Oikeesti rörkeyden huippu.
Sain tässä taanoin tietää että miehelläni on ollut kuukausia jatkunut suhde, joka on ollut täysin törkeä ja itseasiassa monien ihmisten tiedössa. Paitsi minun.
Mieheni perhe ilmaisi välittömästi tukensa asian tullessa julki, varsinkin miehen isä halusi olla tukena. Sanoi että voin soittaa vaikka keskellä yötä, jos siltä tuntuu.
Sain kuulla että mieheni veli, joka on lapsemme kummi, on tiennyt tästä toisesta naisesta. Ovat jopa käyneet kolmistaan ulkona jne. Loukkasi aivan helvetisti, että on voinut katsoa mua silmiin ja olla ihan normaali vaikka on tiennyt kaiken aikaa mitä on tapahtunut. Mieheni veljen vaimo suuttui silmittömästi tästä tiedosta, että siis hänen avomiehensä -mieheni veli- on pimittänyt tätä tietoa.
Ei siinä mitään, ajattelin että ihmiset on vaan niin itsekkäitä ja moraalittomia etteivät puutu tällaiseen.
Kuitenkin mieheni isä soitti eilen minulle JÄRKYTTÄVÄN puhelun. Huusi ja raivosi MINULLE, että olen syypää siihen että mieheni veljen avovaimo on heittänyt tämän ulos heidän kodistaan (oli suuttunut niin paljon tästä salailusta). Että minä kuulemma kertomalla siitä etttä tämä miehen veli tietää, aiheutin heidän riidan. Olen kuulemma kohtuuton ja ylireagoin. Miehen isä sanoi, että häntä on itseäänkin petetty, että kyllä hän tietää miltä se tuntuu. Minä sanoin että "et sä voi tietää miltä musta tuntuu." Miehen isä totesi vittumaisella tyylillä, että niin sähän oot olevinas niin erityinen. Olin aivan että WTF????? Kuulemma maailma ei pyöri mun napani ympärillä, enkä voi aiheuttaa muiden eroja. Lisäksi hän totesi ettei itse olisi ikimaailmassakaan kertonut minulle, mikäli olisi tiennyt mieheni pettämisestä.
Aiemmin on siis ollut kanssani hyvin läheinen, pitänyt puoliani miehen kohdellessa minua huonosti.
Yritin selittää, että minä vain kerroin tuosta että miehen veli tiesi asiasta, hänen tyttöystävälleen. MINÄ en heittänyt ketään kodistaan. Miehen isä löy luurin korvaan.
Muserruin täysin. En enää kaiken tämän paskan jälkeen tarvitse tällaista. Fiilis on se etten halua olla tuon ihmisen kanssa enää missään tekemisissä, en todellakaan halua häntä elämääni.
Ei ole ihmisen julmuudella ja muiden loukkaamisella rajaa.
Kommentit (68)
Ap, kirjoita kirje sille ex-appiukollesi. Kerro, miten paljon olet hänestä pitänyt ja arvostanut ja uskonut, että hänellä on arvot kohdallaan ja miten ekan miehesi pettämisen annoit anteeksi, kun uskoit, että appiukon esimerkki takaa, että miehestäkin joskus tulisi samanlainen.
Sitten purat kiukkusi siitä, että hän muuttui suoraselkäisesti ja reilusta tyypistä törkeäksi ja ilkeäksi valehtelijaksi. Että omena puusta ei ole tippunut kauas, ja kertoo todella paljon perheen kasvatuksesta ja arvoista, että pettämistä, valehtelua ja huijaamista ei pidetä minään ja siitä syyllistetään muita.
Lopuksi kerrot, että pyrit tekemään kaikkesi, jotta lapsestasi ei kasvaisi yhtä kieroon kuin tuo suku, kun nyt kaksi suoraselkäsintä suvun jäsentä on siitä eronnut ja koko maailma näkee, minkälaiset arvot tuolla suvulla on.
Oikeasti ihmettelen, eikö appivanhempiasi hävetä. Miten heistä voi olla ok, että valehdellaan , huijataan ja tehdään kieroja temppuja juuri niille, joita pitäisi rakastaa eniten? Eikö tule mieleen edes nyt tehdä oikeanlainen kasvatusliike ja syyllistää sitä, joka petti, valehteli ja loukkasi vaimoaan ja lastaan?
Olisin muuten oikeasti huolissani lapsesta. Jos suku on noin kieroa, niin varmaan haukkuvat sinua lapsellekin. Siihen sinun pitää nyt miettiä keinoja.
suvut rakentavat itsestään elämää suurempia käsitykisä. Silloin elämän ikävät realiteetit pitää kaataa jonkun "ulkopuolisen" niskaan, ettei jouduta kyseenalaistamaan oman suvun erinomaisuutta ja kohtaamaan kaapeissa olevia luurankoja. Näitä on nähty. Elämänvalheilla on uskomaton voima. Sinuna surisin sen että eivät ole tuon viisaampia ihmisiä. Tuollaisessa suvussa voi pidemmän päälle elää vain luopumalla omasta arvostaan ja suostumalla toteuttamaan suvun valhe-tarinoita. Jos perhe/suku on terve, kiävät asiat kohdataan ja niistä otetaan vastuu eikä kaadeta syyttömien päälle. Sitä vaan ei taida usein näkyä; ihminen on mieluummin vanheelline ja raukkamainen säilyttääkseen itsestään/suvustaan hyvän kuvan kuin kohdatakseen totuuden. Hyvä että pääse eroon, etkä jäänyt alistumaan petetyn vaimon osaasi.
Tässä tarinassa oli paljon samoja piirteitä kun mitä olen itse kokenut. Mieheni salasuhteen paljastumisen jälkeen ensin mieheni vanhemmat ja sisarukset olivat kilvan lohduttamassa, mutta noin kuukauden päästä yhtäkkiä hirveät ilkeydet ja syytökset.
Kuulemma olin vain kateellinen, koska minulla ei ollut vastaavaa "vientiä", kuin mitä heidän pojallaan. Ja kaikki paljastuneet pettämiset olivatkin minun syytäni. En ollut tarpeeksi sosiaalinen ja kiva. Heidän pojallaan oli kuulemma oikeus elää omaa elämäänsä ja minä olin vain kateellinen niuho, joka ei sitä hyväksynyt ja aloin riidellä. Sitä asiaa soiteltiin jopa äidilleni. Olimme olleet naimisissa pitkälle toistakymmentä vuotta ja meillä oli lapsia.
Toisaalta olin aina vaistonnut heidän pintaystävällisyytensä, sekä piilotellun vihamielisyyden, eli asiat loksahtivat ehkä vihdoinkin oikealle tolalle.
Jälkeenpäin olen huojentunut, sillä "aitojen" ihmisten kanssa on paljon miellyttävämpää olla tekemisissä, vaikka heissä olisi vikoja. Toivottavasti joku ymmärtää, mitä tarkoitan. Nykyiset appivanhempani ovat tyystin erilaisia ja omalla tavallaan ihania. Muistelen joskus edelleen nuoruuteni appivanhempanikin kaihoisasti, sillä ainakin minä aikanaan välitin heistä paljon. Harmi vaan, etteivät he pystyneet samaan, sillä olin kuitenkin hyvä miniä.
Ap, kirjoita kirje sille ex-appiukollesi. Kerro, miten paljon olet hänestä pitänyt ja arvostanut ja uskonut, että hänellä on arvot kohdallaan ja miten ekan miehesi pettämisen annoit anteeksi, kun uskoit, että appiukon esimerkki takaa, että miehestäkin joskus tulisi samanlainen.
Sitten purat kiukkusi siitä, että hän muuttui suoraselkäisesti ja reilusta tyypistä törkeäksi ja ilkeäksi valehtelijaksi. Että omena puusta ei ole tippunut kauas, ja kertoo todella paljon perheen kasvatuksesta ja arvoista, että pettämistä, valehtelua ja huijaamista ei pidetä minään ja siitä syyllistetään muita.
Lopuksi kerrot, että pyrit tekemään kaikkesi, jotta lapsestasi ei kasvaisi yhtä kieroon kuin tuo suku, kun nyt kaksi suoraselkäsintä suvun jäsentä on siitä eronnut ja koko maailma näkee, minkälaiset arvot tuolla suvulla on.
Oikeasti ihmettelen, eikö appivanhempiasi hävetä. Miten heistä voi olla ok, että valehdellaan , huijataan ja tehdään kieroja temppuja juuri niille, joita pitäisi rakastaa eniten? Eikö tule mieleen edes nyt tehdä oikeanlainen kasvatusliike ja syyllistää sitä, joka petti, valehteli ja loukkasi vaimoaan ja lastaan?
Olisin muuten oikeasti huolissani lapsesta. Jos suku on noin kieroa, niin varmaan haukkuvat sinua lapsellekin. Siihen sinun pitää nyt miettiä keinoja.
tahansa, totuuden päälle kannattaa aina rakentaa!Mut tuollaisia narsistisia sukuja on paljon. Niiden jäsenenä voi olla vain jos palvoo kaunisteltuja totuuksia. Eli kukaan täyspäinen ihminen ei voi olla. Hienoa et toinenkin miniä on rohkea ja oikeudentuntoinen- usein tuollaisessa suvussa menettää itsetuntonsa, rohkeutensa ja oikeudentajunsakin.
Tässä tarinassa oli paljon samoja piirteitä kun mitä olen itse kokenut. Mieheni salasuhteen paljastumisen jälkeen ensin mieheni vanhemmat ja sisarukset olivat kilvan lohduttamassa, mutta noin kuukauden päästä yhtäkkiä hirveät ilkeydet ja syytökset.
Kuulemma olin vain kateellinen, koska minulla ei ollut vastaavaa "vientiä", kuin mitä heidän pojallaan. Ja kaikki paljastuneet pettämiset olivatkin minun syytäni. En ollut tarpeeksi sosiaalinen ja kiva. Heidän pojallaan oli kuulemma oikeus elää omaa elämäänsä ja minä olin vain kateellinen niuho, joka ei sitä hyväksynyt ja aloin riidellä. Sitä asiaa soiteltiin jopa äidilleni. Olimme olleet naimisissa pitkälle toistakymmentä vuotta ja meillä oli lapsia.
Toisaalta olin aina vaistonnut heidän pintaystävällisyytensä, sekä piilotellun vihamielisyyden, eli asiat loksahtivat ehkä vihdoinkin oikealle tolalle.
Jälkeenpäin olen huojentunut, sillä "aitojen" ihmisten kanssa on paljon miellyttävämpää olla tekemisissä, vaikka heissä olisi vikoja. Toivottavasti joku ymmärtää, mitä tarkoitan. Nykyiset appivanhempani ovat tyystin erilaisia ja omalla tavallaan ihania. Muistelen joskus edelleen nuoruuteni appivanhempanikin kaihoisasti, sillä ainakin minä aikanaan välitin heistä paljon. Harmi vaan, etteivät he pystyneet samaan, sillä olin kuitenkin hyvä miniä.
Koska olen myös törmännyt sekä omassa elämässä että nähnyt sivuta vastaavia; ja usein vielä kyseessä on sellainen "hyvä perhe" jonka hyvyyv on sitä et teeskennellään et ollaan sitä parempaa porukkaa tai jopa parempia kuin muut. ja tätä valhetta siiten kaikki vaalii. Todellisuudessa tuollainen kuvio on täynnä vihaa, jota kukaan ei saa ilmaista, koska kukaan ei ole koskaan saanut olla sitä mitä on, kun kaikkien pitää esittää sitä yhteistä juttua. Jos joku tuollaisessa pimeässä kuviossa on rehellinen, hänet pitää vaientaa, koska muuten koko hieno kulissi uhkaa romuttua. Säälittävää millaisia surkimuksia sitä onkaan. Toisaalta jos olis hyvä suku olis lapsetkin kykeneviä aitoihin ihmissuhteisiin...
Mutta onhan asuntolaina maksettava, samoin muut juoksevat kulut niin kauan kunnes asunto on myyty.
Myyntiin se laitetaan asap.
...Uusimmat juonenkäänteet on sellaiset, että mies on ilm. hakkeroinut mun fb-sivut niin etttä kaikki viestit mitä kirjoitan menee jotenkin myös hänelle. Sairasta ja outoa, salasana on vaihdettu tuhat kertaa, joten ei millään voi sitä kautta sitä saada.
Eilen eräs mies osoitti selvää kiinnostusta mua kohtaan ja lopulta pyysi mua ulos. Kirjottelin tästä ystävälleni facebookissa, mainiten että ko. herra on todella komea jne. Kaverini kannusti käymään deiteillä ja vaikka aluksi epäröin niin vastasin että voisinhan vaikka lähteä. Tekee poljetulle itsetunnolle hyvää tällainen huomio.
No, hetki tämän keskustelun jälkeen saan mieheltäni tekstiviestin, jossa kertoi tosiaan näkevänsä kaikki lähettämäni viestit, ja haukkui huoraksi, petturiksi, kieroksi portoksi. Toivotti onnea treffeilleni ja haukkui miehen luuseripaskaksi, (tietämättä siis edes kuka se on, mutta kuulemma jos kiinnostuu musta, sen on oltava täysi pelle). Viestejä sateli pitkin iltaa, olin joka viestissä huora, "sä kuset lapsesi päälle", kuulemma mies oli saanut selville luettuaan kaikki viestini, että minä olenkin se petturihuora ollut kaiken aikaa ja hänen tekonsa on ollut täysin oikeutettua eikä hän kadu lainkaan, sain ansioni mukaan. Viestit oli sekavia. Pettänyt en ole koskaan, enkä lehetellyt yhdenkään miehen kanssa edes flirttailevia viestejä. Yhteydenottoja olen muutamilta miehiltä saanut, mutta olen lopettanut noi viestittelyt sanomalla että olen onnelliesti naimisissa.
En vastannut miehen viesteihin, mutta sitten kun niitä oli tullut ehkä 10 toinen toistaan hullumpia syytöksiä niin laitoin vaan ":D" johon mies vastasi että "sä oot huora täysin paskana mun takia, turha esittää että oisit päässyt yli, sä et tuu koskaan pääsemään musta yli. Kuolet yksin portto"
Miehen käytös on siis aivan sairasta. HÄN se petti mua kuukausia, valehteli jatkuvasti ja syyllisti mua jos kyselin enempää hämäristä menoistaan. Ja nyt sitten tunkeutuu mun fb-sivuille, kyttää tekemisiäni, uhkailee mua ja käyttäytyy todella arvaamattomasti. Laitoin oven takalukkoon, koska pelkäsin että tulee yöllä sinne riehumaan.
Millainen ihminen on noin sairas? Oikein puistattaa että olen voinut joskus rakastaa tuollaista ihmistä.
AP
se komea mies oli miehesi ystävä joka teki treffipyynnön miehesi pyynnöstä - jotta kävelisit suoraan ansaan.
Nyt mies on uhri ja marttyyri ja on suvunkin mielestä ihan oikein jättää sinut ja viedä talo ja rahat mennessään.
se komea mies oli miehesi ystävä joka teki treffipyynnön miehesi pyynnöstä - jotta kävelisit suoraan ansaan.
Nyt mies on uhri ja marttyyri ja on suvunkin mielestä ihan oikein jättää sinut ja viedä talo ja rahat mennessään.
törmäsin mieheen työkuvioissa. Tai ehkä mies on ujuttanut jonkun salaisen agentin jo työpaikallenikin :D
AP
Vaikka oltais miten hyviä ystäviä, niin loppupeleissä tällaisissa tapauksissa pidetään yleensä aina omien verisukulaisten puolta. Se on luonnollista, vaikka ei tietenkään tunnu hyvältä. Sinun ei kuitenkaan kannata etsiä tukea miehen sukulaisten ja kavereiden suunnasta.
Voin myös kertoa, että miehet ovat hyvin lojaaleja toisilleen noissa pettämisasioissa. Veljeksistä en tiedä, mutta uskoisin, että ovat erittäin lojaaleja.
En yrittäisi ylläpitää ystävyyssuhdetta myöskään miehesi veljen avovaimon kanssa. Hän on tosi pahassa välikädessä. Loppupeleissä hänkin saattaa kääntyä sinua vastaan ja juoruta kertomasi asiat miehen suvulle.
Valitettavasti miehesi käyttäytyminen kuulostaa kovin tutulta. Usein se menee juuri noin, että ensin petetään, sitten käännetään kaikki vaimon/miehen syyksi ja sitten ruvetaan kyttäämään, uhkailemaan ja tehdään kaikki mahdollinen kiusa. Itselläni exäni ei esim. suostunutkaan jo suullisesti sovittuun asuntokauppaan ja olin yhtäkkiä kahden asunnon loukussa. Sitä kesti yli vuoden!
Miehesi on varmaan asentanut koneeseesi jonkin vakoiluohjelman. Käy jossain liikkeessä ja pyydä poistamaan ohjelma, jos et itse osaa. Vaihda myös kaikki mahdolliset salasanat.
Olethan poistanut mieheltäsi esim. tilinkäyttöoikeudet tiliisi? Varmuuden vuoksi vaihtaisin kyllä verkkopankkitunnuksetkin...
Voimia raskaaseen vaiheeseen!
Kerralla eroon niin kyllä se siitä. näyttää mistä kana kusee ja ylpeenä eteenpäin! itseään ei pidä antaa polkea, eli et todellakaan ole kenellekkään selityksiä velkaa piste.
Täytyy ainoastaan onnitella, että totuus selvisi noinkin pian!
Herranjumala, tuosta miehestä on päästävä äkkiä eroon. Mulla on ehdotus -Muuta suhtautumisesi häneen täysin neutraaliksi ja pyri olemaan asiallinen kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi et vastaa viesteihin (mutta pidä tallella kaikki), jos näette kasvotusten ja niin älä päästä häntä millään tavalla lähellesi. Eli kasvot peruslukemilla, sanokoon hän mitä tahansa.
Hän ei kauaa jaksa kiusata, ellei saa sinulta mitään reaktiota.
Esim "Vitun huora, oot sitten jäkä jäkä..."
"-Minä hoidan nämä asiat nykyään lakimiehen kautta, häneen voi ottaa yhteyttä jos on jotain asiaa joka liittyy tähän eroon"
Älä siis edes kohdista puhettasi suoraa häneen käyttämällä "sinä" sanaa. Tai osoita, että uskot tai otat itseesi sen mitä hän sanoo. Kuvittele itsesi hänen rinnallaan aikuiseksi ja hänet pahataipaiseksi viisivuotiaaksi. Muista säilyttää etäisyys.
Tai
"Rakas anna mulle anteeksi pälä pälä"
"- Erosta toipumiseenhan menee aikaa. Mutta Nico-Petterin isällään olo ajoista olisi hyvä puhua mahdollisimman pian. " tms
Eli uusimmat käänteet: Mies kävi eilen kotona keskellä päivää kun oli töissä. Oli avannut iPadin ja multa oli aamulla jäänyt facebookm auki. Mieshän luonnollisesti oli käynyt lukemassa mun viestit, mutta mikä kiinnostavinta, oli käynyt avaamassa jokaikisen viestin jonka joku miespuolinen henkilö oli lähettänyt! Siis avannut about 40:stä viestistä lähimpien kavereideni viestit, sekä KAIKKI miespuolisten ihmisten viestit (joita oli 40 viestistä ehkä 5) Tämä selvisi kun katsoin sivuhistoriaa. Sairasta!! Kommentoi vaan että nytpähän tietää mitä ajattelen miehen isästä, (olin luonnollisesti avautunut asiasta kavereilleni) ja että aikoo kertoa kaiken jatkossa kaikille, koska mäkin teen niin. Kuulemma mä teen todella väärin että puin tapahtunutta 3 parhaan kaverini kanssa aika tiiviisti. Olin niin tyrmistynyt, että kehtaa kaiken jälkeen käydä vielä lukemassa mun viestitkin.
Ja lisäksi illalla ukko laittoi viestiä, että jatkossa KAIKKI kulut asunnosta menee puoliksi ja lähetti summan jonka oli laskenut tulevan mun osuudeksi. Laskin itse piruuttani uudelleen kaiken, kun summa näytti ihmeellisen isolta, ja totesin että äijähän yrittää kusettaa multa vielä rahaakin. Todellisuudessa summa on 20% pienempi. Huom. siis miehellä on paljon isommat tulot kun mulla. How low can you go??
AP
miksi te maksatte kulut asunnosta puoliksi, jäättekö te yhteen?
Kukin on vastuussa OMASTA parisuhteestaan.
Veri on vettä sakeampaa ja miehet ymmärtävät ja hyväksyvät toistensa touhuja vähän liiankin hyvin. Tukijaa ei kannata hakea miehen puolelta vaan ihan omista ystävistä tai sukulaisista, ainakaan jatkossa...
Mutta joo, eihän tuo ole sinun vikasi missään nimessä, että miehen veli lempattiin pihalle! :D hyvä että naisissa oli tässä tarinassa selkarankaa, miehissä taas ei, vätyksiä vaan.
Mä taas olen huomannut ihan pienten juttujen kautta että anoppi on aina lopulta poikansa puolella, veri on vettä sakeampaa. Ja miehen siskokin juoksuttaa vanhempiaan minkä ehtii. Onneksi mä pärjään ihan omillani, emmekä ole miehen vanhempien avun varassa. Mulla on ystäviä ja vaikkei äitini ja sukuni asukaan lähellä, saan heiltä tukea puhelimitse aina jos siltä tuntuu.. Se taitaa olla niin että omaa tytärtä autetaan mielellään, mutta poikaa ei, ettei miniä pääse liian helpolla.
Tsemppiä vaan sulle ja muista että sinä et ole vastuussa miehesi veljen perheen asioista. Oletko antanut omalle miehellesi tämän anteeksi ja jatkuuko teillä elämä yhdessä?
Ei ole ihmisen julmuudella ja muiden loukkaamisella rajaa.
ihanan ex appiukon kanssa olla missään tekemisissä. Kyllä ihmisten typeryydellä ei ole mitään rajoja. Tsemppiä elämääsi, aika helpottaa tässäkin. T:2
tilanteessa, mutta sellaisessa kuitenkin, jossa myös paljastui kuinka kiero ja tunnevammainen kyseinen suku on. Yritin jatkaa liittoamme vuosia, muttei siitä tullut kuin masennusta, koska luottamus oli mennyt täysin ja mieheni kuului henkisesti koko ajan tähän sukuunsa, se voitti kaikessa mennen tullen mun tunteeni, toiveeni, mielipiteeni. Vasta eron jälkeen mies on alkanut huomata, että hänen perheessään on kenties jotain vikaa. Tämä perhe/suku on ulkopuolisten silmissä tosi mukava ja hyvä, ja ihmiset ovat munkin mielestä oikein mukavia ja kivoja. Mutta heti kun tulee ongelma, niin kaikki muuttuu hetkessä. Varsinainen hyvänpäivän mafia. Voin paljon paremmin kun minulla on etäisyys heihin.