"Ruotsinopetuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, vaatii Suomen Lukiolaisten Liitto"

Onko suomalaisista 70% persuja?!? 70% suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Tuohon joukkoon mahtuu paljon muitakin kun "persukiihkoilijoita".

Matematiikka on samaa joka maassa.

Minä tiedän kyllä kieliä lukeneena humanistina ihan hyvin, mitä tarkoittaa universaali. Mutta mitäpä hyötyä minulle esimerkiksi on siitä, jos osaan laskea ympyrän pinta-alan samalla tavalla kuin joku korealaisinsinööri? Pikemminkin päinvastoin. Tämähän laskee sen näppärästi ihan minun puolestani ilman, että minun tarvitsisi vetää vanhaa matikankirjaa esiin.

Sen sijaan ihmisten välisen viestinnän tarve on merkittävämpää universaalia, vaikka sen muodot vaihtelevat asuinseuduittain. Koska asun Suomessa, niin minulle tulee helpommin eteen tilanteita, joissa pitää osata viestiä ruotsiksi kuin jollekin saksalaiselle.

En muuten ole enää yliopistossa opiskellut kuin pakollisen virkamiesruotsin. Onni on, että yläasteen ja lukion pohjalta kuitenkin oli yleissivistävä ruotsin taito.

Olin opiskeluaikana neljässä eri kesätyöpaikassa kolmella eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea, ja jokaisessa jouduin sanomaan tai kirjoittamaan jotain ruotsiksi ja tietenkin ymmärtämään. Oli tarjoilijan työtä, sairaalassa ja puhelinvaihteessa. Ei olisi auttanut vetää naamaa kurttuun ja sanoa, että ruotsinkielellä ei palvelua tule. Olin iloinen siitä, että pystyin palvelemaan ihmisiä heidän omalla kielellään.

Onko suomalaisista 70% persuja?!? 70% suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Tuohon joukkoon mahtuu paljon muitakin kun "persukiihkoilijoita".

Ja antaa persukiihkoilijoiden vedättää itseään, kun luulevat kullanmussukoiden menevän Selänteen perässä NHL:ään puhumaan tönkköengelskaa eikä hankkivan tonnikalapurkin lisuketta yliopistokaupungissa nakkikiskalla, jonka omistaja edellyttää, että kaikkia asiakkaita palvellaan. Ap oli lainannut persujen sivuilta tuon pakkoruotsivuodatuksensa.

.

.

Millekään muulle kielelle kuin englannille ei löydy "luontaista tarvetta", jos asuu jossain Keski-Suomen maaseudulla lukion loppuun, kuten minä aikoinani.

Eikä englannillekaan sitä tarvetta ollut vielä silloin parikymmentä vuotta sitten oikeasti. Kunhan katsoi tekstitettyjä sarjoja Maikkarilta ja kuunteli musiikkia sanoihin sen enempää huomiota kiinnittämättä. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin netin käytön aloittamisen jälkeen vasta se minunkin koulussa ällän arvoiseksi arvioitu englannin taitoni aktivoitui.

Mutta niitä muita kieliä kuin englanti ei opiskellakaan siksi, että peruskoululaisilla ja lukiolaisilla olisi jo silloin niille joku "luontainen tarve". Niitä opiskellaan tulevaisuuden varalta.

Siihen tulevaisuuteen kuuluu mm. se, että lapsesi todennäköisemmin muuttaa Suomessa pitkin poikin ja saattaa päätyä seudulle, jossa tarvitaan vaikka kaupan kassalla opiskelujen aikaisissa kesätöissä ruotsia. Todennäköisempää se on kuin se, että hän muuttaisi Saksaan, Ranskaan tai Kiinaan.

Vanhempien ja nuorten haaveet ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa, kuten tietää jokaisen ex-pikkujääkiekkoilijan äitikin, jonka jälkikasvua ei koskaan nähty Suomen mestarina saati NHL:ssä. Siksi toivon, että kouluviranomaisilla pysyisi pää kylmänä noiden lyhytnäköisten persukiihkoilijoiden edessä.

Olen asunut itse täällä jo 24v eikä ruotsin kielelle ole vieläkään löytynyt tarvetta. Toki tielleni on osunut ruotsinkielisiä asiakkaita, mutta kas kummaa: nehän puhuvat täydellistä suomea! Jos taas kyseessä on riikinruotsalainen, hän osaa englantia.

Olen asuintaloni hallituksen puheenjohtaja ja talossa asuu runsaasti ulkomaalaisia. Englannilla asiat on hoituneet niin venäläisten, viroalisten, kiinalaisten, saksalaisten, amerikkalaisten jne kanssa. Toistaiseksi en ole törmännyt tilanteeseen, jossa oikeasti ei olisi mitään muuta yhteistä kieltä kuin ruotsi.

Oikeasti läheskään kaikista pakkoruotsin lukijoista ei tule sellaisia kielen taitajia, jotta he pystyisivät palvelemaan asiakkaitaan ruotsiksi. Siinä mielessä opetus menee ihan hukkaan. Kuopukseni opiskelee ruotsia omasta halustaan A2-kielenä. Hänestä voikin olla aikanaan jotain hyötyä ruotsinkielisille.

Pakkoruotsin tavoitehan on, että löytyisi ruotsikielisiä palvelijoita. Ei siitä ole tarkoituskaan olla mitään hyötyä opiskelijalle itselleen vaan ruotsia äidinkielenään puhuville.

.

Olin iloinen siitä, että pystyin palvelemaan ihmisiä heidän omalla kielellään.

Nehän juuri haluavat ruotsinkielen taitoisia PALVELIJOITA. Ja jos sen vielä tekee iloiten, niin RKP:hän on yhtä hymyä.

Onko suomalaisista 70% persuja?!? 70% suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Tuohon joukkoon mahtuu paljon muitakin kun "persukiihkoilijoita".

Ja antaa persukiihkoilijoiden vedättää itseään, kun luulevat kullanmussukoiden menevän Selänteen perässä NHL:ään puhumaan tönkköengelskaa eikä hankkivan tonnikalapurkin lisuketta yliopistokaupungissa nakkikiskalla, jonka omistaja edellyttää, että kaikkia asiakkaita palvellaan. Ap oli lainannut persujen sivuilta tuon pakkoruotsivuodatuksensa.

Pakkoruotsia on vastustettu jo ennen kuin persuja oli olemassakaan.

ole se, että jos se ei kiinnosta, niin ei jää päähän? Nimittäin pikavippien kuluista kyllä normaali ihminen osaa tehdä arvion ihan peruslaskutoimituksilla. Desimaaliluvut, yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut tulevat kaikki tutuiksi jo peruskoulussa. Ei niihin tarvita mitään lisäkursseja sen takia, että joku kuitenkin jää nalkkiin pikavippeihin.

Yleissivistävä koulu ei voi kuin tarjota pohjan ihmisille: mahdollisuudet osata laskea alennusprosentit ja korot, viestiä oman maansa kansalaisten kanssa kesätöissä asiakaspalvelussa ja tiedon siitä, miksi 6.12. on liput salossa ja kaupat kiinni ja minkä takia vaari käy kylpylässä kuntoutuksessa kerran vuodessa. Jos ei jää päähän, niin ei voi mitään, mutta yrittää aina voi.

Jos ihmisten omien kiinnostusten mukaan rakennettaisiin koko koulun opetussuunnitelma, niin meillä olisi kohta niitä pikavippeihin kiinni jääneitä balettitanssijoita, kouluratsastajia ja oopperalaulajia iso liuta. Sekä tekniikan inssejä, jotka eivät osaisi välimerkittää yhtään lausetta käyttöohjeissa, kun matikka oli niin paljon kivempaa kuin äikkä. Sekä sydärin kolmekymppisinä saaneita nörttejä, jotka mieluummin nyhjöttivät liikuntatunnitkin tietsikan ääressä.

Buhuu teille kaikille, joiden itsenne mielestä tai lastenne mielestä ruotsi on mälsää. Mutta vielä isompi buhuu siitä tulisi sitten, kun moni tilaisuus kesätöihin tai vaikka mihin menisi ohi opiskelevalta nuorelta tai jopa ammattiin valmistuneelta aikuiselta ihan vain siksi, että koulussa piti olla koko ajan kivaa.

Tuntuu että joka toisella nuorella nykyään pikavippeja ja ties mitä Ellos-lainoja ja osamaksuja. Ilmeisesti eivät osaa laskea menojen ja tulojen suhdetta, eivätkä hallitse myöskään korkolaskuja...

Pakkoruotsin isoin ongelma on siinä, että jos se ei kiinnosta se ei jää päähän. Hukataan resursseja siihen, että kaikki pakotetaan ruotsin tunneille. JOS tuo malli toimisi, liki kaikki Suomessa puhuivat ruotsia, mutta niin ei ole, joten homma ei toimi.

Esimerkkinä aikuinen joka opiskellut ruotsia yläasteella ja lukiossa, espanjaa vain lukiossa. Espanjaa osaa vieläkin hyvin, ruotsista hyvä jos "jag heter Maija" tyyppisiä lauseita muistaa. Erona se, että espanja oli VAPAAEHTOINEN valinta, ja se AIDOSTI kiinnosti )jää paremmin päähän kun sellainen millä ei mitään tee mutta pakko lukea.

kesät vanhempien vintillä silloin, kun opiskelukaverisi olivat ansaitsemassa kesätöillä seuraavan vuoden rahoja. Useimmille meistä on hyötyä palveluammattien näkemisestäkin tiskin toiselta puolelta, vaikkemme enää opintojen jälkeen niissä töissä olisikaan.

Muuten: Juuri nyt perjantaina täysin suomenkielisessä työpaikassani posti toi eteeni ruotsinkielisen kirjeen. Olisipa tosi noloa ja töitä hidastavaa, jos nyt pitäisi alkaa kysellä kääntäjää ties mistä. Onneksi osaan reagoida siihen näppärästi ihan itse.

Nehän juuri haluavat ruotsinkielen taitoisia PALVELIJOITA. Ja jos sen vielä tekee iloiten, niin RKP:hän on yhtä hymyä.

Mutta valinnanvaraa pitää olla. Minusta ns. hyvää valinnanvaraa on esim:



*Mahdollisuus valita itse mitä kieliä opiskelee. Minimäärät pitää olla määrättynä, mutta itse saisi valita opiskelee engalntia ja ruotsia, vai ehkä venäjää, saksaa, italiaa etc.



*Poistaisin myös uskonnontunnit, uskonnon opetus kuuluu seurakunnille, noin jokainen saisi sitä oman uskontonsa oppia pyhäkoulussa/moskeijassa tmv. Uskonnon tuntien tilalle voisi tulla etiikan kurssi tmv.



*Liikunnassa voisi myös olla enemmän valinnanvaraa, esim. tietyt pakolliset tunnit opetussuunnitelman mukaan, ja sitten esim. 1/3 saisi itse valita pelaako tennistä, meneekö hiihtämään vai sählyä pelamaan vai jumppaamaan.



*Musiikissakin voisi valita kahdesta linjasta, toinen olisi sellainen missä enemmän lauletaan ja soitetaan (tämä niille joita tuo kiinnostaa ja jotka ovat musikaalisia) ja sitten toinen linja missä ei itse juuri laulettaisi vaan käytäisiin enemmän musiikin historiaa läpi (kuunneltaisiin eri kappaleita ja tyylejä ja kerrottaisiin niiden historiasta).

Esim. minua kiinnostaa paljon musiikki, mutta mitään musikaalista lahjakkuutta minulla ei ole, siksi muusikintunneilla oli kamalaa, minulle olisi aikanaan sopinut tuo jälkimmäinen paljon paremmin.



-Taide- ja käsitöissä voisi myös olla enemmän vaihtoehtoja. Perusopinnot kaikille, sitten voisi valita keskittyykö kutomiseen vai ompelukone juttuihin, maalaako akryyliväreillä vai hiilellä, tekeekö muotokuvia vai sarjakuvia etc.

Valinnanvaraa ei ole peruskouluissa eikä useimmissa lukioissakaan järin, koska niillä ei ole varaa miljoonaan eri opettajaan. Ei ole varaa järjestää kuin yksi kässänope, yksi tyttöjen ja yksi poikien liikunnanope eikä todellakaan toteuttaa kuin englanti ja yksi muu kieli. Hätävaroina nykyään käytetään sitten videotunteja lyhyistä kielistä, mutta ihan oikeasti ei se korvaa sitä, että olisi opettaja paikan päällä.

Mutta valinnanvaraa pitää olla. Minusta ns. hyvää valinnanvaraa on esim:

*Mahdollisuus valita itse mitä kieliä opiskelee. Minimäärät pitää olla määrättynä, mutta itse saisi valita opiskelee engalntia ja ruotsia, vai ehkä venäjää, saksaa, italiaa etc.

*Poistaisin myös uskonnontunnit, uskonnon opetus kuuluu seurakunnille, noin jokainen saisi sitä oman uskontonsa oppia pyhäkoulussa/moskeijassa tmv. Uskonnon tuntien tilalle voisi tulla etiikan kurssi tmv.

*Liikunnassa voisi myös olla enemmän valinnanvaraa, esim. tietyt pakolliset tunnit opetussuunnitelman mukaan, ja sitten esim. 1/3 saisi itse valita pelaako tennistä, meneekö hiihtämään vai sählyä pelamaan vai jumppaamaan.

*Musiikissakin voisi valita kahdesta linjasta, toinen olisi sellainen missä enemmän lauletaan ja soitetaan (tämä niille joita tuo kiinnostaa ja jotka ovat musikaalisia) ja sitten toinen linja missä ei itse juuri laulettaisi vaan käytäisiin enemmän musiikin historiaa läpi (kuunneltaisiin eri kappaleita ja tyylejä ja kerrottaisiin niiden historiasta).

Esim. minua kiinnostaa paljon musiikki, mutta mitään musikaalista lahjakkuutta minulla ei ole, siksi muusikintunneilla oli kamalaa, minulle olisi aikanaan sopinut tuo jälkimmäinen paljon paremmin.

-Taide- ja käsitöissä voisi myös olla enemmän vaihtoehtoja. Perusopinnot kaikille, sitten voisi valita keskittyykö kutomiseen vai ompelukone juttuihin, maalaako akryyliväreillä vai hiilellä, tekeekö muotokuvia vai sarjakuvia etc.

Onko nämä pakkoruotsin puolustajien kirjoitukset oikeasti pakkoruotsin vastustajien tekemiä provoja? Niin uskomattomilta nämä perustelut kuulostavat:



- sain kerran ruotsinkielisen kirjeen -> siispä pitää olla pakkoruotsi jokaisella (mitä jos olisit saanut kiinankielisen kirjeen...?)



- et pääse kaupan kassalle, jos et osaa ruotsia (ai, Närpiössä vai? Pääkaupunkiseudulla monet kassat osaavat juuri ja juuri suomea, ei täällä keneltäkään vaadita ruotsin taitoa, jopa ruotsinkielisten "omassa kaupassa" Stockmannilla vain harvalla myyjällä on enää Ruotsin lippu nimikyltissä)





Pakkoruotsin puolustajat ilmeisesti luulevat, että jos he keksivät edes yhden tilanteen, missä ruotsin taidosta voi olla hyötyä, niin se kelpaa perusteeksi koko kansan pakkoruotsille. Mutta ihan samalla tavalla mistä tahansa kielestä voi olla hyötyä. Ei kai kukaan väitäkään, ettei ruotsin kielestä olisi hyötyä, mutta ei siitä ole niin paljoa hyötyä, että kaikkien pitäisi sitä osata. Tärkeämpää olisi, että kansa osaisi kokonaisuutena eri kieliä, eikä niin, että kaikki osaavat ainoastaan englantia ja hiukan ruotsia.

ole se, että jos se ei kiinnosta, niin ei jää päähän? Nimittäin pikavippien kuluista kyllä normaali ihminen osaa tehdä arvion ihan peruslaskutoimituksilla. Desimaaliluvut, yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut tulevat kaikki tutuiksi jo peruskoulussa. Ei niihin tarvita mitään lisäkursseja sen takia, että joku kuitenkin jää nalkkiin pikavippeihin.

Yleissivistävä koulu ei voi kuin tarjota pohjan ihmisille: mahdollisuudet osata laskea alennusprosentit ja korot, viestiä oman maansa kansalaisten kanssa kesätöissä asiakaspalvelussa ja tiedon siitä, miksi 6.12. on liput salossa ja kaupat kiinni ja minkä takia vaari käy kylpylässä kuntoutuksessa kerran vuodessa. Jos ei jää päähän, niin ei voi mitään, mutta yrittää aina voi.

Jos ihmisten omien kiinnostusten mukaan rakennettaisiin koko koulun opetussuunnitelma, niin meillä olisi kohta niitä pikavippeihin kiinni jääneitä balettitanssijoita, kouluratsastajia ja oopperalaulajia iso liuta. Sekä tekniikan inssejä, jotka eivät osaisi välimerkittää yhtään lausetta käyttöohjeissa, kun matikka oli niin paljon kivempaa kuin äikkä. Sekä sydärin kolmekymppisinä saaneita nörttejä, jotka mieluummin nyhjöttivät liikuntatunnitkin tietsikan ääressä.

Buhuu teille kaikille, joiden itsenne mielestä tai lastenne mielestä ruotsi on mälsää. Mutta vielä isompi buhuu siitä tulisi sitten, kun moni tilaisuus kesätöihin tai vaikka mihin menisi ohi opiskelevalta nuorelta tai jopa ammattiin valmistuneelta aikuiselta ihan vain siksi, että koulussa piti olla koko ajan kivaa.

Tuntuu että joka toisella nuorella nykyään pikavippeja ja ties mitä Ellos-lainoja ja osamaksuja. Ilmeisesti eivät osaa laskea menojen ja tulojen suhdetta, eivätkä hallitse myöskään korkolaskuja...

Pakkoruotsin isoin ongelma on siinä, että jos se ei kiinnosta se ei jää päähän. Hukataan resursseja siihen, että kaikki pakotetaan ruotsin tunneille. JOS tuo malli toimisi, liki kaikki Suomessa puhuivat ruotsia, mutta niin ei ole, joten homma ei toimi.

Esimerkkinä aikuinen joka opiskellut ruotsia yläasteella ja lukiossa, espanjaa vain lukiossa. Espanjaa osaa vieläkin hyvin, ruotsista hyvä jos "jag heter Maija" tyyppisiä lauseita muistaa. Erona se, että espanja oli VAPAAEHTOINEN valinta, ja se AIDOSTI kiinnosti )jää paremmin päähän kun sellainen millä ei mitään tee mutta pakko lukea.

tässä ole kysymys siitä, onko ruotsi mukavaa vai ei, vaan siitä ettei ole mitään järkeä, että jokainen suomalainen pakotetaan osaamaan sitä.

Ahvenanmaalla ole pakkosuomea? Eikö kaksikielisyys olekaan siellä rikkaus?!

Ihan turha kieli, senkin ajan olisi voinut opiskella jotain muuta hyödyllisempää kieltä. Me kaikki, jotka olemme olleet pakotetut opiskelemaan ruotsia emme sitä kuitenkaan osaa. Siis täysin turhaa.Rkp vain pelkää, että sitä ei kukaan valitse vapaaehtoisena.

Ei tässä ole kysymys siitä, onko ruotsi mukavaa vai ei, vaan siitä ettei ole mitään järkeä, että jokainen suomalainen pakotetaan osaamaan sitä.

Niin, jos mukavuudesta olisi kyse, tuskin Itä-Suomen kunnat olisivat toistuvasti anoneet opetusministeriöstä lupaa antaa oppilaille mahdollisuus halutessaan valita ruotsin tilalle venäjä. Enemmän työtä se venäjän opiskelu tuottaa.

Vaan eipä ole opetusministeriö lupaa antanut, koska heidän mielestään Itä-Suomessa ruotsi on tarpeellisempi kieli kuin venäjä (ovatkohan koskaan käyneet siellä?).

Ai perustelet matematiikan opiskelua sillä, että se on "universaalia"? Aika tyhjä selitys. Tiedoksi vain, että kyllä minäkin laskin näppärästi ja kympin arvoisesti koulussa niitä kolmion sivuja ja ympyrän pinta-alaa, mutta enpä ole niitä sen koommin tarvinnut ja tuskin koskaan tulen elämässäni tarvitsemaankaan.

Kielten opiskelusta on useammille ihmisille taatummin hyötyä jokapäiväisessä elämässä ammatista riippumatta kuin matematiikasta sen jälkeen, kun edetään peruslaskutoimituksista noihin yllä mainittuihin asioihin.

Yleissivistyksen määritelmä riippuu myös siitä, missä paikassa kukin asuu. Jotkut inuiitit tarvitsevat erilaista yleistietoa kuin afrikkalaiset. Suurin osa peruskoulua Suomessa käyvistä jää loppuelämäkseen Suomeen, joten siksi koulun on tarjottava Suomen oloihin sopivaa yleissivistystä osoittava opetussuunnitelma.

Minä kuitenkaan en itse asiassa vastusta geometrian enkä fysiikan tai kemiankaan peruskursseja kouluissa. Pidän niitä melko hyödyttöminä suurimmalle osalle ihmisistä mutta olen valmis myöntämään niille jalansijan opetussuunnitelmassa ja yleissivistyksessä. Olen kuitenkin vankasti sitä mieltä, että vielä vahvempi asema kuuluu lukujärjestyksessä olla kielillä.

Jos nyt palataan tyhjään iskulauseeseesi, niin ihmisten välinen kommunikointi on "universaalia" paljon vahvemmin kuin matematiikka. Kommunikoinnin muodot ja edellytykset riippuvat siitä, millä seudulla asut, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän "universaalia".

Kyse on nyt pakon vastustamisesta. Pakko ruotsi estää opislemasta jotain muuta kieltä, mistä kokee olevan enemmän hyötyä.

Onko suomalaisista 70% persuja?!? 70% suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Tuohon joukkoon mahtuu paljon muitakin kun "persukiihkoilijoita".

Ja antaa persukiihkoilijoiden vedättää itseään, kun luulevat kullanmussukoiden menevän Selänteen perässä NHL:ään puhumaan tönkköengelskaa eikä hankkivan tonnikalapurkin lisuketta yliopistokaupungissa nakkikiskalla, jonka omistaja edellyttää, että kaikkia asiakkaita palvellaan. Ap oli lainannut persujen sivuilta tuon pakkoruotsivuodatuksensa.

Suakin vaan pelottaa, että kukaan ei valitse vapaaehtoisesti ruotsia.Ja taatusti englanti on hyödyllisempi kieli kuin ruotsi vaikka suomessa asuisikin.

Miksi edes pitäisi olla huolissaan ruotsin osaajien määrästä? Ruotsissa on saman kokoinen suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen. Ei siellä kukaan ruotsinkielinen opiskele suomea. Suomenkieliset palvelut noidetaan suomenkielisten voimin niillä alueilla, joilla suomenkielisiä asuu.

Kyse on nyt pakon vastustamisesta. Pakko ruotsi estää opislemasta jotain muuta kieltä, mistä kokee olevan enemmän hyötyä.

Minkä takia minun sitten piti pakosta opiskella lukiossa muistaakseni kuusi kurssia matematiikkaa? Olin takuulla yläasteen loppuun mennessä selvittänyt kaikki peruslaskutoimitukset, joita tavallisessa elämässä tarvitaan. Olisinhan minä mieluummin ottanut siihenkin yhden kielen lisää.

Ettei vaan olisi niin, että opetusviranomaiset kokevat, että matematiikkaa pitää olla kaiken varalta. Jos sittenkin joutuisi vaikka laskemaan ympyrän pinta-alan kaupungilla keskellä kirkasta päivää tai korottamaan y:n potenssiin 6.

Tuohon nähden on hyvinkin paljon järkevämpi oletus, että suomalainen hyötyy kesätyössä tai vakityössä siitä, että edes ymmärtää ruotsia, saattaapa joskus jopa vilkaista ruotsinkielistä lehteäkin.

Lukiossa ja yläasteella on paljon hyödyttömämpiäkin opiskeltavia sisältöjä, joista voitaisiin raivata tilaa sille sanskriitille, jota joku tietokonenörttipersu haluaisi palavasti opiskella, jos vain lukujärjestyksestä löytyisi tilaa.

Miksi edes pitäisi olla huolissaan ruotsin osaajien määrästä? Ruotsissa on saman kokoinen suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen. Ei siellä kukaan ruotsinkielinen opiskele suomea. Suomenkieliset palvelut noidetaan suomenkielisten voimin niillä alueilla, joilla suomenkielisiä asuu.

On vallan hyvin tiedossa, että Ruotsissa suomalaiset ovat tyytymättömiä omalla kielellään saamiinsa palveluihin. Ruotsalaisten asenteita toki selittää jonkin verran se, että suomalainen väestö on valtaosin vasta viime vuosikymmeninä sinne muuttanutta.

Eli Ruotsissa suomalaisten asiat ovat huonommin. Miksi se pitäisi kostaa meidän ruotsinkielisille suomalaisillemme?