Haittaako jos lapsesi opettaja/rehtori olisi hyvin vahvasti uskonnollinen?

Koulun ja opetuksen tulsi mielestäni olla mahdollisismman uskontovapaata vyöhykettä.

koska on paljon erilaisia uskontoja ja yhä suurempoi osa ihmisistä on uskonnottomia, ei uskontoa pidä opettaa koulussa. Koulussa ei pidä myöskään harjoittaa uskontoa, eli ei rukouksia eikä hengellisyyttä muutenkaan.

Kaikille lapsille pitäisi opettaa yhteistä uskontotietoa, eli tietoa kaikista tärkeimmistä/suurimmista uskomusjärjestelmistä. lapsia ja nuuoria pitäisi harjaannutta aopiskelemaan ja toimimaan keskenään eri uskonnoista riippumatta jotta suvaitsevaisuus lisääntyisi. Erillään opettaminen ja uskontojen harjoittaminen kouluissa lisää ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta.

Ja samoin lestadiolaiseen arvomaailmaan kuluu naisten alistaminen. naiset ovat tosi heikoss aasemassa liikkeessä, sillä tehtävänä on lisääntyä ja tuottaa "Jumalalle lapsia".



Ehkäisyä ei sallita.

Eräs lestadiolaisperheessä kasvanut kertoi äidistään:



http://freepathways.wordpress.com/2012/09/29/aitini-lapsen-nakokulmasta/

kunhan osaisi pitää sen erossa opetuksesta. Ei siis sekottaisi omaa uskoaan asioihin, joihin se ei kuulu eikä uskonsa perusteella suosisi muita samoin uskovia.

uskovaisuus on sydämen juttu. Uskovaisuus olisi hyvä juttu, uskonnollisuus ei.



t. uskis

Ja samoin lestadiolaiseen arvomaailmaan kuluu naisten alistaminen. naiset ovat tosi heikoss aasemassa liikkeessä, sillä tehtävänä on lisääntyä ja tuottaa "Jumalalle lapsia".

Ehkäisyä ei sallita.

Nyt on kaverilla väärät käsitykset, sorry! Ei tiu ihmiset ajatelleeks että joku voi ihan omasta vapaasta tahdostaan haluta ison perheen. Mulle ainaki ois kauhee shokki jos tämä lapsi jäis ainoaksi. Tai ei sais ku pari lasta. Haluan ison perheen mutta ei sen suurempia suunnitelmia lukumäärästä. Otan kaikki lapset vastaan mieheni kanssa hyvällä mielellä ja ilolla, vaikka rankkojaki hetkiä varmasti tulee olemaan.

Tuohan ei tähän keskusteluun tietty liittynyt mitenkään.

Niin olen itse vl-open tyttö. Äitini opettaa lapsille ehkäisyt sun muut, ja sen miten ihminen lisääntyy, ihan opetussuunnitelman mukaisesti. Ei se oma mielipide ja usko siinä näy. Samallain lääkärit ja terkat suosittelee ja puolustaa kaikille lapsille kaikkia rokotteita, kertomatta että enpä muuten oo rokottanu omia lapsiani. Ei sen uskon, mielipiteen, aatteen tai muun tarvi ammatissa näkyä, välttämättä. Toki lestoissaki on erilaisia ihmisiä niinku kaikissa muissaki. Sekaan mahtuu semmosiaki ketkä tuputtaa raamattua ja omaa uskoa. Mutta suhteessa niitä on vähän. Suurin osa meistäki nääs on vaan normaaleja ihmisiä.

Ala-asteen englanninopettajani pakotti meidät rukoilemaan suomeksi jokaisen tunnin alkuun.



Ensinnäkin, opetettava aine oli englanti, ei uskonto.

Toiseksi, luokassa oli moneen eri uskontoon kuuluvia lapsia sekä meitä, jotka olimme elämänkatsomustiedossa, mutta me kaikki jouduimme rukoilemaan opettajan uskonnon mukaisesti.

Kolmanneksi, TIETÄÄKSENI ei ole opettajan asia rukoiluttaa lapsia, edes uskonnonopetuksessa, muussa kuin opetusmielessä korkeintaan.

Itselläni oli kaksi uskovaista opettajaa, kumpikin ihan sekopäitä. Herran Jeesuksen ja lähimmäisenrakkauden nimessä tietysti.

Ihmiset on erilaisia eikä se johdu uskonnosta vaan luonteesta.

Haittaako jos lapsesi opettaja/rehtori olisi hyvin vahvasti uskonnollinen? Haittaisiko se sinua? Vai olisiko vain hyvä juttu?

Tässä äskettäin uutisoitiin lestadiolaisalueella tehdystä tutkimuksesta. Väitöskirjan yksi tulos oli, että lestadiolaisalueilla toimivaan ei-lestadiolaiseen naispuoliseen opettajaan kohdistuu huomattavia henkilökohtaisia paineita siellä. Naisopettaja saattaa joutua silmätikuksi ja syntipukiksi.

Hänen pätevyytensä ja henkilökohtainen moraalinsa saatetaan kyseenalaistaa.

Ei-lestadiolaisia miesopettajia siedetään helpommin.

Liikkeeseen kuulumattomien naisopettajien erilaisuutta ei näissä kouluissa siedetä.

Lestadiolainen opettajakollega saattaa olla sitä mieltä että hänen ei-lestadiolaisen opettajatoverinsa ulkonäkö on merkki huonotapaisuudesta, syntisyydestä ja siveettömyydestä.

Esimerkiksi korvakoruja pidetään syntisyyden merkkinä.

Myös alakoululaiset lapset ovat oppineet suhtautumaan opettajaan epäasiallisesti hänen ulkomuotonsa ja pukeutumisensa perusteella.

Lapset saattavat sanoa tai viestittää käytökselllään, ettei opettajan mielipiteillä ja puheilla ole mitään merkitystä, koska hän ei ole oikealla lailla uskovainen eikä tule pääsemään taivaaseenkaan.

Tästä oli uutinen Kotimaa-lehdessä.

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9350-tutkija-naisopettajat-silm…

Itselläni oli ala-asteen opena kirkkoherran vaimo. Meillä mm. jokainen koulupäivä aloitettiin laulamalla virsiä, vaikka kaikki luokan oppilaat ei edes ollut kristittyjä. Uusi testamentti luettiin tokalla luokalla (ei kai ollut pakko lukea, mutta siihen kannustettiin ja lukemisesta sai "plussaa", eli open hyväksynnän).

Oma kokemus lestadiolaisesta ala-asteen luokanopettajasta 80-luvulta oli tosi kurja. Luokassa rukoiltiin, ja pyydettiin syntejä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Laulettiin virsiä. Ei päästy muiden luokkien mukaan katsomaan teatteria.



Tuo teatteri tuntui erityisesti karulta, kun muut luokat olivat käyneet, mutta me emme, koska opettaja piti sitä ilmeisesti syntinä.



No, ei tuollainen täytän nykyään olisi mahdollista missäänpäin Suomea. Olen nyt aikuisena muuten hurjan uskontovastainen, mahtaako tuolla kokemuksella olla vaikutusta...?

Olen toiminut lestadiolaisalueella opettajana lukiossa ja peruskoulussa. Ihan ookoo nuoria he on. Koulunkäyntiä vaikeutti lähinnä se, että mediakasvatusta ei voinut opettaa (ja siis piti rikkoa opetussuunnitelmaa), koska kotona ei ollut tv:tä, nettiä, musiikkivempeleitä jne. ja elokuvat ja teatteri oli kiellettyä huvia. Ei se näyttänyt niitä nuoria kyllä harmittavan mitenkään, mutta noin opettajan näkökulmasta tilanne oli vähän hankala.

varmasti tämä heijastuisi koulun henkeen ja sitä en nielisi.

uskonnonvapaus.

Se mitä hän touhuilisi vapaa-aikanaan ei taas kuuluisi mulle yhtään.

Ei haittaisi - päinvastoin! :)

halua että satuihin uskova ihminen on lähellä lastani.

Ala-asteen englanninopettajani pakotti meidät rukoilemaan suomeksi jokaisen tunnin alkuun. Ensinnäkin, opetettava aine oli englanti, ei uskonto. Toiseksi, luokassa oli moneen eri uskontoon kuuluvia lapsia sekä meitä, jotka olimme elämänkatsomustiedossa, mutta me kaikki jouduimme rukoilemaan opettajan uskonnon mukaisesti. Kolmanneksi, TIETÄÄKSENI ei ole opettajan asia rukoiluttaa lapsia, edes uskonnonopetuksessa, muussa kuin opetusmielessä korkeintaan.

Aivan törkeä tapaus. Tuosta olisi voinut tehdä valituksen. Opettajalle olisi napsahtanut varoitus.