Tiesitkö että AMK:ssa ja yliopistossa on opettajia joilla ei ole opettajan pätevyyttä

ja opiskelijoista osa tähtää oikeasti huipulle siinä tutkimuksessa. minä puhuin ihan tavallisen massan kannalta, heistä jotka hakee vaan tutkinnon että pääsevät töihin...

tietenkään ei ole väliä, onko muodollisesti pätevä. mutta se ylimielinen tutkimus on kaikki kaikessa - asenne tympii. kun kaikkialle vaaditaan vähintään maisterin paperit niin ihan tavallinen koulu on yliopistostakin tullut. lisäksi huonosti järjestetty opetus ja opintojen ohjaus lienee yksi isoimmista opiskeluja hidastavasta tekijästä.

melko typerää itsekehua tuo että ei sillä tasolla enää tarttekaan ns. opetusta kun pitää itse osata poimia rusinat luentopullasta. miksi pitää, eivätkö asiat voisi olla toisin?!!

Ja ihan omaa hölmöyttä jättää luennot käymättä, jos pedagogiset opinnot puuttuu luennoitsijalta. Itse en ainakaan olisi mistään hinnasta jättänyt alansa huippututkijan luentoja väliin, vaikka puhuikin vähän mutisten eikä teettänyt ryhmätöitä.

että osaavat opettaa, ovat innostuneita työstään ja oppilaistaan.

Mammoja kiinnostaa tutkinnot ja opintosuoritukset mun mielestä ihan kohtuuttomasti. Asenne työhön ja miten työnsä tekee on kaiken A ja O.

Totta on, että ilman muodollista pätevyyttä voi olla erinomainen opettaja.



Mutta tiesittekö, että esimerkiksi yliopistossa opettajaopiskelijoita voi opettaa joku sellainen, joka ei ole itse päässyt opettajakoulutukseen?

Arvioin joskus työkseni opettajaksi valmistuvia.

Aikamoisen lapsellisia moni, ei olisi uskonut, että ollaan yliopistossa. Heitä sitten kuitenkin oppilaiden vanhemmat palvoivat "pätevinä maistereina". Asiaan ehkä vaikutti valelääkärikohu yms.



Yliopistossa voi opettaa kuka vain, ja tosi upeita asiantuntijaluentoja olen päässytkin seuraamaan. Yhtäkään ei ole pitänyt okl:n putkesta puserrettu ope.

ja opiskelijoista osa tähtää oikeasti huipulle siinä tutkimuksessa. minä puhuin ihan tavallisen massan kannalta, heistä jotka hakee vaan tutkinnon että pääsevät töihin...

tietenkään ei ole väliä, onko muodollisesti pätevä. mutta se ylimielinen tutkimus on kaikki kaikessa - asenne tympii. kun kaikkialle vaaditaan vähintään maisterin paperit niin ihan tavallinen koulu on yliopistostakin tullut. lisäksi huonosti järjestetty opetus ja opintojen ohjaus lienee yksi isoimmista opiskeluja hidastavasta tekijästä.

melko typerää itsekehua tuo että ei sillä tasolla enää tarttekaan ns. opetusta kun pitää itse osata poimia rusinat luentopullasta. miksi pitää, eivätkö asiat voisi olla toisin?!!

Ja ihan omaa hölmöyttä jättää luennot käymättä, jos pedagogiset opinnot puuttuu luennoitsijalta. Itse en ainakaan olisi mistään hinnasta jättänyt alansa huippututkijan luentoja väliin, vaikka puhuikin vähän mutisten eikä teettänyt ryhmätöitä.

Miksi ihmeessä menit yliopistoon, jos sinua ei tutkimus voisi vähempää kiinnostaa etkä sitä arvosta! Yliopisto ei ole mikään ammattikoulu!

melko typerää itsekehua tuo että ei sillä tasolla enää tarttekaan ns. opetusta kun pitää itse osata poimia rusinat luentopullasta. miksi pitää, eivätkö asiat voisi olla toisin?!!

Kyllä akateemisessa oppilaitoksessa opiskelevan pitäisi olla sen verran älykäs ettei hänelle tarvitse kuin pikkulapselle valmiiksi palastella tietoa nenän eteen niin että yksinkertaisempikin varmasti ymmärtää... Ehkäpä niiden jotka kokevat normaalin luento-opetuksen älyllisesti liian haastavaksi, olisi parempi vaihtaa vähemmän vaativaan oppilaitokseen opiskelemaan?

Vievät päteviltä työpaikan. Näin se yhteiskuntamme toimii...

Vievät päteviltä työpaikan. Näin se yhteiskuntamme toimii...

niin siis yliopistossa nimenomaan ovat päteviä lehtoreita, tutkijoita (jotka myös opettavat) ja professoreita (jotka myös opettavat) ne, joilla on alalle vaadittu tohtorintutkinto. Pätevyysvaatimuksissa ei ole pedagogisia opintoja. Tosin erittäin monella niitä myös on. Mutta yliopistossa opettavat eivät siis missäään nimessä vie keneltäkään luokanopettajalta tms. maisterilta työpaikkoja.

on 3 vuotta aikaa suorittaa pedagogiset opinnot, jos mielii pitää työpaikkansa...

kun kaikkialle vaaditaan maisterin tutkinto

tutkimus on arvostettava juttu mutta turha kuvitella että kohta puolet ikäluokasta on jotain tiedemiehiä vaikka yliopistosta valmistuvatkin...

ja opiskelijoista osa tähtää oikeasti huipulle siinä tutkimuksessa. minä puhuin ihan tavallisen massan kannalta, heistä jotka hakee vaan tutkinnon että pääsevät töihin...

tietenkään ei ole väliä, onko muodollisesti pätevä. mutta se ylimielinen tutkimus on kaikki kaikessa - asenne tympii. kun kaikkialle vaaditaan vähintään maisterin paperit niin ihan tavallinen koulu on yliopistostakin tullut. lisäksi huonosti järjestetty opetus ja opintojen ohjaus lienee yksi isoimmista opiskeluja hidastavasta tekijästä.

melko typerää itsekehua tuo että ei sillä tasolla enää tarttekaan ns. opetusta kun pitää itse osata poimia rusinat luentopullasta. miksi pitää, eivätkö asiat voisi olla toisin?!!

Ja ihan omaa hölmöyttä jättää luennot käymättä, jos pedagogiset opinnot puuttuu luennoitsijalta. Itse en ainakaan olisi mistään hinnasta jättänyt alansa huippututkijan luentoja väliin, vaikka puhuikin vähän mutisten eikä teettänyt ryhmätöitä.

Miksi ihmeessä menit yliopistoon, jos sinua ei tutkimus voisi vähempää kiinnostaa etkä sitä arvosta! Yliopisto ei ole mikään ammattikoulu!

Yliopisto-opettajien muodollisesta pätevyydestä määrätään yliopistolaissa ja kyllä me ne pätevyysvaatimukset täytämme. Meiltä ei vaadita pedagigista koulustusta, että olisimme muodollisesti päteviä, koska yliopistossa opetetetaan asiantuntoijoina: Yliopisto-opettajiksi pätevöidytään eri tasoille eri tutkinnoilla - maisterit ovat päteviä opettamaan harkkaryhmiä ja praktikumeja, tohtorit aine opintotasolla ja siitä ylöspäin noin teoriassa vaaditaan dosentin pätevyys. (ainakin meillä) Dosentuuriin vaaditaan tohtorintutkinnon lisäksi toisen väitöskirjan verran tieteellisiä julkaisuja ja opetusnäyte. Opetusnäytteella todetaan, että tyyppi osaa opettaa. Se voidaan asrvostella joko hyväksytty/hylätty -periaatteella tai arvosanoilla tyydyttävä - hyvä- erinomainen. Lisäksi useimpiin opetusvirkoihin vaaditaan jo hakuvaiheessa uusi opetusnäyte.



Tässä siis muodolliset pätevyysvaatimukset. Tämän lisäksi useimmissa yliopistoissa osa väestä käy yliopistopedagogiikan opintokokonaisuuksia, louplta noin 60 opintopistettä. Tämä ei ole mikään muodolinen pätevyysvaatimus, vaan ainoastaan vapaaehtoista lisäkouluttautumista. Kurssit käyneenä voin myös kertoa, että suoraan sanottuna nämä opinnot eivät juuri lisää kenenkään pätevyyttä opettajana, niin diipadaabaa ne ovat. Jauhetaan korulauseita itsestäänselvyyksistä. Luennoimista niillä kursseilla ei muuten opeteta, vaan esimerkiksi opetussuunnitelmien rakentamista, oppimistavoitteiden asettamista, jne. Ja niitä pahuksen ryhmätöitä joka väliin. Eräs erään käymäni kurssin eksplisiittinen oppi oli että "jos et tiedä mitään aiheesta, jota joudut opettamaan, teetä ryhmätyö niin pääset helpommalla". Ilman kurssia olisin väittänyt, että kannattaa pyrkiä olemaan opettamatta aiheita, joista ei tiedä mitään ja opetella tietämään niistä, joita joutuu opettamaan...



Pätevyydet ovat siis kunnossa, älkää hermostuko.

on se pyhä paikka tuo yliopisto toisille kun ei saa aivan ilmeistä epäkohtaa nostaa esiin...

melko typerää itsekehua tuo että ei sillä tasolla enää tarttekaan ns. opetusta kun pitää itse osata poimia rusinat luentopullasta. miksi pitää, eivätkö asiat voisi olla toisin?!!

Kyllä akateemisessa oppilaitoksessa opiskelevan pitäisi olla sen verran älykäs ettei hänelle tarvitse kuin pikkulapselle valmiiksi palastella tietoa nenän eteen niin että yksinkertaisempikin varmasti ymmärtää... Ehkäpä niiden jotka kokevat normaalin luento-opetuksen älyllisesti liian haastavaksi, olisi parempi vaihtaa vähemmän vaativaan oppilaitokseen opiskelemaan?

on huolestuttavampaa se, että peruskouluissa on opettajia joilla saattaa olla vain lukio takanaan.Kyllä kasvatustehtävissä pitäisi olla alan opintoja takana. Ei niinkään huoleta asiantuntijaluennoitsijat korkeakouluissa, sillä tasolla aikuiset opiskelijat osaavat jo ottaa itsekin vastuuta oppimisestaan, toisin kuin esim alaluokilla tai sitten teini-iässä.



t:muodollisesti epäpätevä amk-opettaja

Yliopistoissa ei juurikaan ole oikeita opettajia. Hyvin harvassa ovat. Assarit ja tutkijat siellä kursseja pitävät, eikä heillä yleensä ole minkäänlaista pätevyyttä.



Olen itse yksi heistä. :-)

melko typerää itsekehua tuo että ei sillä tasolla enää tarttekaan ns. opetusta kun pitää itse osata poimia rusinat luentopullasta. miksi pitää, eivätkö asiat voisi olla toisin?!!

Kyllä akateemisessa oppilaitoksessa opiskelevan pitäisi olla sen verran älykäs ettei hänelle tarvitse kuin pikkulapselle valmiiksi palastella tietoa nenän eteen niin että yksinkertaisempikin varmasti ymmärtää... Ehkäpä niiden jotka kokevat normaalin luento-opetuksen älyllisesti liian haastavaksi, olisi parempi vaihtaa vähemmän vaativaan oppilaitokseen opiskelemaan?

Kyllä arvostan, jos yliopistossa luennoitsija osaa jäsennellä opettamansa asiat ja esittää kokonaisuuksia järjestyksessä, joissa asiat voi hahmottaa paremmin.

Toisaalta arvostan sitäkin, että luennoitsija on kiinnostunut opettamisesta, oppilaistaan ja kiinnostunut aiheestaan.

Muodollinen pätevyys ei tarkoita, että edelliset asiat ovat kunnossa.

Mutta en kertakaikkiaan ymmärrä, mikä itseisarvo on sillä, että opettaa jonkun aineen kurssia esittäen asiat sekavana puurona, joka ei aukene opiskelijalle yhtään. Yliopistossa on minusta turhan paljon sellaista asennetta, että asiat vaan ovat itsessään kiinnostavia ja jos joku opiskelija on kiinnostunut jostain aiheesta, hän jatkaa puskea ja selvittää asioita, vaikka ne sanottaisiin kuinka sekavasti ja vaikeasti. Ei minusta sekavuus ja vaikeus tosiaan ole mikään itseisarvo enkä myöskään kiinnostu teorioista, jotka eivät ole tuttuja aiemmin mutta joiden luennoitsija on huono.

Selkeys asioiden esittämisessä ei tosiaan merkitse sitä, etteivätkö ne asiat itsessään vielä olisi kompleksisia ja haastavia. Eli sitä, että ei opiskelija saa silloinkaan asioita "valmiina", voi ehkä saada selviä, ilmaan heiteltyjä kysymyksiä.

ja-tai pelkää että joku opiskelija nolaa hänet

melko typerää itsekehua tuo että ei sillä tasolla enää tarttekaan ns. opetusta kun pitää itse osata poimia rusinat luentopullasta. miksi pitää, eivätkö asiat voisi olla toisin?!!

Kyllä akateemisessa oppilaitoksessa opiskelevan pitäisi olla sen verran älykäs ettei hänelle tarvitse kuin pikkulapselle valmiiksi palastella tietoa nenän eteen niin että yksinkertaisempikin varmasti ymmärtää... Ehkäpä niiden jotka kokevat normaalin luento-opetuksen älyllisesti liian haastavaksi, olisi parempi vaihtaa vähemmän vaativaan oppilaitokseen opiskelemaan?

Kyllä arvostan, jos yliopistossa luennoitsija osaa jäsennellä opettamansa asiat ja esittää kokonaisuuksia järjestyksessä, joissa asiat voi hahmottaa paremmin.

Toisaalta arvostan sitäkin, että luennoitsija on kiinnostunut opettamisesta, oppilaistaan ja kiinnostunut aiheestaan.

Muodollinen pätevyys ei tarkoita, että edelliset asiat ovat kunnossa.

Mutta en kertakaikkiaan ymmärrä, mikä itseisarvo on sillä, että opettaa jonkun aineen kurssia esittäen asiat sekavana puurona, joka ei aukene opiskelijalle yhtään. Yliopistossa on minusta turhan paljon sellaista asennetta, että asiat vaan ovat itsessään kiinnostavia ja jos joku opiskelija on kiinnostunut jostain aiheesta, hän jatkaa puskea ja selvittää asioita, vaikka ne sanottaisiin kuinka sekavasti ja vaikeasti. Ei minusta sekavuus ja vaikeus tosiaan ole mikään itseisarvo enkä myöskään kiinnostu teorioista, jotka eivät ole tuttuja aiemmin mutta joiden luennoitsija on huono.

Selkeys asioiden esittämisessä ei tosiaan merkitse sitä, etteivätkö ne asiat itsessään vielä olisi kompleksisia ja haastavia. Eli sitä, että ei opiskelija saa silloinkaan asioita "valmiina", voi ehkä saada selviä, ilmaan heiteltyjä kysymyksiä.