Mikä ero KÄYTÄNNÖSSÄ on sillä, onko diploomi-inssi vai pelkkä insnööri vaan?

Muodollisia vaatimuksia pätevyydestä ei ole. Totta. Mutta minun alalla, joka on vanhoillinen, käytännössä insinööri ei etene päällikkötasoa korkeammalle. Hyville insinööreille kyllä vihjataan, että kannattaisi jatkaa lukuja että eteneminen on mahdollista. Insinööri, joka etenee johtajatasolle ilman DI opintoja, on todella poikkeusyksilö. Käytännössä tiedän yhden tapauksen.

Useimilla AMK- /opisto- insseillä on ylioppilastutkinto ja voivat aikuisina vaikka mennä yliopistooon lukemaan lakia, kauppatiedettä tai tai vaikka farmasiaa.

Se että on nuorena sitä ja tätä ei takaa että on koko loppuiän. Sellaisia vanhollisia aloja jossa kaikilla pikkupomoilla pitää olla akateemine tutkinto on aika vähän. Joissakin tapauksissa työnantaja pistää "hyvän" insinöörin tai tradenomiin MBA-kurssille joka lyö laudalta DI ja KTM tutkinnot.

t: duunarimies

Miksi kaikkien pitäisi olla juuri sinusta kiinnostuneita? En ole koskaan sanonut tai ajatellut etteivätkö kaikki ihmiset olisi saman arvoisia. Silti minulla on puolisolleni tietyt kriteerit.

En minäkään loukkaannu jos olen vaikka pienirintainen ja joku sanoo haluavansa muodokkaan naisen. Se olisi tekopyhää.

Hei aikuistukaa nyt taas naiset. Jos mä ilmoitan että

haluun koiraihmisen puolisoksi kun mulla on koiria niin loukkaantuuko kaikki koirien vihaajat siitä ja "toivottelee" mun oppivan elämässä arvostamaan oikeita asioita? Tuskin... Miksi joitain asioita ei sitten saisi sanoa ääneen. Kyllä

me tällaisista asioista puhutaan aina ystävien kanssa ja sattuu vaan olemaan niin, että kenelläkään ei ole ei-akateemista puolisoa. Silti en usko että kukaan meistä pitäisi akateemisia parempina kuin AMK koulutuksen saaneita. Kyse ei ole siitä.

Toivottavasti et nyt koulutuksen perusteella itsellesi sulhasta valitse :)



Itse olen AMK-insinööri ja teen töitä usean insinöörin ja DI-insinöörin kanssa. Eroa varmasti on palkassa ja työtehtävissä. Ovat käytännössä analyytikkoja, kun me insinöörit olemme suunnitteljoita.



Henkilöinä eroa...

Toki voin kertoa vain näiden tuntemani henkilöiden perusteella, joten ei ole yleispätevä kuvaus kaikista DI-insinööreistä.



DI:t ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei heitä vain luulla tavan insseiksi. Ovat enemmän olevinaan ja aliarvoivat meitä AMK-insinöörejä :)

Meillä ainakin ovat ehkä kylmempiä je teoreettisempi ihan arjen asioissakin. Mitään asioita eivät usko, ellei ole jotain tietellistä todistetta. Ovat tietävinään kaikesta kaiken, varmasti luulevat tietävänsä kuutisistakin paremmin kuin minä vaikka ovat miehiä...



Tavan insinöörimiehet ovat taas leppoisampia. Elämänasenne on rennompia ja ei liian vakava. Ovat myös huumorintajuisempia.



Mutta on varmaan olemassa ihan kivoja ja sydämellisiäkin DI-insinöörejä, en vain nyt tunne yhtään.

Muodollisia vaatimuksia pätevyydestä ei ole. Totta. Mutta minun alalla, joka on vanhoillinen, käytännössä insinööri ei etene päällikkötasoa korkeammalle. Hyville insinööreille kyllä vihjataan, että kannattaisi jatkaa lukuja että eteneminen on mahdollista. Insinööri, joka etenee johtajatasolle ilman DI opintoja, on todella poikkeusyksilö. Käytännössä tiedän yhden tapauksen.

Useimilla AMK- /opisto- insseillä on ylioppilastutkinto ja voivat aikuisina vaikka mennä yliopistooon lukemaan lakia, kauppatiedettä tai tai vaikka farmasiaa.

Se että on nuorena sitä ja tätä ei takaa että on koko loppuiän. Sellaisia vanhollisia aloja jossa kaikilla pikkupomoilla pitää olla akateemine tutkinto on aika vähän. Joissakin tapauksissa työnantaja pistää "hyvän" insinöörin tai tradenomiin MBA-kurssille joka lyö laudalta DI ja KTM tutkinnot.

Mulle ei ole kyse tosta. On aivan sama mitä mies tienaa. Haluan jonkun jonka kanssa ajatusmaailmat kohtaa ja jos on lukenut nuorena AMK inssiksi ja vaikka 49 veenä pääsee oikikseen niin ei ole sellainen akateeminen kumppani jota mä tarkoitan. Kun kyse ei ole mulle tuloista vaan siitä tietystä ajatusmaailmasta ja perinteistä. Siitä että on nuorena oppinut käytöstavat ja osaa käyttäytyä akateemisissa pöytäjuhlissa. Siitä että arvostaa koulutusta enemmän kuin rahaa. Että on yleissivistystä ja sydämen sivistystä. Mulla on paljon muitakin kriteerejä luin tuo ylioistokoulutus ja AMK inssiksi lukeminen vaan ei oikein sovi siihen. Tunnen silti muutaman AMK inssin ja osa heistä on tosi hyviä tyyppejä! Reiluja kavereita ja jolle kulle mahtavia puolisoita! :)

Meidän työpaikalla insinööri tienaa n. 3500 kuussa ja DI noin 4000 kuussa. Joissakin tehtävissä ero voi olla vain muutama satanen... Joskus insinööri voi taas tienata 4500 kuussa ja DI jossakin toisessa työpaikassa vähemmän...

tämä olikin minulle uutta. miksi diploomi-inssit ei tiedä käytännön töistä? onko koulutus huonompi?

t: ap

suurin käytännön ero on, että DI:n palkka on noin kaksinkertainen verrattuna "alempiin" insseihin

mitä yliopistossa voi suorittaa? siis tarkoitan sillä alalla? voiko sanoa että dipl. ins.:llä on korkein koulutus?

mitä yliopistossa voi suorittaa? siis tarkoitan sillä alalla? voiko sanoa että dipl. ins.:llä on korkein koulutus?

Diplomi-insinööri vastaa maisterintutkintoa, insinööri on taas AMK-pohjainen kuten tradenomit, sosionomit ym.

RiviDI:t ja perusinsinöörit tuskin paljoa eroavat toisistaan, mutta maailman huippuosaajat tuskin yleensä tulevat AMK:sta.

mitä yliopistossa voi suorittaa? siis tarkoitan sillä alalla? voiko sanoa että dipl. ins.:llä on korkein koulutus?

diplomi insinööriä ylempiä ovat tekniikan linsensiaatti ja tekniikan tohtori. DI on ylempi korkeakoulututkinto ja rinnaisteinen maisterin tutkintoon.

Oscar.

Kun kyse ei ole mulle tuloista vaan siitä tietystä ajatusmaailmasta ja perinteistä. Siitä että on nuorena oppinut käytöstavat ja osaa käyttäytyä akateemisissa pöytäjuhlissa. Siitä että arvostaa koulutusta enemmän kuin rahaa. Että on yleissivistystä ja sydämen sivistystä. Mulla on paljon muitakin kriteerejä luin tuo ylioistokoulutus ja AMK inssiksi lukeminen vaan ei oikein sovi siihen. Tunnen silti muutaman AMK inssin ja osa heistä on tosi hyviä tyyppejä! Reiluja kavereita ja jolle kulle mahtavia puolisoita! :)

Insinööreillä on sama ajatusmaailma kaikilla. tai melkein. Tupsulakki ei takaa hyviä pöytätapoja mitenkään. Teknillisten korkeakoulujen opiskelijat eivät läheskään aina osallistu mihinkään "hienoon" osakuntatoimintaan kuten yliopiston ihmiset. Jos DI-sulhasehdokkaasi on kotoisin PK-seudulta ja opiskellut Otaniemessä niin tuskin hän on edes missään osakunassa ollut jäsenenä, ainoastaan siinä ainekillassa johon hänet om pääaineensa mukaan nakitettu. Varsinkin miesvaltaisissa killoissa kuten kone-, sähkö- tai vuori-insinöörikillassa meininki on samanlaista kuin AMK:n vastaavissa oppilaskunnissa, eli dokaamista ja dokaamista. Niissä joissa on naisia enemmän kuten kemia ja tuotantotalous, meininki on ehkä sivistyneempää. Eli ota selvää ensin mitä pääainetta sulhasehdokkaasi on opiskellut ja kysy onko hän koskaan käyttänyt frakkia. Jos on, niin sitten hän ehkä on sellaine akateemine kun etsit. Muuten hän on perusjamppa.

Ihan vain selvennyksen vuoksi Tradenomitutkinto on 210 opintopistettä ja AMK-insinööri 240 opintopistettä. Kun aikanaa opiskelin AMK-isninööriksi niin opiskeluaika oli 4 vuotta ja tradenomeilla 3,5 vuotta.

Jos nyt tästä haluaisin jatkaa DI:ksi, niin pitäisi opiskella aika vähän lisää. Eli suuren suurta eroa ei ole.

mitä yliopistossa voi suorittaa? siis tarkoitan sillä alalla? voiko sanoa että dipl. ins.:llä on korkein koulutus?

Diplomi-insinööri vastaa maisterintutkintoa, insinööri on taas AMK-pohjainen kuten tradenomit, sosionomit ym.

RiviDI:t ja perusinsinöörit tuskin paljoa eroavat toisistaan, mutta maailman huippuosaajat tuskin yleensä tulevat AMK:sta.

Kun kyse ei ole mulle tuloista vaan siitä tietystä ajatusmaailmasta ja perinteistä. Siitä että on nuorena oppinut käytöstavat ja osaa käyttäytyä akateemisissa pöytäjuhlissa. Siitä että arvostaa koulutusta enemmän kuin rahaa. Että on yleissivistystä ja sydämen sivistystä. Mulla on paljon muitakin kriteerejä luin tuo ylioistokoulutus ja AMK inssiksi lukeminen vaan ei oikein sovi siihen. Tunnen silti muutaman AMK inssin ja osa heistä on tosi hyviä tyyppejä! Reiluja kavereita ja jolle kulle mahtavia puolisoita! :)

Insinööreillä on sama ajatusmaailma kaikilla. tai melkein. Tupsulakki ei takaa hyviä pöytätapoja mitenkään. Teknillisten korkeakoulujen opiskelijat eivät läheskään aina osallistu mihinkään "hienoon" osakuntatoimintaan kuten yliopiston ihmiset. Jos DI-sulhasehdokkaasi on kotoisin PK-seudulta ja opiskellut Otaniemessä niin tuskin hän on edes missään osakunassa ollut jäsenenä, ainoastaan siinä ainekillassa johon hänet om pääaineensa mukaan nakitettu. Varsinkin miesvaltaisissa killoissa kuten kone-, sähkö- tai vuori-insinöörikillassa meininki on samanlaista kuin AMK:n vastaavissa oppilaskunnissa, eli dokaamista ja dokaamista. Niissä joissa on naisia enemmän kuten kemia ja tuotantotalous, meininki on ehkä sivistyneempää. Eli ota selvää ensin mitä pääainetta sulhasehdokkaasi on opiskellut ja kysy onko hän koskaan käyttänyt frakkia. Jos on, niin sitten hän ehkä on sellaine akateemine kun etsit. Muuten hän on perusjamppa.

hienoa, miten pitälle meneviä yleistyksiä ihmisestä voi tehdä pelkän tutkinnon pääaineen perusteella. Haluaisin kovasti tietää, millä koulutuksella tämä analyysi on tehty.

Oscar.

Haluaisin kovasti tietää, millä koulutuksella tämä analyysi on tehty. Oscar.

25 v sitten tosin

Ihan vain selvennyksen vuoksi Tradenomitutkinto on 210 opintopistettä ja AMK-insinööri 240 opintopistettä. Kun aikanaa opiskelin AMK-isninööriksi niin opiskeluaika oli 4 vuotta ja tradenomeilla 3,5 vuotta.

Jos nyt tästä haluaisin jatkaa DI:ksi, niin pitäisi opiskella aika vähän lisää. Eli suuren suurta eroa ei ole.

mitä yliopistossa voi suorittaa? siis tarkoitan sillä alalla? voiko sanoa että dipl. ins.:llä on korkein koulutus?

Diplomi-insinööri vastaa maisterintutkintoa, insinööri on taas AMK-pohjainen kuten tradenomit, sosionomit ym.

RiviDI:t ja perusinsinöörit tuskin paljoa eroavat toisistaan, mutta maailman huippuosaajat tuskin yleensä tulevat AMK:sta.

mutta ikä tuossa meni väärin? Toki insinööri on laajempi kuin tradenomi ja DI vähän laajempi kuin useimmat maisterit, mutta insinööri ja tradenomi ovat silti molemmat AMK:sta.

Mitä taas tulee huippuosaajiin, niitä on harvassa, mutta kerropa joku teknologiaa mullistanut henkilöt tai suuren yrityksen toimitusjohtaja, jolla ei ole yliopisto-opintoja ja joka on vaikuttanut tällä vuosituhannella. Selvää on, ettei kenenkään kannata kerskua kuin omilla meriiteillä, yleensä parhailla osaaajilla on myös paras tutkinto - esim. tuotekehityksessä yhä useammin se tohtorin tutkinto.

Oscar.

Olen itse DI ja olen ollut tohtoreiden pomona. Tosin nykyinen esimeheni on peklkkä ylioppilas. Ja ala on IT.



Useimmila aloilla kouluttaudutaan työpaikalla. jokin perustutkinto jolla pääsee työeämään sisään pitää tietysti olla, mutta AMK riittää hyvin pohjaksi. jos joku AMK-inssi olisi tyrkyllä ison firman timariksi, niin hänelle "järjestetäisiin" DI paprut.



Se mikä ehkä erottaa tällä vuosituhannella akateemisen tutkinnon suorittaneet AMK tutkinnon suorittaneista on se, että akateemiset ovat todennäköisesti asuneet ulkomailla osan opiskeluajastaan, joko työharjoittelussa tai olleet vaihto-opiskelijana ulkomaisessa yliopistossa. Eli he osaavat kieliä keskimäärin paremmin ja tuntevat muiden maailman kulttuureja. Oliko tämä se mitä tarkoitit, että pitää olla maailmanmies?

Olen itse DI ja olen ollut tohtoreiden pomona. Tosin nykyinen esimeheni on peklkkä ylioppilas. Ja ala on IT. Useimmila aloilla kouluttaudutaan työpaikalla. jokin perustutkinto jolla pääsee työeämään sisään pitää tietysti olla, mutta AMK riittää hyvin pohjaksi. jos joku AMK-inssi olisi tyrkyllä ison firman timariksi, niin hänelle "järjestetäisiin" DI paprut. Se mikä ehkä erottaa tällä vuosituhannella akateemisen tutkinnon suorittaneet AMK tutkinnon suorittaneista on se, että akateemiset ovat todennäköisesti asuneet ulkomailla osan opiskeluajastaan, joko työharjoittelussa tai olleet vaihto-opiskelijana ulkomaisessa yliopistossa. Eli he osaavat kieliä keskimäärin paremmin ja tuntevat muiden maailman kulttuureja. Oliko tämä se mitä tarkoitit, että pitää olla maailmanmies?

Vanha sanonta ainakin IT alalla on ettei tohtoreista useimmiten ole haittaa :D

mitä yliopistossa voi suorittaa? siis tarkoitan sillä alalla? voiko sanoa että dipl. ins.:llä on korkein koulutus?

diplomi insinööriä ylempiä ovat tekniikan linsensiaatti ja tekniikan tohtori. DI on ylempi korkeakoulututkinto ja rinnaisteinen maisterin tutkintoon.

Oscar.

millaista palkkaa saavat sitten nämä tekniikan tohtorit ja mistä sellaisia löytää? en ole koskaan tavannut enkä edes tiennyt että sellaisiakin on

t: ap

millaista palkkaa saavat sitten nämä tekniikan tohtorit ja mistä sellaisia löytää? en ole koskaan tavannut enkä edes tiennyt että sellaisiakin on t: ap

ja töissä tutkimus- tai opetusalalla yliopistoissa. Päästääkseen professoriksi on käytännössä oltava tohtori.

Jos ovat yksityisellä sektorilla ovat suunnittelu tai tutkimushommissa.

Palkoista en tiedä mitään mutta monet ainakin yksityisellä sektorilal ovat valittaneet olevansa alipalkattuja. Ja usein heidän pomoillaan on alempi tutkinto.

mitä yliopistossa voi suorittaa? siis tarkoitan sillä alalla? voiko sanoa että dipl. ins.:llä on korkein koulutus?

diplomi insinööriä ylempiä ovat tekniikan linsensiaatti ja tekniikan tohtori. DI on ylempi korkeakoulututkinto ja rinnaisteinen maisterin tutkintoon. Oscar.

millaista palkkaa saavat sitten nämä tekniikan tohtorit ja mistä sellaisia löytää? en ole koskaan tavannut enkä edes tiennyt että sellaisiakin on t: ap

kuulostat juuri tietämättömältä pissikseltä, jota koulutettu ja älykäs insinööri ei varmasti kauan jaksa katsella.

Ihan vain selvennyksen vuoksi Tradenomitutkinto on 210 opintopistettä ja AMK-insinööri 240 opintopistettä. Kun aikanaa opiskelin AMK-isninööriksi niin opiskeluaika oli 4 vuotta ja tradenomeilla 3,5 vuotta.

Jos nyt tästä haluaisin jatkaa DI:ksi, niin pitäisi opiskella aika vähän lisää. Eli suuren suurta eroa ei ole.

Esim. Aalto-yliopistossa vaaditaan DI-tutkintoa suorittamaan tulleilta AMK-insinööreiltä 30 opintopistettä täydentäviä opintoja (= opintoja, joilla täydennetään amk-insinöörin tutkintoa vastaamaan paremmin tekniikan kandidaatin tutkintoa) ja 120 opintopistettä varsinaisia DI-opintoja. Lisääkin täydentäviä opintoja voidaan vaatia tarvittaessa.

Ja ainakin yksi meidän alalla AMK:sta TKK:lle siirtynyt opiskelija oli sitä mieltä, että yksi TKK:n opintopiste vastaa kolmea AMK:n opintopistettä. (Tämä opiskelija siis tuli TKK:lle ennen kuin siitä tuli Aalto-yliopisto.)