Lue keskustelun säännöt.
Mulla on niin ikävä mun rakasta...
01.09.2012 |
Olen paha nainen ja ikävöin jonkun toisen omaa miestä. Ja omakin mies on. Silti vaan ikävöin ja rakastan. Vaikka viimeksi tänään tuo mies vakuutti, että mitään ei enää tule tapahtumaan. Mutta silti se soitti mulle tänään. Puhutiin pari tuntia. Eilen samoin. Miksi se sitten soittaa...? Ja tänäänkin sanoi, että on kaivannut mua niin paljon, joka tavalla. Halunnut mua. Ja nyt se ei uskalla edes lounaalle. Hajoan tähän. (joo joo, tiedän jo etukäteen, mitä tästä ollaan mieltä)
Kommentit (22)
ja toivon sulle vaan kaikkea parasta... eihän tolle tunteelle voi mitään. Toivottavasti saaat omalta mieheltäs edes jotain mitä saat tuolta rakkaaltasi...
itse hieman vastaavassa tilanteessa oleva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään vastaavaa. Enkä millään ymmärrä, miten tuo toinen mies voi olla onnellisempi ilman mua. En vaan ymmärrä.
ap
en tiedä miksi mutta niin vain käy... ja kyllä se arki tulee siihen onnelliseenkin parisuhteeseen.
Jos sen arjen jakaa sellaisen kanssa, joka on ainakin aluksi ollut tajunnanräjäyttävä..
Se mitä näet siinä miehessä on sinun jo. Se on ytimessäsi oleva ääretön rakkaus. Et tarvitse mitään ulkopuoleltasi. Ulkopuolikin on harhaa.
E
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja se toinen mies kaipaa, niin eikö ero ole molemmille mahdollinen? Vai onko teillä tahoillanne lapsia tms. mikä estäisi?
Voit rakastaa ja ikävöidä vain tuosta henkilöstä luomaasi mielikuvaa mutta se ei ole todellista rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voisin erota, mies ei. Ei halua elää ilman arkea lapsensa kanssa. Ja on vastuuntuntoinen muutenkin. Ja kai se haluaa uskoa, että voi vielä olla onnellinen vaimonsa kanssa. On myös sanonut, että lapsen takia voit tyytyä vähempään, siihen että kaikki on "ok". Välttelee konflikteja vaimonsa kanssa ja kokee, että on ansainnut kaiken paskan avioliitossaan, koska on pettänyt. Vaimonsa ei tietenkään tiedä, mutta silti.
Mä vaan kaipaan ja rakastan. Ja hajoan palasiksi kun mietin, että en saa enää edes yhtä suudelmaa....samalla kuuntelen, miten tuo mies sanoo, että mun kanssa rakastelu oli "taianomaista" ja "uskomatonta". Eikä hän kenenkään muun kanssa ole kokenut samanlaista läheisyyden tunnetta. Pitäisi ehkä repäistä itsensä irti kokonaan... mutta en voi. Oltiin kesällä 2kk puhumatta ja sitten kun hän soitti, niin oltiin taas heti saman tien siinä vanhassa tutussa, naurettiin, itkettiin.
Voi kun saisinkin arkea tän miehen kanssa! Nyt joku muu saa.
Voit rakastaa ja ikävöidä vain tuosta henkilöstä luomaasi mielikuvaa mutta se ei ole todellista rakkautta.
Ollaan tunnettu kuitenkin 2 vuotta, siitä ajasta puolen vuoden ajan oltiin joka päivä tekemisissä, juteltiin pari tuntia päivässä, nähtiin aina kun voitiin. Riideltiinkin :) Ja sovittiin. Aika hyvä kuva mulla tästä miehestä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä niin tiedän mitä sä tarkoitat... Kaipaus on kova.
Kumpikaan ei halua hajottaa perhettään tällä hetkellä, mutta se ei tunteita ja kaipausta sammuta.
Sinulla ei olisi yhtään mielikuvaa ko henkilöstä missä silloin on rakkaus ja ikävöinti.
Aivan, ei missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla ei olisi yhtään mielikuvaa ko henkilöstä missä silloin on rakkaus ja ikävöinti.
Aivan, ei missään.
olisi maailma aivan rakkaudeton! Helvetti sentään tuommoista sepustusta. Ajattelit hajoittaa käsitteen rakkaus osasiksi ja puhaltaa pois. No anna meidän muiden tuntea mitä tunnemme.
Sitä rakkautta jota tarkoitan, ei voi hajottaa osiin. Se on jakamaton, ajaton ja paikaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä rakkautta jota tarkoitan, ei voi hajottaa osiin. Se on jakamaton, ajaton ja paikaton.
Onhan sitä maailmoja syleilevää yleisrakkautta ja tosi monenlaista rakkautta, mutta aloittaja tuntee mitä tuntee sitä tiettyä miestä kohtaan. Miten sitä nyt harhaksi voisi mennä sanomaan, kun mies mitä ilmeisemmin on ensinnäkin olemassa ihan fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena.
[/quote]
Ajattelit hajoittaa käsitteen rakkaus osasiksi ja puhaltaa pois. No anna meidän muiden tuntea mitä tunnemme.
[/quote]
Ihmisten välinen niin sanottu rakkaus on itserakkautta, seksuaalista, taloudellista tai psykologista hyväksikäyttöä, eikä se ole todellista rakkautta.
Kun hyväksikäyttö lakkaa täydellisesti, viriää todellinen rakkaus.
Todellinen rakkaus ei ole sitä tai tätä, se on, eikä se kohdistu mihinkään fyysiseen tai menttaaliseen kohteeseen.
Todellinen rakkaus viriää itsetuntemuksen myötä, kun tunnemme ajatustoiminnon kokonaisuudessaan.
Jollemme tunne itseämme, ei kärsimyksellä, tuskalla eikä surulla ole loppua.
Mutta joo, mietin yöllä, että taidan antaa olla. Jos vain pystyn. En ota enää yhteyttä. Homma on mennyt viime aikoina niin, että mä olen laittanut miehelle jotain turhanpäiväistä viestiä ja mies on sitten soittanut jonkun ajan päästä. Perjantaina puhuttiin ensin tunti, sitten lopetettiin ja tunnin päästä tuli viesti, että voiko hän vielä soittaa. Mulle aina sopii. Mä tarjoan itseäni, ilmeisesti todella halvalla...Olen kyllä niin tyhmä!!! En usko, että mies pahuuttaan mua pyörittää, on kai se itsekin sekaisin. Ehkä se olen kuitenkin minä, jonka pitää puhaltaa peli poikki ihan kokonaan.
Ajattelit hajoittaa käsitteen rakkaus osasiksi ja puhaltaa pois. No anna meidän muiden tuntea mitä tunnemme.
Ihmisten välinen niin sanottu rakkaus on itserakkautta, seksuaalista, taloudellista tai psykologista hyväksikäyttöä, eikä se ole todellista rakkautta.
Kun hyväksikäyttö lakkaa täydellisesti, viriää todellinen rakkaus.
Todellinen rakkaus ei ole sitä tai tätä, se on, eikä se kohdistu mihinkään fyysiseen tai menttaaliseen kohteeseen.
Todellinen rakkaus viriää itsetuntemuksen myötä, kun tunnemme ajatustoiminnon kokonaisuudessaan.
Jollemme tunne itseämme, ei kärsimyksellä, tuskalla eikä surulla ole loppua.
Tiedän miltä tuntuu rakastua mieheen, joka ei ole vapaa :(
Mutta jos tilanteeni ois tuo, mies ois sanonut ettei eroa, niin en jäisi. Miksi pilaisit elämäsi saamalla vain varastettuja hetkiä, etkä yhtään mitään muuta ikinä? Mieti nyt itsekin.
Mies teki valinnan, hänen täytyy myös elää sen mukaisesti. Ei hän voi silti jatkaa sun pyörittämistä, vähän itsetuntoa kehiin nainen!
Jatka elämääsi, älä pidä enää yhteyttä. Älä vastaa soittoihin tai viesteihin. Sano, että teit valintasi, elä sen mukaan.
Vaikka niin tahtoisit ajatella, niin mies ei sua rakasta ainakaan vaimoaan enempää kun ei hänestä ole valmis takiasi eroamaan. Jos mies rakastaisi sua oikeasti, niin hän tekisi MITÄ VAIN saadakseen olla sun kanssa.
Tsemppiä.
"En tarvitse mitään, en yhtään mitään."
Onko se nyt sitten joku tavoite, se, ettei tarvitse ketään tai mitään?!? Sekö, että haluaa osakseen rakkautta, sulkee jotenkin hyvän itsetuntemuksen pois? Mä olen muuten kokeillut tuota joskus, eikä se omalla kohdallani toiminut. Mä myönnän että kyllä tarvitsen, ja ihan riudun jollen saa hellyyttä ja rakkautta osakseni (vastavuoroisesti). Ehkä mä olen joku tosi heikko ja addiktoituva sitten, mutta olkoon niin. En tosin tarvitse ketään 24/7, en lähellekään niin.
Elämä on.