Tämä tapaus vain vahvistaa tuntemuksiani siitä, että turhia huostaanottoja ei ole.

Vaikka ne biovanhemmat mitä yrittäisivät selittää.

Ja toisekseen mielummin kolme turhaa huostaanottoa kun yksi karmea kohtalo.

Mutta tuosta jälkimmäisestä olen samaa mieltä.

ja kohdistuu teini-ikäisiin, joilla koulunkäyntiongelmia ja alko/huumeiden käyttöä.

Kotona voi olla kaikki tosi hyvin, mutta kaveripiirin vaikutus vahva. Turhaksi tekee sen, ettei nuorisokoti pelasta kuin harvat nuoret. ongelmat lisääntyvät laitoksessa.

ja alalla kaikki tietää tän.

ja kohdistuu teini-ikäisiin, joilla koulunkäyntiongelmia ja alko/huumeiden käyttöä.

Kotona voi olla kaikki tosi hyvin, mutta kaveripiirin vaikutus vahva. Turhaksi tekee sen, ettei nuorisokoti pelasta kuin harvat nuoret. ongelmat lisääntyvät laitoksessa.

ja alalla kaikki tietää tän.

Minusta taas on ihan oikein, että teini näkee, että hänellä on rajat. Jos vanhemmat eivät pysty näitä rajoja asettamaan tai pyytävät apua sosiaalitoimelta, niin silloinhan juuri teini huomaa käytöksensä seuraukset, kun yhteiskunta astuu väliin. Meillä on valtava joukko lähes syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista apua murrosiän myrskyissä ja vanhemmat vain toteavat, että ei se halua opiskella eikä tehdä töitä. Se haluu vaan olla kotona.

Minä tiedän monta nuorta, joita lyhytaikaiset sijoitukset perhekoteihin on nimenomaan auttaneet. Usein jos ei ole auttanut, se johtuu siitä, että vanhemmat eivät pidä edelleenkään rajoja ja nuori jatkaa tasan samaa puuhaa kotona kuin ennen sijoitustaankin.

Miten on niin vaikea omalle lapselle näyttää, missä menee oikeasti se raja?

Tiedän 13-vuotiaan tytön, joka ei käy koulua, kun ei se halua ja joka viettää iltojaan ja viikonloppujaan ihan missä vaan. Vanhemmat eivät osaa tehdä asialle mitään. Sijoitusten aikanakin yrittivät kaikin tavoin pitää teininsä puolta, että kyllä se nyt saa tehdä sitä ja ei tuo kai nyt haittaa. Salailtiin ja valehdeltiin, jotta tyttö pääsi kotiin ja sama homma jatkumaan.

Ihanko oikeasti on parempi antaa niiden teinien tehdä mitä vaan?

Lehdistä kun lukee näitä vanhempien valitusvirsiä miten on kohdeltu väärin, niin aiemminkin olen miettinyt, että onkohan asiat ihan noin. Ja sossu ei voi oikaista asiaa, koska on vaitiolovelvollisuus.



Ystäväni työskentelee lastensuojelussa ja ollaan keskusteltu näistä asioista yleisellä tasolla. Todellakin vaaditaan pitkään työtä ja todisteita, että perusteet huostaanotolle täyttyvät. Sillä välin lapset kärsivät täysin turhaan, teinit joutuvat entistä pahempiin vaikeuksiin ja jotkut jopa kuolevat kuten tässä tapauksessa. Tässä nyt kyllä sossukin on ryssinyt pahemman kerran asiat. Tästä lähin kenekään on turha itkeä, että turhaan on meidän lapsi huostaanotettu. En usko.

että lastensuojelu ei kykene tunnistamaan narsismia ja että lastensuojelu on puolueellista. Samat säännöt ei päde kaikilla, jos esimerkiksi sosiaalijohtaja on perheenjäsen.

ja kohdistuu teini-ikäisiin, joilla koulunkäyntiongelmia ja alko/huumeiden käyttöä. Kotona voi olla kaikki tosi hyvin, mutta kaveripiirin vaikutus vahva. Turhaksi tekee sen, ettei nuorisokoti pelasta kuin harvat nuoret. ongelmat lisääntyvät laitoksessa. ja alalla kaikki tietää tän.

Minusta taas on ihan oikein, että teini näkee, että hänellä on rajat. Jos vanhemmat eivät pysty näitä rajoja asettamaan tai pyytävät apua sosiaalitoimelta, niin silloinhan juuri teini huomaa käytöksensä seuraukset, kun yhteiskunta astuu väliin. Meillä on valtava joukko lähes syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista apua murrosiän myrskyissä ja vanhemmat vain toteavat, että ei se halua opiskella eikä tehdä töitä. Se haluu vaan olla kotona. Minä tiedän monta nuorta, joita lyhytaikaiset sijoitukset perhekoteihin on nimenomaan auttaneet. Usein jos ei ole auttanut, se johtuu siitä, että vanhemmat eivät pidä edelleenkään rajoja ja nuori jatkaa tasan samaa puuhaa kotona kuin ennen sijoitustaankin. Miten on niin vaikea omalle lapselle näyttää, missä menee oikeasti se raja? Tiedän 13-vuotiaan tytön, joka ei käy koulua, kun ei se halua ja joka viettää iltojaan ja viikonloppujaan ihan missä vaan. Vanhemmat eivät osaa tehdä asialle mitään. Sijoitusten aikanakin yrittivät kaikin tavoin pitää teininsä puolta, että kyllä se nyt saa tehdä sitä ja ei tuo kai nyt haittaa. Salailtiin ja valehdeltiin, jotta tyttö pääsi kotiin ja sama homma jatkumaan. Ihanko oikeasti on parempi antaa niiden teinien tehdä mitä vaan?

ne joita nuo lyhyet sijoitukset on "auttanut" olisivat ryhdistäytyneet iän kypsyttäminä muutenkin.

Tiedätkö muuten mihin kaikkeen normiperheen teiniangsti altistuu esim. nuorisokodissa? Et!

Itse vedin elämäni ensimmäiset kärsälliset nuorisokodin saunassa... sitten hatkoihin. Ikinä en olisi kotona tehnyt tuollaista.

Juu ja harrastettiin seksiä minkä kerettiin siellä. Se oli tosi kiellettyä, mutta... sitäkään en olisi ikinä kehdannut kotona tehdä.

Kaikki ne mun aikana samassa paikassa olleet sijoitetut nuoret on nykyisin ihan pihalla yht.kunnasta. Mut pelasti, kun vanhemmat tajusivat, että kotona parempi.