi.
kesät vanhempien vintillä silloin, kun opiskelukaverisi olivat ansaitsemassa kesätöillä seuraavan vuoden rahoja. Useimmille meistä on hyötyä palveluammattien näkemisestäkin tiskin toiselta puolelta, vaikkemme enää opintojen jälkeen niissä töissä olisikaan.
Muuten: Juuri nyt perjantaina täysin suomenkielisessä työpaikassani posti toi eteeni ruotsinkielisen kirjeen. Olisipa tosi noloa ja töitä hidastavaa, jos nyt pitäisi alkaa kysellä kääntäjää ties mistä. Onneksi osaan reagoida siihen näppärästi ihan itse.
Nehän juuri haluavat ruotsinkielen taitoisia PALVELIJOITA. Ja jos sen vielä tekee iloiten, niin RKP:hän on yhtä hymyä.
Mutta korpikainuussa ei ollut kauheasti ruotsinkielisiä riparilaisia :-D
Vapaaehtoisuus on rikkaus
Vapaaehtoista ruotsin opiskelua voi käydä kannattamassa täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
On mukava opiskella toista kotimaista vapaaehtoisesti.
Niin ja sitten maaseudulla ei enää opiskella ruotsiakaan. Onko kaikki jossakin stadissa kasvaneita, kun eivät ymmärrä, että pienemmillä kunnilla ei ole resursseja järjestää opetusta, kun lopulta ei ole opiskelijoita tarpeeksi, jos se on vapaaehtoista? Tämä pätee jo nyt vapaaehtoisissa kielissä.
Alue: Aihe vapaa
Etkö tajua, että ei ole mitään vaihtoehtoista matikkaa, on vain se yksi? Mutta ruotsi on vain yksi pieni kieli tuhansien joukossa. Ei ruotsin pakollisuutta voi perustella jonkin toisen aineen pakollisuudella, kyllä ne perusteet pitää löytyä nimenomaan sille, miksi ruotsin pitäisi kaikkien maailman kielten joukosta olla pakollinen, kun edes englanti ei sitä ole.
Suomalainen hyötyy kesätyössä myös esim. venäjän osaamisesta, mutta eipä sitä kukaan vaadi pakolliseksi. Miksi ruotsin siis pitäisi olla?