Lue keskustelun säännöt.
Anoppi kyselee neuvoja
27.08.2012 |
Hei!Minusta tulee kohta juuri pienen vauvan mummi.Poikani perheellä on ennestään 2 vuotias poika.
Kuinka paljon voin ns. tuppautua heidän perheeseen?
Viimeksi esikoisen syntyessä oli se ehkä virh,että menin ilmoittamatta kylään.Miniä oli ainakin sen oloinen.Kuinka väärin tässä tein?
Esikoisen syntyessä myös siivosin heidän talonsa kun olivat laitoksella vaikka eivät pyytäneet.Oliko se liikaa?Miniä ei ollut kovin innoissaan.
Nyt hän ilmoitti että tämä seuraava mummin kulta kun syntyy,hän pitää ovet lukossa ensimmäisen viikon ettei kukaa tule käymään.Voiko hän sulkea myös meidä isovanhemmat näin ulkopuolelle?
Kyselen siksi,että osaan välttää näm virheeni nyt kohta synytvän kohdalla.Kiitos.
Kommentit (81)
Näissä kannattaa aina miettiä sitä kautta että miten itse suhtautuisi jos joku toimisi sinua kohtaan noin. Eli jos joku paukkaisi kotisi ovesta sisään etukäteen sopimatta tai kävisi siivoamassa asuntosi, kun olet viikonlopun reissussa. Miltä tuntuisi? Ja sen mukaan sitten kohtelet muitakin.
Varsinkin kun on 2v jota pitää huomioida ja synnytys juuri takana, en yhtään ihmettele, että tämä äiti haluaa olla hetken vain sen perheensä kanssa keskenään. Se vauva on teidän elämässänne vuosikymmeniä, joten kyllä siihen ehtii tutustumaan sitten muutaman päivän myöhemminkin, eikös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en henkilökohtaisesti tykänny siitä, kun oma anoppi ilmoitti pari päivää synnytyksen jälkeen, että he tulevat nyt viikonlopuksi meille yöksi kaukaa katsomaan vauvaa. Totesin miehelle, että eivät muuten ole tulossa. Mitään lupaa ei kysytti eikä mitään, olettivat vaan, että voivat tosta noin tulla. Sieltä olisi tullut 4 henkeä, enkä todellakaan halua ensimmäisellä viikolla sellaista laumaa meille viikonlopuksi, kun juuri vasta ollaan kotiuduttukkin.
Omat vanhempani kävivät 3 päivää synnytyksestä pikaisella visiitillä katsomassa. Tulivat kyllä, yöpyivät muualla ja näkivät lasta tunnin ajan. En ymmärrä miksi juuri niin heti piti änkeä tänne. Olisivat tulleet vaikka muutaman viikon jälkeen niin asia olisi ollut täysin eri.
Joten mun vinkki, älä missään nimessä tuppaudu väkisin. Sano, että olet käytettävissä ja pyydä heitä ilmoittamaan, kun tarvitsevat apua.
Mua ei vois vhempää kiinnostaa anoppi tai äitini pyörimässä heti jaloissa kun tulen sairaalasta kotiin.Ja ovat kyllä molemmat mulle tosi rakkaita...Mutta silti,rajansa kaikella.
Eikö lapsen isovanhemmat tosiaankaan saa viikkoon - jopa pariin - tulla lastenlastaan katsomaan? Pitää antaa perheelle totaalirauha ja tulla vasta kun käsketään?
Ei hiivatti. Jos minun ja miehen lähisuku olisi käyttäytynyt sillä tavalla lastemme syntyessä, niin silloin minä olisin kyllä ollut totaaliloukkaantunut ja surrut sitä, etteikö me ollakaan heille tärkeitä ja miksei meidän lapsesta olla kiinnostuneita.
Rohkenen veikata, että jos jonkun tässä ketjussa anoppinsa kyläilystä vinkuvan kohdalla olisikin käynyt juuri niin, ettei anoppia (tai vanhempia) näy vauvaa katsomassa ensimmäisten viikkojen aikana, niin sitten vinguttaisiin sitä ettei välitetä vauvaperheestä.
Ja lopuksi lisättäköön, etten minäkään haluaisi anoppiani (tai äitiäni) meille omin päin siivoamaan, mutta ihmeissäni olisin, jos he eivät haluaisi lapsenlastaan nähdä mahdollisimman pian syntymän jälkeen.
t. neljän äiti
Meille parasta oli pakkaseen tehdyt valmiit ruoka-annokset pariksi ekaksi viikoksi. Kullan arvoinen apu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua rassaa anopissa se että se tunkee itsensä aina paikalle kun yritetään tehdä muksun kanssa jotain kivaa tai erilaista (tarhan juhlat, joulupukin käynti, eläintarhakäynti, urheilukisat jne). Eli me ei saada vahingossakaan tehdä ite mitään kivaa muksun kanssa. Paskin oli kun muksu kysyi että joko se mummo tulee että voin mennä kaverin synttäreille (yritä siinä sitten selittää ettei mummola oo mitään tekemistä kaverin synttärien kanssa,).
[quote author="Vierailija" time="27.08.2012 klo 17:49"]
Ristiäispäivänä olin oman äitini hautajaisissa, jostain syystä miniälle ei mikään muu ristiäispäivä kelvannut. Harvemmin lapsia lauantaina kastetaan, mutta tämä oli kuulemma ihan "pakko".
[/quote]
Siis ristiäiset oli samana päivänä kun kastettavan vauvan isän isoäiti haudattiin? Aika erikoinen tilanne tosiaan. Ja miten saitte hautajaiset lauantaiksi, Helsingissä se ei meinaa onnistua kirveelläkään.. meillä kyllä on ollut kaste joka kerta lauantai, jää miehellekin sitten "toipumisaikaa" se sunnuntai viikonlopusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan anoppiani ja appeani, mutta oma äitini ja perheeni ymmärtään tilantarpeemme paremmin. Meillä ei lasta, mutta yritetään kovin saada sellaista ja ollaan oltu vasta 3kk naimisissa. Meillä on menoja arkisin eikä pääse kunnolla rauhottumaan ja esim. ei aina jaksa sitä lasta yrittää. Viikonloput ovat siis läheisyydellemme tärkeitä. appivanhemmat kysyvät JOKA viikonloppu sinne ja myös arkisin. Miehen on vaikea sanoa ei, koska keskustelu menee näin: anoppi: "Jos tullaan käymään" mies: "no ei tänään" anoppi:"me tullaan vaan nopeesti. moikka" mies:"moikka"
Vaikeinta miehelle on se, että appivanhemmat on niin hyväntahtoisin :)) viimeksikin halusivat vaan tuoda pääsiäismunia :D
surettaa, koska pitäisin heistä kovin mutta ärsytys heikentään kiintymystäni. :(
Appi tajuaa kyllä ja on nähtemmekin toppuutellut tuppuuttelevaa anoppia, mutta anoppi vaan " kyllä nuon osaavat sanoa, jos eivät halua"
NO niin sanotaan mutta hän ei ota kuuleviin korviinsa!!
kiitos kun sain purkautua..
82 jatkaa
Oispa kotipuhelin niin kaikki ei tieto ei kulkisi aina vaan toisen puolison kanssa. Olisin kovin iloinen, jos voisin itse sanoa, että nyt ei käy.. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kauhealta jos kutsumatta menet kylään ja siivoilemaan toisten ihmisten kotia. Kyllä minäkin miniänä loukkaantuisin sellaisesta.
Kyllä, nuori perhe voi sulkea sinut vaikka lopuksi elämääsi pois lastenlastesi elämästä. Ja jos tuppaudut tuolla tavalla, epäilemättä tekeekin niin.
Kysy, milloin sopii tulla, kysy, voitko jotenkin auttaa, kysy, tarvitsevatko jotakin, kysy, haluaisivatko tulla kylään. Ja kun pyytävät kylään, tajua käskemättä lähteä sieltä parissa tunnissa poiskin.
yksi miniä
Menet kun pyydetään. Teet kun pyydetään.
Ehdota esimerkiksi "Ilmoittakaa jos tarvitsette apua/ saa tulla kylään" jolloin heidän ei tarvitse suoraan kieltäytyä mistään.
Älä tunkeile, vaikka lähisukulainen oletkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikaa toipua synnytyksestä ennen kuin menet sinne. Eikä parinkaan viikon jälkeen kannata oleilla kuin puolisen tuntia. Mikään ei ole hirveämpää kuin anopin kyläily juuri kun on esim menossa vihdoin lepäämään, suihkuun tmv.
esim. jos äiti haluaa levätä vauvan kanssa, vie vaikka vanhempi sisarus ulos puistoon leikkimään (siis jos sellaista toivotaan), mutta älä tuputa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska lapsen oikea mummi on vain äidin äiti.
Tilinumeron voit toki miniältä kysyä, minne panet rahaa säännöllisesti. Älä osta leluja tai vaatteita, koska ne on aina vääriä.
Paras anoppi se se, kuka tajuaa syödä nitronsa ajoissa ja antaa hyvän perinnön. Ei ole näin tiellä, eikä häiritse miniän rauhaa, mutta rahaa antaa.
Et vaikuta sellaiselta ns. ilkeältä anopilta, joten minusta on hienoa, että ajattelet etukäteen toisten tunteita.
Poikasi perhe on hänen vaimonsa ja lapsensa. He elävät omaa perhe-elämäänsä ja heidän kotiaan, sääntöjä ja aikatauluja pitää kunnioittaa - oli ne säännöt sitten mitä vain. Mielestäni teit kauniisti, kun kävit siivoamassa asuntoa. Oma äitini ja isäni siivosivat myös meillä, kun olin laitoksella ja olin todella kiitollinen siitä. En pitänyt sitä loukkaavana vaan ystävällisenä eleenä. Kysyivät kuitenkin luvan, milloin vierailla meillä.
Ihmiset nyt ovat erilaisia ja kai se on ikävä kyllä aina vähän erilaista anopin ja miniän välillä. Molemmat tuppaavat ottamaan helposti nokkiinsa.
Miniäsi ja poikasi voivat sulkea ovensa vierailta - isovanhemmiltakin - kotiuduttuaan sairaalasta. Se on heidän kotinsa. Itsekin aion tehdä niin, koska haluan rauhassa tutustua uuteen lapseen ja myös tutustuttaa esikoisen uuteen tulokkaaseen. En halua ketään ympärille hääräämään, koska olemme varmasti väsyneitä ja jännittyneitä uudesta tilanteesta.
Kysy vaikka pojaltasi, milloin sopii tulla kylään ja jos haluat auttaa niin kysy, mitä voisit tehdä :)
Tsemppiä!
Saat heti tulla mun anopiksi!! Ihana anoppi oot!
Miniäsi ei ole kovin isolla järjellä varustettu, jos tajua hyvän päälle!
Ei kai kukaan voi kieltäytyä, jos joku tarjoutuu siivoamaan talon!? Oikeasti?
Toki he voivat viettää ekan viikon ihan oman perheen kesken. Miniäsi voi olla synnytyksen jälkeen tosi väsynyt ja kipeä. Imetyksen aloittaminen voi olla tosi tuskaista ja vaatii aikaa ja rauhaa. Eli ei kannata mennä kysymättä käymään.
Tarjoudu auttamaan esikoisen hoidossa jos pystyt sitä tekemään. Kysy voitko auttaa jotenkin.
Onnittele vauvasta vaikka tekstarilla. Älä soittele vähän väliä synnärille.
Kun vauva on ollut pari päivää kotona kysy nätisti milloin voit tulla katsomaan ja voitko auttaa jotenkin (hoitaa esikoista, tuoda leipomuksia, ruokaa tai jotain muuta vastaavaa).
Siis aina avainsana siinä että tarjoat apuasi mutta et mene omatoimisesti toisten alueelle.
Ja muista sanoa miniälle jotain ystävällistä usein (kehu kuinka hyvin hän hoitaa lapsia ym.)
t. kivan anopin miniä
koska lapsen oikea mummi on vain äidin äiti.
Tilinumeron voit toki miniältä kysyä, minne panet rahaa säännöllisesti. Älä osta leluja tai vaatteita, koska ne on aina vääriä.Paras anoppi se se, kuka tajuaa syödä nitronsa ajoissa ja antaa hyvän perinnön. Ei ole näin tiellä, eikä häiritse miniän rauhaa, mutta rahaa antaa.
Mun täytyy nyt kyllä sanoo että tää anoppi kuulostaa ihan mun anopilta..Tosin lasten iät ei täsmää...Mut kuitenkin tää sun tilinumerorahanitrojuttu..Mun anoppi yrittää ostaa meitä rahalla,lahjoa että olisi suosittu..Mun oma äiti ei todellakaan puutu meitin elämään siilätavalla kun anoppi.Ja kyllä,mun oma äiti on tärkeempi mulle kun anoppi.KAMALAA eikö olekkin.Mutta anoppi saa syyttää ihan itteensä...Ja pidän kyllä anopistani mutta nämä tietyt asiat saisivat muuttua jotta sasimme perheenä elää omaa elämäämme....eikä tosiaan tarttisi kotona miettiä voiko olla esim alasti ettei anoppi paukka ilmoittamatta ovesta sisälle....
anoppi tuli käymään kun synnytyksestä oli 3 päivää. Oli monta tuntia meillä enkä todellakaan olisi jaksanut vierailua niin kauan. Koko ajan odotin että josko tajuaisi lähteä. Ei ole mikään läheinen minulle niin en kehdannut pyytää lähtemään. Itse olisin halunnut pötkötellä sängyssä vauvan kanssa, oli paikat vielä niiiiin kipeänä. Korkeintaan tunnin visiitti ja vasta sitten kun pyytävät käymään! Viestiä voi laitta että ilmotella jos voi olla avuksi
Minun anoppini osasi olla tuppautumatta liikaa.
Kun hän tuli kylään, hän tuli vieraaksi. Ihasteli vauvaa, jutteli lasten kanssa, luki lehtiä jos näki jonkun mieluisan. Seurusteli tietysti myös meidän aikuisten kanssa, ja silloinkin osasi olla tuputtamatta omia mielipiteitään. Kertoi toki mielipiteensä, mutta ei alkanut tyrkyttämään niitä.
Kysyi joskus saako hän auttaa, ja jos auttoi esim. tyhjentämällä astianpesukoneen niin kysyi minne mikäkin astia kuuluu.
Anopilla oli itsellään ollut äiti, joka tuppaantui ja sekaantui. Järjesteli kaapit uuteen uskoon, tuputti mielipiteitään, ja yritti määräillä tyttärensä elämää. Anoppi ei siitä tietenkään tykännyt ja oppi ymmärtämään ettei sellainen käytösä ainakaan lähennä suhteita. Siispä hän itse antoi lapsilleen ja näiden puolisoille tilaa. Sanoi kyllä ettei se aina helppoa ollut, mutta onnistui siinä hienosti.