Harmittaa, jos joudun sektioon.
Vauva on perätilassa (rv 37), kääntöä ei ole vielä yritetty mutta en usko että onnistuu. Mulla ei ole ennen ollut minkäänlaista mielipidettä alatiesynnytyksen tai sektion paremmuudesta, mutta nyt olen alkanut suhtautua nihkeästi sektioon. En haluaisi synnyttää siten. Supistuksia on tullut jo vaikka kuinka monta viikkoa, ja jotenkin vaan odottelen, että koskas se synnytys alkaa... Jotain jää kokematta, jos en synnytäkään alateitse. Vaikka vauvan parhaaksihan se tässä tapauksessa vain olisi.
Onko muilla ollut tällaista?
Kommentit (3)
...olen viikolla 35+1 ja vauva majailee vuorotellen raivotarjonnassa, vuorotellen perätilassa. Eilen neuvolassa ultrassa näytti olevan pää alaspäin, tänään on taas fiilis että onko sittenkään., liikkeet tuntuvat TAAS eri lailla.. :( Ensimmäisen lapseni sain alateitse ja en vaan halua sektioon. Vaikka jossain vaiheessa mietin että se synnytys oli niin karmea kokemus ettei enää koskaan :) No, nyt mieli on taas muuttunut ja mieluummin kärsin synnytyskivut kuin sektion. Kääntö on edessä vajaan 2 viikon päästä jos on vielä väärin päin... ahdistaa sekin. On alkanut ahdistaa koko synnytys, oli se sitten sektio tai alatie. Osaan kuvitella miltä sinusta tuntuu....
Mulla oli vielä ennenaikaisen synnytyksen uhka päällä ja silloin ajattelin, että tottakai synnytän pienen vauvan alateitse. No, vauva onkin pysynyt mahassa eikä välttämättä ole enää lainkaan niin pieni... Jos vielä viikonkin on niin helposti saattaa painoa olla se 3,5 kg. Lantion kuvauskin vasta ensi viikolla, argh. Ahdistaa myös jos synnytys käynnistyy ennen tuota kuvausta. Miksei vauva vaan voi olla raivotarjonnassa... :(
jos magneettikuvauksen perusteella on siihen mahdollisuus? Itse olen tätä asiaa arponut ja miettinyt ja viimeisin tunne on että en halua ottaa riskejä... kärsin itse mieluummin leikkauksen jälkeiset kivut kunhan lapsi on "turvassa". Jotenkin tuntuu vaan niin hurjalta synnyttää perätilavauva alakautta vaikka olen lukenut paljon positiivisia kokemuksia sen onnistumisesta. Luulen että tällä lantiolla synnytetään vaikka 5kg vauva sujuvasti :D mutta en tiedä riittäkö mulla henkinen kantti :( Se kai on tärkeintä kuitenkin että äiti on motivoitunut synnyttämään perätilalapsen alakautta. Ihan turhaa hermopainetta loppuviikoille tää perätilan pohtiminen, kääntöyritkset ja mahdollinen sektio :( Tsempit sulle!
...olen viikolla 35+1 ja vauva majailee vuorotellen raivotarjonnassa, vuorotellen perätilassa. Eilen neuvolassa ultrassa näytti olevan pää alaspäin, tänään on taas fiilis että onko sittenkään., liikkeet tuntuvat TAAS eri lailla.. :( Ensimmäisen lapseni sain alateitse ja en vaan halua sektioon. Vaikka jossain vaiheessa mietin että se synnytys oli niin karmea kokemus ettei enää koskaan :) No, nyt mieli on taas muuttunut ja mieluummin kärsin synnytyskivut kuin sektion. Kääntö on edessä vajaan 2 viikon päästä jos on vielä väärin päin... ahdistaa sekin. On alkanut ahdistaa koko synnytys, oli se sitten sektio tai alatie. Osaan kuvitella miltä sinusta tuntuu....