Millä leikit lapsena? Ennakoiko se sitä, millainen olet aikuisena?
Otsikon mukaisesti mietin tässä, että ennakoivatko lapsuuden leikit sitä, millainen minusta tuli aikuisena. Minulla esim. oli vauvanukke, mutta muistan, että en oikein hirveästi tykännyt sillä leikkiä. Barbiekin minulla oli ja tykkäsin sillä leikkiä. Keniä en ikinä itselleni halunnut. No, minulle ei ole ikinä vauvakuume iskenyt. Miesystävä on, mutta koen itseni enemmänkin itsenäisenä naisena. En varmaankaan yksin elämistäkään panisi pahakseni.
Kommentit (18)
Leikin pienenä panoleikkejä barbeilla (tyttö ja poikajuttuja) ja seksuaalisesti olen hyvin avoin. Leikin myös turtleseilla, kemiasalkulla, pelasin paljon tietokonepelejä. nykyään tykkään käydä puntilla treenaamassa kovaa ja korkealta lihaksia. X)
Että olen tämmöinen hetero piilolesbo.
Olen tehnyt nuorena ja nyt aikuisena (olen 24v) vapaaehtoistyötä luonnon hyväksi ja ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä.
Nukeista ja barbeista en välittänyt. En edelleenkään ole "lapsiystävällinen", vaikka haluankin myöhemmin omia lapsia. En myöskään ole koskaan tykännyt materiasta ja shoppailusta, barbien maailmahan tuotakin edustaa.
Kyllä siis voisi ajatella, että lapsuuden leikit näkyvät.
Tykkäsin tosi paljon leikkiä barbeilla ja poneilla sekää rakentaa majoja. Myös erilaisia "roolipelejä" leikittiin (oltiin esim. kuninkaallisia, salapoliiseja, rock-bändi, Tv-sarjan kuvauksissa... milloin mitäkin. Vähän niin kuin improvisoitu pienoisnäytelmä)
Kaikkea tosi tyttömäistä ja vaaleanpunaista. Poikien leikit olisivat olleet kauhistus.
Oon nykyäänkin melkoisen perinteinen nainen, ns. "miesten jutut" ei kiinnosta, vaan tykkään naisellisista asioista ja omaksun helposti kaikki ns. "naisten töinä" pidetyt kotityöt. Joku muu saa hoitaa autonrassaamiset ja nurmikon leikkuun.
Oon myös haaveillut näyttelijän ammatista ja nuo "roolileikit" on varmasti ennakoineet sitä.
Enimmäkseen leikin mielikuvitusleikkejä esim. sovellettuna jonkun kirjan tapahtumista tai itse keksityn tarinan mukaan. Kaveriporukassa minä olin se, joka keksii leikin tarinan. Muistan että usein kerroin jonkun "pääjuonen" ja siitä sitten alkoi leikki, leikin aikana kerroin lisää. Kaverit pyysivät minua usein tekemään näin. Ns. hoivaavia leikkejä nukeilla en leikkinyt juuri koskaan.
En osaa sanoa liittyykö tämä mitenkään ammattiini psykoterapeuttina, ehkä on hyvä kun on mielikuvitusta:) Minulla on kolme lasta, mutta en ole nyt aikuisenakaan mikään hoivaajatyyppi konkreettisella tasolla. Mieheni on enemmänkin vastuussa niistä asioista.
Ehkä olisi olennaista mainita, että harrastan nykyään kirjoittamista. Mahdollisesti myöhemmin se voisi olla enemmänkin kuin harrastus.
Mä olin poikatyttö,halusin aina vaan pelata futista tai rakentaa legoilla. Barbeilla leikin korkeintaan panoleikkejä ja tykkäsin enemmän mies-barbeista. Poliisi-leikristä tykkäsin ja halusin olla rosvo.
Aikuisena mulla on vahva moraali ja lainkuuliaisuus,mulla on pelkkiä poikia,joiden kanssa tykkään leikkiä poikien leikkejä,mutta leikitään myös kitia ja pehmoilla. Annan lasten kuitenkin olla lapsia ja leikkiä tyttömäisiäkin leikkejä. En ole kovin ulkonäkökeskeinen tai naisellinen,en ole ikinä pitänyt hameista enkä pidä vieläkään. Nautin nikkaroinnista ja muista räpeltämisistä.
Nyt minulla on kolme lasta, kolme koiraa ja haaveilen hevosesta :D
Varsinaista vauvakuumetta ei ole ollut, en innostu muista kuin omista lapsista. It-alalle päädyin.
Leikin myös ns. perinteisiä poikien leikkejä naapurinpoikien kanssa, mutta aikuisena olen hyvinkin naisellinen nainen ja minulla on monta lasta. Edelleen pelaan jalkapalloa poikieni kanssa. Olen pitkälle koulutettu naisvaltaisella alalla.
Eniten leikin kyllä puutöitä, rakentelua, retkeilyä ja erätaitoja, seikkailuratoja, ja legoilla rakensin vielä varmaan 15v... Talvella tykkäsin hirveästi mäenlaskusta.
Kesällä uimisesta. Ja eläimiäkin hoidin. Luin liikaa äitini mielestä, opin lukemaan 4v.
Ihan alle 5v leikin vauvanukeilla mutta barbeilla en koskaan.
Prinsessaleikkejä leikin myös äidin vaatteilla ja kengillä.
Ja tietokoneella ohjelmoin joskus 10v lähtien.
Nykyään it-alalla suunnilleen ainut nainen oman kaltaista työtä tekemässä. Eläimiä ja lapsiakin. Ja laskettelu on edelleen kivaa samoin uiminen. Ja joo, opettelin itsekseni kieliä jo 7v lähtien, ja harrastin kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten poikien kanssa. Nykyään onkin ulkomaalainen mies ja puhun sujuvasti useampaa kieltä.
Ja olen vähän prinsessa ulkoisesti.
Enpä tiedä näkikö minusta mitä tulee, it ala on niin nuori että ala vasta syntyi niihin aikoihin oikeastaan kun lukio mulla päättyi ja olin niitä pioneereja alalla.
Ainoastaan se oli varmaa jo 7v minulle että haluan ulkomaalaisen miehen :)
Eniten leikin kyllä puutöitä, rakentelua, retkeilyä ja erätaitoja, seikkailuratoja, ja legoilla rakensin vielä varmaan 15v... Talvella tykkäsin hirveästi mäenlaskusta.
Kesällä uimisesta. Ja eläimiäkin hoidin. Luin liikaa äitini mielestä, opin lukemaan 4v.
Ihan alle 5v leikin vauvanukeilla mutta barbeilla en koskaan.
Prinsessaleikkejä leikin myös äidin vaatteilla ja kengillä.
Ja tietokoneella ohjelmoin joskus 10v lähtien.
Nykyään it-alalla suunnilleen ainut nainen oman kaltaista työtä tekemässä. Eläimiä ja lapsiakin. Ja laskettelu on edelleen kivaa samoin uiminen. Ja joo, opettelin itsekseni kieliä jo 7v lähtien, ja harrastin kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten poikien kanssa. Nykyään onkin ulkomaalainen mies ja puhun sujuvasti useampaa kieltä.
Ja olen vähän prinsessa ulkoisesti.
Enpä tiedä näkikö minusta mitä tulee, it ala on niin nuori että ala vasta syntyi niihin aikoihin oikeastaan kun lukio mulla päättyi ja olin niitä pioneereja alalla.
Ainoastaan se oli varmaa jo 7v minulle että haluan ulkomaalaisen miehen :)
Ennakoi varmaan, koska lapsia nyt useampia. Ja tyttöjä, kuten nuketkin ;)
Leikkien perusteella minusta olisi varmaan pitänyt sotahullu tai sotilas. Leikin pääsääntöisesti poikien kanssa sotaa tms. Tykkäsin vähän rajummista leikeistä. Oikeastaan kaikista ns. poikien leikeistä.
Barbeilla, nukeilla tms. minua ei sanaut leikkimään. Nooh, eipä kyllä ole ollut vauvakuumettakaan.
Pienenä en ikinä tykännyt leikkiä ns. tyttöjen leikkejä: kotista, prinsessaa tms. Nyt aikuisena en ole mitenkään erityisen "kaunistautuva" nainen. Toki meikkaan juhliin enemmän ja arkeen vähemmän ja laitan hiukset ja pidän itseni suht. kuosissa, mutta mua ei kiinnosta korkokengät, rakennekynnet, kulmien nyppiminen ym. säätö.
Olin poikatyttö, tykkäsin resuta metsissä :)
Olen aikuisena ollut ennakkoluuloton oman tieni kulkija. Perhekin on siunaantunut, vaikken koskaan vauvakuumetta ole potenutkaan, enkä kahta lasta enempää olisi jaksanut hoitaakaan - niin paljon kuin heitä rakastankin, enempää en halua.
ja leikin "tiedeleikkejä", nyt olen laborantti ja kemantekniikan opiskelija.39v.
Lapsena leikin paljon vauvanukella. Sillon tykkäsin myös ottaa lemmikeiksi ötököitä ja sammakoita ja hoitaa niitä (ötököitä inhoan nykyisin). Barbeilla leikin enimmäkseen siksi kun kaverit halusi niillä leikkiä. Pehmolelukoirilla oli myös kiva leikkiä koiran omistajaa. Alakouluikäisenä rakenneltiin paljon majoja, pelattiin polttopalloa ja jalkapalloa. En ollut mikään poikatyttö. Siskon kanssa leikittiin myös paljon niillä kinderyllätysleluilla. En tiedä liittyykö noi jotenkin nykyiseen ammatinvalintaan.
Arkena en meikkaa, mutta kaupungille tai juhliin lähtiessä on kiva laittautua kun on hyvä syy siihen. Arkisin käytän aika perusvaatteita, farkkuja, huppareita, t-paitoja.